Kun karies etenee hampaan ytimeen eli pulpaan (ks. Karies (hampaan reikiintyminen)), ydin tulehtuu tai kuolee, mikäli kariesvauriota ei saada hoidettua tai pysäytettyä ajoissa. Tällöin usein myös hampaan juurenkärjessä on tulehduspesäke, joka voi joissakin tapauksissa levitä ympäröivään leukaluuhun. Juurenpäässä oleva tulehdus voi olla myös seurausta vakavasta ientulehduksesta. Hampaan säilyttämiseksi tulehdus on hoidettava juurihoitamalla hammas.
Hammas saatetaan joutua juurihoitamaan hammastapaturmien (ks. Hammastapaturmat) yhteydessä, jos kruunun murtumalinja yltää hampaan ytimeen, jolloin suussa olevat bakteerit pääsevät juurikanaviin aiheuttaen tulehduksen. Pelkästään kova isku hampaaseen voi vaurioittaa hampaan sisäisen verenkiertoa ja hermotusta, minkä seurauksena joskus vuosienkin kuluttua tapaturmasta hammas voi vaatia juurihoidon. Juurihoito on aiheellinen myös, jos hampaiden kiilteessä ja dentiinissä on hampaan ytimeen yltäviä hiushalkeamia tai jos dentiini on kulunut ytimeen asti (kuva Purennasta johtuva hampaan kuluminen).
Tulehdus hampaan ytimessä, juuren päässä tai leukaluussa voi aiheuttaa eriasteista kipua hampaassa ja sitä ympäröivissä kudoksissa. Aina tulehdus ei kuitenkaan aiheuta oireita. Oikeaan diagnoosiin pääsemiseksi on otettava röntgenkuva hampaan juuresta. Joskus voidaan tarvita kartiokeilatomografiakuvaus (KKTT), jonka avulla nähdään juuren ja sitä ympäröivän kudoksen tarkka anatomia ja mahdolliset tulehdusmuutokset.
Leukojen alueen kivut eivät ole aina hammasperäisiä ja kivun syiden löytäminen voi vaatia moniammatillista yhteistyötä eri terveydenhoitoalojen kanssa.
Juurihoito tehdään tulehduksen hoitamiseksi tai torjumiseksi, mutta joskus juurihoito joudutaan tekemään, vaikka hampaan ydin ei olisi vaarassa tulehtua. Jos hampaan juuri halutaan säilyttää, mutta hammas on niin pahoin kulunut, ettei siihen saa kiinnitettyä paikkaa tai kruunua, on hammas juurihoidettava juurikanavanastan asettamista varten (kuva Siltaproteesi). Juurikanavanastan ympärille voi rakentaa uuden kruunun hampaalle. Nykytekniikan ansiosta juurikanavanasta pystytään usein välttämään ja valmistamaan ns. endokruunu (ks. Hammaskruunut ja siltaproteesit).
Juurihoidon valmistelut
Hammaslääkäri arvioi hampaan ytimen tilan pulpan herkkyystesteillä (koputus-, kylmä-, kuuma- ja elektroninen testi) ja röntgenkuvilla. Jos hampaan ydin ei ole kokonaan kuollut (reagoi ärsykkeisiin), hammas puudutetaan ennen juurihoidon aloittamista.
Hampaasta poistetaan karieksen vaurioittama hammaskudos ja mahdolliset rikkinäiset hammaspaikat, etsitään juurikanavien suuaukot ja rakennetaan hyvät reunat hampaaseen Kofferdam-kumin asettamista varten. Kofferdam-kumi (kuva Juurikanavien puhdistus juurikanavaneuloilla), estää syljen pääsyn juurihoidon aikana hampaan ytimeen ja mahdollistaa juurikanavien desinfioinnin. Kofferdam-kumi asennetaan juurihoidettavan hampaan ympärille metallikkiinnikkeiden (klammerien) avulla.
Juurikanavien määrä riippuu hampaan juurien lukumäärästä (kuva Hampaan ja sitä ympäröivän kiinnityskudoksen rakenne). Juurikanavien pituus määritetään apex-mittarin avulla, jonka mittauskyky perustuu kudosten (luu ja juurikanava) erilaiseen jännitteeseen. Apex-mittari piippaa kun ollaan juurenkärjen (apexin) läheisyydessä.
Juurikanavan käsittely
Juurihoidossa juurikanavat puhdistetaan pulpakudoksesta ja bakteereista mekaanisesti juurikanavaneuloilla (kuva ) käsin tai koneellisesti. Samanaikaisesti juurikanavaa huuhdellaan ja desinfioidaan runsaasti eri liuoksilla, jotta juurikanavat saadaan täysin bakteerittomaksi. Jos juurikanavia ei saada puhdistettua kokonaan yhdellä hoitokerralla, laitetaan juurikanavaan bakteereja tappavaa lääkeainetta ja päälle tiivis väliaikainen paikka. Seuraava hoitokäynti olisi hyvä olla 1–2 viikon päästä. Vaikeissa tulehduksissa juurikanavan paikallinen lääkekäsittely voidaan joutua uusimaan.
Juurihoitojen yhteydessä tarvitaan harvoin mikrobilääkehoitoa – lääke ei pääse "kuolleen hampaan" juurikanavan sisään, sillä sen verenkierto on sammunut. Mikrobilääkehoito tulee kyseeseen vain, jos potilaalla on alentunut vastustuskyky tai jos epäillään tulehduksen levinneen laajemmalle. Mikäli tulehdukseen liittyy hankalia yleisoireita (kuumeilu, turvotus tms.), niin erityisesti monisairaiden potilaiden kohdalla on harkittava hampaan poistoa.
Kun juurikanavat ovat valmiit täytettäviksi, hampaasta otetaan röntgenkuva juurikanavaneulojen tai juurentäyttönastojen ollessa hampaan sisällä (kuva ). Näin määritetään juuritäytteen tarkka pituus ja nähdään paranemistilanne juurenkärjessä. Lopuksi juurikanavat kuivataan paperinastoilla ja täytetään juuritäytteellä (kuva ), jotta bakteerit eivät pääse uudelleen kanaviin suun tai hampaan juuren kärjen kautta. Juurentäytössä on käytössä joko perinteiset guttaperkkanastat tai niin sanottu lämminguttaperkkatekniikka ja lisäksi juurentäytteen tiiviyttä varmistetaan tiivistysaineiden (sealereiden) avulla. Juurihoito suositellaan nykyisin tehtävän yhdellä tai kahdella hoitokerralla.
Paikkaus
Kun juuritäyte on valmis, hammas paikataan tiiviisti pitkäkestoisella täyteaineella (ks. Hampaiden paikkaaminen) tai kruunutetaan (ks. Hammaskruunut ja siltaproteesit). Tiiviin täytteen merkitys on vähintään yhtä tärkeä kuin tiivis juurentäyte, jotta estetään juurikanavan tulehtuminen uudestaan. Tulehduksen paranemisen arvioimiseksi juurihoidetusta hampaasta otetaan röntgenkuvia seuraavien hammaslääkärikäyntien yhteydessä. Jos täyte juurihoidetussa hampaassa lohkeaa, on syytä varata aika hammaslääkäriltä sen uusimiseksi, ettei tulehdus uusiudu.
Aiheeseen liittyvä ohje, ks. Juurihoito Juurihoito.