Raskaana olevan rokottaminen on perusteltua silloin, kun sairaudelle altistumisen riski on suuri, mahdollinen infektoituminen on äidille tai sikiölle erittäin haitallista ja rokotteesta ei todennäköisesti aiheudu haittaa. Eläviä, heikennettyjä rokotteita suositellaan välttämään. Eläviä rokotteita ei suositella annettavaksi raskauden aikana. MPR- ja vesirokkorokotteiden antamista raskauden aikana ei ainakaan toistaiseksi pidetä hyväksyttävänä.

Rokotuksia voidaan siis suositella annettavaksi tilanteissa, joissa raskaus altistaa taudille (esim. influenssa, korona), raskaana olevan rokottamisella voidaan suojella vastasyntynyttä (esim. influenssa, korona, tetanus, hinkuyskä) tai epidemiatilanne niin vaatii (esim.hinkuyskä, meningokokki, influenssa, polio, keltakuume).

Rutiinirokotuksia tai -tehosteita ei suositella annettavaksi raskauden aikana. Raskaana oleva rokotetaan tavallisimmin jo tapahtuneen altistuksen yhteydessä (neulanpisto ja B-hepatiitti), matkustettaessa suuren riskin alueille (keltakuume) tai jos odottavalla on perussairaus, jonka vuoksi hän kuuluu lääketieteelliseen riskiryhmään. Raskauden aikana rokote annetaan, jos henkilöllä on todellinen vaara saada tartunta. Rokotuksesta saatavaa hyötyä määrittävät sairastumisriskin lisäksi taudin vaarallisuus sekä raskaana olevalle että sikiölle ja lisäksi rokotteen teho.

Raskaana olevalle vahingossa annettu rokotus ei ole aihe raskauden keskeytykseen.

Imetys ei ole este sen enempää äidin kuin rintamaitoa nauttivan lapsenkaan rokottamiselle.

Influenssarokote

Influenssarokotus on tärkeä raskaana oleville, koska oireet ovat raskauden aikana keskimääräistä vaikeammat ja lisätautien vaara tavallista suurempi. Raskaus aiheuttaa immuunipuolustuksessa muutoksia, jotka lisäävät riskiä sairastua vakavaan influenssaan. Jos odottavalla on lisäksi jokin perustauti, hänen riskinsä sairastua vakavaan influenssaan viisinkertaistuu. Ennenaikaisen synnytyksen riski on influenssaan sairastuneilla korkeampi. Kausi-influenssarokotteiden käytöstä saadut kokemukset raskaana olevilla naisilla eivät viittaa epämuodostumiin tai sikiöhaittoihin. Päinvastoin, rokotteesta on hyötyä myös vauvalle. Ainakin raskauden viimeisellä kolmanneksella annettu rokote suojaa lasta merkittävästi kuuden kuukauden ikään asti. Kausi-influenssarokotetta suositellaan kaikille raskaana oleville raskauden vaiheesta riippumatta.

Koronavirusrokote

Koronavirusrokotetta suositellaan kaikille raskaana oleville, koska raskaus lisää vakavan koronataudin riskiä. Rokotuksen voi antaa missä raskauden vaiheessa tahansa. Raskauden aikana sairastettu koronavirusinfektio lisää ennenaikaisen synnytyksen ja sikiökuoleman riskiä. Rokotuksen on osoitettu suojaavan raskaana olevia vaikealta taudilta sekä vakavilta raskauskomplikaatioilta. Koronavirusrokotteista on kertynyt runsaasti kokemusta myös raskauden ajalta, eikä sikiöhaittoja ole todettu. Koronarokotuksen aikaansaamia vasta-aineita on todettu siirtyvän äidiltä sikiölle, jolloin ne voivat suojata myös vastasyntynyttä lasta. Rokotettu äiti ei synnytyksen jälkeen tartuta koronavirusta vastasyntyneelle yhtä herkästi kuin rokottamaton.

Inaktivoituja mikrobeja sisältävät rokotteet

A-hepatiittirokotetta suositellaan usein niin sanotulle endeemiselle alueelle matkustaville (alueet, joilla hepatiittia on jatkuvasti; Afrikka, Keski- ja Etelä-Amerikka, Lähi-itä ja Aasia) ja epidemiatilanteessa. A-hepatiittirokotteen vaikutuksia sikiöön ei ole tutkittu, mutta erityisiä riskejä ei ole odotettavissa. Myös poliorokote voidaan antaa. Lisäksi on hyvä muistaa, että raskaudenaikainen polioinfektio voi olla tavallista vaikeampi.

Eläviä, heikennettyjä mikrobeja sisältävät rokotteet

Vesirokkorokotetta ei suositella raskaana oleville. Raskautta tulee välttää yhden kuukauden ajan rokotuksen jälkeen. MPR-rokotetta (tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko) ei saa ottaa raskauden aikana. Keltakuumerokotetta ei suositella raskauden aikana, vaikka toistaiseksi ei ole todettu, että rokote olisi vaarallinen missään raskauden vaiheessa.

On kuitenkin hyvä tietää, että elävistäkään rokotteista ei seurantatutkimusten tai kokemuksen mukaan ole haittaa (ainakaan suun kautta otetuista polio-, MPR- ja keltakuumerokotteista).

Toistaiseksi B-hepatiittirokotetta suositellaan raskauden aikana ainoastaan riskiryhmille, mutta rokote näyttää olevan turvallinen myös raskaana oleville. Hepatiitti B -rokotteen turvallisuutta on selvitetty useassa pienessä tutkimuksessa, eikä niissä ole havaittu viitteitä lisääntyneistä raskauskomplikaatioista. Selvässä altistustilanteessa hepatiitti B -rokote tulee antaa myös raskauden aikana. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi verinen neulanpisto tai muu selkeästi infektiovaarallinen tapaturma tai matkustaminen kohtalaisen tai runsaan riskin alueelle yli 6 kuukaudeksi.

Mikrobin osia sisältävät rokotteet

Kurkkumätä-jäykkäkouristusrokotteen voi antaa raskauden aikana kuten muulloinkin. Rokotussuoja on hyvä tarkistaa aina haavan hoidon yhteydessä. Kurkkumätä-jäykkäkouristus-hinkuyskärokotteen voi antaa myös raskauden aikana. Vuonna 2024 THL suosittelee hinkuyskärokotetta kaikille raskaana oleville. Äidin rokottaminen suojaa syntyvää lasta hinkuyskältä. Lapsi saa parhaan suojan, kun rokote annetaan raskausviikoilla 16–32, mutta rokotteen voi ottaa myös myöhemmässä raskauden vaiheessa.

Kirjallisuutta

  1. Muhonen M, Hannila-Handenberg T, Nohynek H, Leino T. Rokotukset. Lääkärin tietokannat/ Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 1.9.2023.
  2. Kilpi T, Leino T, Nohynek H. Voiko tai pitääkö raskaana olevaa rokottaa? Suom Lääkäril 2012;67(50–52):3755–61.
  3. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Raskaana olevien rokotukset