Äitiyspoliklinikkaan raskauden suunnitteluvaiheessa

Raskaana olevan kroonisella sairaudella tai sen lääkehoidolla voi olla merkitystä raskaudelle. Jos raskautta suunnittelevalla on vakava krooninen sairaus, kannattaa aina keskustella raskauteen liittyvistä riskeistä ja sairauden hoidosta oman lääkärin kanssa. HUSissa toimivasta teratologisesta tietopalvelusta saa tietoa lääkkeiden sikiövaikutuksista. Joissakin tapauksissa käynti äitiyspoliklinikassa on tarpeellinen jo ennen raskauden alkua. Näitä tilanteita ovat seuraavat:

• Raskausriskien arviointi ja raskauden suunnittelu voivat tulla kyseeseen muun muassa raskaana olevan diabeteksen, merkittävien sydänsairauksien, vaikea-asteisen verenpainetaudin tai munuaissairauksien, tromboembolisien sairauksien tai vaikeiden autoimmuunisairauksien yhteydessä.
• Jos aiemmassa raskaudessa on ollut vakava komplikaatio, ja seuraavan raskauden riskejä ei ole arvioitu tai mahdollisesti tarvittavaa hoitoa ei ole suunniteltu
• Jos suvussa esiintyy periytyviä sairauksia, joiden ilmaantuvuuden riskiä tai sairauden luonnetta ei ole vielä perheelle selvitetty

Äitiyspoliklinikkaan alkuraskaudessa

Raskaana oleva lähetetään jo alkuraskaudessa äitiyspoliklinikkaan arviota varten, jos hänellä on taustalla hyvin ennenaikainen synnytys, vaikea pre-eklampsia, sikiökuolema tai sikiön vaikea kasvunhidastuma. Muun muassa seuraavien sairauksien yhteydessä seuranta tapahtuu neuvolan ja äitiyspoliklinikan yhteistyönä:

• Insuliini- tai tablettihoitoinen diabetes. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä sokeritasapaino jo ennen hedelmöittymistä sekä alkuraskaudessa.
• Aiemmin sairastettu laskimotukos tai perinnöllinen hyytymistekijähäiriö. Raskauden aikana toteutettavan tukosprofylaksin ajankohta ja toteuttamistapa vaihtelevat sen mukaan, missä tilanteessa ja missä paikassa aiempi laskimotukos on ollut sekä minkä asteinen tukosalttius potilaalla on laboratoriotutkimusten perusteella.
• Synnynnäinen tai hankittu sydänvika. Arvioidaan sydämen tilanteen kehitys raskauden myötä, äidin suorituskyky, synnytyksen suunnittelu ja mahdolliset lääkitystarpeet.
• Autoimmuunisairaudet. Taudinkulku tai sen hoito voivat muuttua raskauden vuoksi.
• Krooninen verenpainetauti. Mitä vaikeampi verenpainetauti on, sitä herkemmin äiti on syytä lähettää äitiyspoliklinikkaan jo alkuraskaudessa.
• Krooninen munuaissairaus. Riskinä on liitännäisen pre-eklampsian kehittyminen tai munuaissairauden paheneminen sekä sikiön kasvuhäiriö.
• Epilepsia. Kohonneen epämuodostumariskin vuoksi toteutetaan tarkka kaikututkimus sekä suunnitellaan raskausajan ja synnytyksen lääkitys ja hoito. Foolihappolisä jo raskautta suunniteltaessa on tärkeä.
• Jos odottavalla on merkittävä psyykkinen sairaus, tarvitaan tiivistä yhteistyötä psykiatrin, neuvolan ja äitiyspoliklinikan kesken.

Äitiyspoliklinikkaan loppuraskaudessa

Neuvolassa seurataan painoa, verenpainetta, virtsan sokeria ja valkuaista. Myös sikiön kasvun seuranta kuuluu neuvolan tehtäviin. Kasvua seurataan tarkkailemalla neuvolassa äidin painonnousua ja kohdun kasvua. Aina, jos herää epäily äidin tai sikiön voinnin huononemisesta, lähetetään äiti synnytyssairaalaan päivystysvastaanotolle.

• Äitiyspoliklinikkaan ohjataan äiti, jolla verenpaine todetaan kohonneeksi tai jolla virtsaan erittyy merkittäväsi valkuaista (proteinuria). Jos äidillä on oireita (päänsärkyä, ylävatsakipua tms.) tai nopeasti korkealle kohonnut verenpaine, neuvolassa harkitaan päivystysluonteista lähetettä.
• Sikiön kasvun arviointi tapahtuu mittaamalla niin sanottu sf-mitta (symfyysi–fundus-mitta). Jos epäillään kasvun hidastumaa tai poikkeavan kookasta sikiötä, äiti lähetetään jatkotutkimuksiin.
• Jos sokerirasituskoe (ks. Raskausdiabetes) on poikkeava, tekee neuvola lähetteen sairaalaan, jossa arvioidaan jatkotutkimusten ja seurannan tarve.
• Hemoglobiinin seuranta kuuluu neuvolalle. Äitiyspoliklinikkaan tarkempiin tutkimuksiin äiti lähetetään, jos Hb on alle 100 kolmen viikon rautalääkityksestä huolimatta tai jos Hb on alle 90 (ks. Raskaus ja anemia).
• Raskauden myöhemmässä vaiheessa lähetetään äitiyspoliklinikan konsultaatioon harkinnan mukaan, jos äidillä on aikaisemmassa raskaudessa ollut poikkeava synnytys, esimerkiksi hätäsektio, hankala imukuppisynnytys, runsas verenvuoto tai vastasyntyneen ongelmia. Jos mistä syystä tahansa on epäselvyyttä synnytystavasta, se arvioidaan äitiyspoliklinikassa viimeisen raskauskuukauden aikana. Myös synnytyspelko on äitiyspoliklinikassa käynnin aihe.
• Epäilty tai todettu lapsivedenmeno on aihe päivystyslähetteelle, samoin loppuraskauden verenvuoto. Supistusten vuoksi sairaalaan ohjataan, jos supistukset ovat kivuliaita ja säännöllisiä (yli 2 tunnin ajan alle 10 minuutin välein) tai jos supistuksiin yhdistyy veristä, limaista tai vetistä vuotoa tai huomattava kipu tai painontunne.
• Yliaikaisuuden vuoksi ensimmäinen käynti terveelle äidille sovitaan yleensä 10–12 päivää lasketun ajan jälkeen.

Oireita, jotka vaativat yhteydenottoa päivystyksenä synnytyssairaalaan (lähetettä ei tarvita)

• Runsas verenvuoto emättimestä
• Jatkuva kova kipu kohdussa tai alavatsalla
• Epäily lapsivedenmenosta
• Säännölliset, kivuliaat supistukset, jotka eivät mene ohi levolla 2 tunnin sisällä
• Sikiön liikkeiden väheneminen
• Äkilliset oireet, kuten kova päänsärky, ylävatsakipu tai voimakas kutina kämmenissä ja jalkapohjissa