Hammashoitaja ja lähihoitaja

Hammashoitajan ja hammashoidossa työskentelevän lähihoitajan työn tavoitteena on väestön suun terveydentilan kohentaminen, suun sairauksien ehkäiseminen, parantaminen ja vähentäminen (taulukko Suun terveydenhoidon asiantuntijat). Hammashoitaja ja lähihoitaja ovat terveydenhuollon nimikesuojattuja ammattinimikkeitä.

Hammashoitaja osallistuu suun alueen sairauksien tutkimukseen ja hoitoon yhdessä hammaslääkärin kanssa ja huolehtii vastaanoton ja hoitoympäristön toimivuudesta ja aseptiikan toteutumisesta. Hänen on hallittava erilaiset suun hoitotyön hoitokäytännöt, materiaalit, lääkeaineet ja instrumentit. Hammashoitajat ja lähihoitajat voivat myös työskennellä itsenäisesti potilaiden kanssa. Työtehtäviä voivat olla suppeat suun terveystarkastukset (ks. Suun terveystarkastus), hoidontarpeen arvioinnit, suun terveyden edistäminen, ja oikomishoidon osatehtävät.

Hammashoitajan vastuulla ovat myös yhteydenpito yhteistyötahoihin, toimistotehtävät, kuten ajanvaraus, kortistot, tilastoinnit ja pienimmillä vastaanotoilla myös laskutus. Suurin osa hammashoitajista työskentelee terveyskeskuksissa, noin neljäsosa yksityisvastaanotoilla ja loput erilaisissa hoitolaitoksissa sekä alan tuotteita markkinoivissa yrityksissä ja yksityisyrittäjinä.

Lähihoitaja (suunhoidon osaamisala) on sosiaali- ja terveysalan toisen asteen perustutkinto, joka valmistaa hammashoitajan tehtäviin. Koulutuksen pituus on 3 vuotta. Koulutusta järjestetään muun muassa seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Vaasa (myös ruotsinkielinen koulutus).

Hammasteknikko

Hammasteknikko valmistaa pääasiassa erilaisia hammasproteeseja (kuvat Hampaiden metallirunkoinen osaproteesi, Hampaiden muovinen osaproteesi, Akryylipohjainen yläleuan kokoproteesi), -siltoja (kuva Siltaproteesi), yksittäisiä hampaan kruunuja (kuvat Hammaskruunu, Endokruunu ja Nastan avulla juurikanavaan kiinnitetty hammaskruunu), implantteja (kuva Implanttikisko) ja oikomishoitoon liittyviä laitteita (kuva Irrotettava oikomiskoje) yhteistyössä hammaslääkärin kanssa. Hammasteknikko valmistaa myös hampaiden paikkauksessa käytettäviä täytteitä (kuva Kultatäytteet), kasvo- ja leukaproteeseja sekä kuulokojeita. Hammasteknikko saa toimeksiannot usein suoraan hammaslääkäriltä eikä välttämättä tapaa potilaita, jolloin hammaslääkäri vastaa työstä potilaalle. Hammasteknikko työskentelee yrittäjänä omassa hammaslaboratoriossaan tai työntekijänä toisen palveluksessa. Hammasteknikkoja työskentelee myös hammasalan tukkukaupoissa myynti- ja markkinointitehtävissä.

Hammasteknikon koulutus kestää noin 3,5 vuotta. Hammasteknikoita koulutetaan ammattikorkeakoulussa Turussa.

Hammasteknikko voi ammatillisella täydennyskoulutuksella hankkia valmiudet toimia erikoishammasteknikkona. Erikoishammasteknikolla on oikeus valmistaa potilaalle irrotettavia kokoproteeseja hampaattomaan terveeseen leukaan ilman hammaslääkärin lähetettä.

Suuhygienisti

Suuhygienisti on ammattihenkilöistä annetun lain mukaan laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Suuhygienistin työ on suun terveyttä edistävää ja ylläpitävää, suusairauksia ehkäisevää, hoitavaa tai kuntouttavaa. Suuhygienisti toteuttaa koulutuksensa antamien valmiuksien mukaisia suun hoitotoimenpiteitä yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan.

