Terveydenhuolto matkakohteessa

EU- ja ETA-maissa suomalaiset voivat saada akuuttia hoitoa sairauden, raskauden tai synnytyksen takia samoin ehdoin kuin maan kansalaiset. Maasta riippuen hoitokustannukset voivat muualla tulla osittain tai kokonaan potilaan itsensä maksettaviksi. Suomen sairausvakuutus ei korvaa sairaalan päivähoitomaksuja eikä kuljetusta Pohjoismaiden ulkopuolelta. Tästä syystä kannattaa aina ottaa matkavakuutus ja tarkistaa sen ehdot myös raskauden osalta. Neuvolakortti ja käytössä olevien lääkehoitojen reseptit kannattaa pitää mukana matkalla.

Raskaushäiriön ilmaantumisen tai synnytyksen ennenaikaisen käynnistymisen varalta on syytä varmistaa etukäteen, että kohdemaassa on saatavissa riittävän korkeatasoista hoitoa. Sairaalaan joutuessaan kannattaa mahdollisimman nopeasti ottaa yhteyttä vakuutusyhtiön päivystysnumeroon, jotta hoitoon pääsy ei viivästy maksuepäselvyyksien takia. Vakuutusyhtiön päivystäjältä voi kysyä myös sairaalan tasosta ja mahdollisuudesta päästä Suomeen hoitoon.

Automatkailu raskausaikana

Autolla ajaminen on altista onnettomuuksille, vaikka liikenneturvallisuus onkin parantunut. Auto-onnettomuudet ovat usein suurienergiaisia tapaturmia, jotka 1–3 %:ssa onnettomuuksista johtavat sikiön menetykseen.

Turvavyön käytöstä on huomattava hyöty. Suomessa turvavyön käyttö on pakollista, myös raskausaikana. Parhaimman suojan antavat kolmipisteturvavyöt.

Raskausaikaisen auto-onnettomuuden vuoksi on syytä hakeutua välittömästi raskaana olevien päivystykseen. Siellä sikiön ja synnyttäjän vointi varmistetaan ja tarkkailua jatketaan ainakin vuorokauden ajan.

Lentäminen raskausaikana

Lentämiseen liittyvät epämukavuudet, kuten ilmanpaineen vaihtelu ja ilmakuopat, eivät aiheuta varaa sikiölle, ei myöskään kosmisen säteilyn määrä satunnaisesti matkustettaessa. Koska synnytyksen käynnistymisen todennäköisyys suurenee loppuraskautta kohden, lentoyhtiöt ovat asettaneet rajoituksia odottavien äitien matkustamiselle lasketun ajan lähestyessä.

Finnairilla vaaditaan lääkärintodistus yli 6 tuntia kestäville lennoille 32. raskausviikon jälkeen. Muussa tapauksessa suositellaan ottamaan mukaan lausunto hoitavalta lääkäriltä tai kätilöltä todisteeksi siitä, että raskaus on edennyt normaalisti. Viimeisen raskauskuukauden aikana ei tule lentää. Lentomatkustaminen sallitaan yli 2 tuntia kestävillä lennoilla yleensä 36. raskausviikolle asti. Enintään 2 tuntia kestävillä lennoilla saa matkustaa 38. raskausviikon loppuun asti, jos raskaus on edennyt normaalisti. Monikkoraskauksissa lentäminen on sallittua 32. raskausviikon loppuun asti. Säännöt vaihtelevat lentoyhtiöittäin, joten ajankohtaiset ohjeet on syytä aina tarkastaa.

Raskaus lisää laskimotukosriskiä. Lentokoneen kuiva ilma, matala ilmanpaine, ahtaat tilat ja paikallaan istuminen lisäävät edelleen laskimotukoksen riskiä kaikilla pitkillä (yli 4 tuntia) lentomatkoilla. Matkan aikana laskimotukosriskiä voi pienentää juomalla riittävästi nesteitä (lasillinen vettä 1–2 tunnin välein). On hyvä kävellä lentokoneen käytävällä 1–2 tunnin välein sekä voimisteluttaa jalkoja. Tukisukkien käyttö on suositeltavaa. Jos lentomatkustajalla on raskauden lisäksi muita laskimotukoksen riskitekijöitä, kuten perinnöllinen tukokselle altistava tekijä, lihavuus, vaikeat suonikohjut tai perussairaus (reumataudit, tulehdukselliset suolistosairaudet, sydän- ja keuhkosairaudet), kannattaa keskustella asiasta neuvolalääkärin kanssa. Tarvittaessa hän voi ohjeistaa laskimotukoksen estolääkityksen.