Suuhygienistin ydintehtäviä ovat terveysneuvonta- ja ohjaus, eri-ikäisten henkilöiden suun terveystarkastukset (ks. Suun terveystarkastus), hoidon tarpeen arviointi, toteutus ja seuranta, parodontologisten (ien- ja hampaan tukikudosten) ja kariologisten infektiosairauksien ehkäisy ja niiden varhais- ja ylläpitohoito (ks. Hampaiden pinnoittaminen, Ien- ja tukikudossairauksien hoito). Lisäksi hänen työtehtäviinsä kuuluu hammaslääketieteen erikoisalojen osatehtävät (oikomishoito, kirurgia, purentafysiologia) ja terveyden edistämisprojektien suunnittelu ja toteutus. Suuhygienisti voi toimia työyksikkönsä esimiehenä.

Yhteistyö muun terveydenhuollon ammattihenkilöstön ja terveyden edistämistahojen kanssa on olennainen osa suuhygienistin työtä. Suuhygienistit työskentelevät esimerkiksi terveyskeskuksissa, sairaaloissa tai yksityisvastaanotoilla sekä itsenäisinä ammatinharjoittajina tai yrittäjinä.

Suuhygienistejä koulutetaan Metropolian (Helsinki), Oulun, Savonian (Kuopio) ja Turun seudun ammattikorkeakouluissa. Koulutus kestää noin 3,5 vuotta. Suuhygienistin tutkinto antaa kelpoisuuden ammattikorkeakoulun ja tiedekorkeakoulun erikoistumis- ja jatko-opintoihin.

Hammaslääkäri

Hammaslääkärin ammatin harjoittamiseen tarvitaan Suomessa hammaslääketieteen lisensiaatin (HLL) tutkinto, jonka voi suorittaa Helsingin, Itä-Suomen, Oulun tai Turun yliopistossa. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto oikeuttaa tiedekorkeakoulun jatko-opintoihin. Hammaslääketieteen lisensiaatin koulutus kestää 5,5 vuotta sisältäen syventävän käytännön harjoittelun. Tutkinnon suoritettuaan hammaslääkäri saa itsenäiseen ammatinharjoittamiseen oikeuttavan laillistuksen.

Hammaslääkärit työskentelevät terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja yksityisillä hammaslääkäriasemilla ja yksityisvastaanotoilla sekä opetus- ja tutkimustehtävissä, puolustusvoimien palveluksessa ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä. Hammaslääkäri on lääketieteellinen asiantuntija, joka on erikoistunut tutkimaan, hoitamaan ja ehkäisemään suun ja leukojen alueen sairauksia ja vammoja. Keskeistä on potilaan sairauden tai vamman oikea diagnoosi, jonka perusteella hammaslääkäri päättää potilaalle annettavasta hoidosta.

Hammaslääkärin yleisimpiä työtehtäviä ovat hampaiden paikkaaminen (ks. Hampaiden paikkaaminen), erilaisten suun alueen tulehdusten hoitaminen (ks. Juurihoito, Ien- ja tukikudossairauksien hoito), hampaiden oikominen (ks. Oikomishoito) ja hampaiden poistoon (ks. Hampaan poisto ja muut suukirurgiset toimenpiteet), purentaongelmiin (ks. Purentavaivojen hoito) ja hammasproteeseihin (ks. Hammaskruunut ja siltaproteesit, Irrotettavat osa- ja kokoproteesit) liittyvät tehtävät. Näiden korjaavien toimenpiteiden lisäksi hammaslääkäri ehkäisee suun sairauksia esimerkiksi opastamalla asiakasta suun omahoidossa.

Terveyskeskushammaslääkärin tehtäviin kuuluu potilaiden hoidon lisäksi esimerkiksi kunnan väestön suun terveydenhuollon suunnittelu ja johtaminen sekä terveyden edistäminen ja sen suunnittelu.

Noin viidennes hammaslääkäreistä on erikoistuneita. Erikoistumisalueita ovat kliininen hammashoito, hampaiston oikomishoito, terveydenhuolto sekä suu- ja leukakirurgia.