Lentomatkailua suositellaan välttämään seuraavissa tilanteissa:

• Verenvuodon uhka tai äskettäin esiintynyt verinen emätinvuoto
• Suuri ennenaikaisen synnytyksen mahdollisuus
• Vaikea anemia (hemoglobiini alle 90)
• Sikiön kasvun hidastuma istukan huonon toiminnan seurauksena
• Huonossa tasapainossa oleva diabetes

Malarian ehkäisy raskausaikana

Raskaana olevan on hyvä välttää matkustamista poikkeusoloihin ja alhaisen hygienian olosuhteisiin sekä malaria- ja keltakuumeriskin alueille, mikäli mahdollista. Varsinkin tropiikissa matkustettaessa hyttysiltä suojautuminen on tärkeää.

Raskauden aikana saatu malariatartunta voi johtaa tavallista vaikeampaan taudinkuvaan. Lisäksi malaria voi aiheuttaa keskenmenon tai käynnistää ennenaikaisen synnytyksen ja altistaa sikiön hapenpuutteelle. Jos matkustamista ei voida välttää, malarian estolääkityksen käyttö raskauden aikana on erityisen tärkeää. Meflokiinia (Lariam) voi käyttää malarian estolääkityksenä kaikissa raskauden vaiheissa. Atovakonin ja proguaniilin yhdistelmän (Malarone) turvallisuutta ihmisellä raskauden aikana ei ole selvitetty eikä mahdollista riskiä tunneta. Eläinkokeissa ei ole saatu merkkejä, että yhdistelmähoito aiheuttaisi sikiön epämuodostumia. Sen käyttöä raskauden aikana voidaan harkita vain, mikäli matkaa suuren riskin malaria-alueelle ei voida välttää ja meflokiinia ei jostain syystä voida käyttää.

Rokotukset raskausaikana

Tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokote eli MPR-rokote, keltakuume- ja vesirokkorokotteet sekä suun kautta annettava lavantautirokote sisältävät eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia. Nämä rokotukset olisi hyvä ottaa jo raskautta suunniteltaessa, mikäli odottaja joutuu matkustamaan suuren riskin alueelle. Keltakuumerokotteen antamista voidaan kuitenkin tapauskohtaisesti harkita, jos matkustaminen keltakuumeen esiintymisalueelle on välttämätöntä. Muitakin rokotteita voidaan erityistilanteissa harkita raskaana oleville, esimerkiksi runsaan riskin alueelle yli 6 kuukaudeksi matkustavalle. Näitä ovat esimerkiksi A- ja B-hepatiitti-, lavantauti- ja Japanin aivokuume -rokote.

Matkaripuli raskausaikana

Matkaripuli on tavallisin matkasairaus. Raskauden aikana mahalaukun happamuus ja suoliston liikkuvuus vähenevät, mikä altistaa suolistotulehduksille. Käsi- ja elintarvikehygienialla voidaan ehkäistä ruoan ja juoman välityksellä tarttuvia infektioita. Kala ja liha on kypsennettävä ja raa'at vihannekset pestävä aina ennen syömistä. Raskaana olevan on hyvä muistaa nyrkkisääntö "keitä, kuori tai jätä syömättä".

Matkaripulin aiheuttaa useimmiten bakteeri, harvemmin virus tai alkueläin. Tauti kestää yleensä 3–4 vuorokautta, ja siitä parannutaan ilman mikrobilääkitystä. Aikuisella hoidoksi riittää yleensä nestehukan korvaaminen suun kautta, vakavassa tilanteessa suonensisäisesti. Raskausaikana nestehoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Loperamidia voi käyttää ripulin hillitsemiseen, mutta raskauden aikana vain erityistapauksissa. Jos ripuli nestehoidosta huolimatta jatkuu yli vuorokauden tai tauti nostaa korkean kuumeen, on harkittava antibioottihoitoa.

Artikkelin pohjana on käytetty naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Susanna Sainion kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).