Useat eri syyt voivat aiheuttaa suuhun rakkuloita ja haavaumia. Ne voivat olla jonkin taudin oire tai taustalla voi olla viruksen tai lääkeaineen laukaisema reaktio. Joskus syynä on vain mekaaninen vaurio esimerkiksi limakalvon puremiseen tai palovammaan liittyen. Oireita voi olla vain suun alueella tai myös muilla limakalvoalueilla ja ihossa. Suun ja kielen alueella esiintyy myös kroonista kipua ilman varsinaisia limakalvolla näkyviä muutoksia (ks. Kielikipu, suupolte, kipeä suu (glossodynia)).
Aftat
Aftat ovat kipeitä, pyöreitä tai soikeita haavaumia suun limakalvoilla. Niitä esiintyy jopa puolella väestöstä. Aftojen perussyy on tuntematon, mutta muun muassa stressi, natriumlauryylisulfaattia sisältävät hammastahnat, keliakia ja muut suolistosairaudet voivat altistaa aftoille. Aftat uusiutuvat vaihtelevasti ja parantuvat useimmiten 1–2 viikossa.
Enterorokko
Enterovirukset aiheuttavat etenkin loppukesällä ja syksyllä enterorokkoa, oireena on kuume ja pienet rakkulat suun limakalvolla sekä käsissä ja jaloissa. Tauti paranee yleensä viikossa.
Huuliherpes
Huuliherpes eli yskänrokko aiheuttaa oirealueelle aluksi kirvelyä ja sen jälkeen pieniä rakkuloita, joiden pinta rikkoutuu. Aiheuttaja on valtaosin Herpes simplex -virus (HSV) tyyppi 1. Rakkuloita voi olla yksittäin tai isompana ryhmänä, ja oireet voivat joskus levitä koko suun alueelle. Huuliherpes uusiutuu herkästi ja oireilu kestää kerrallaan muutamasta päivästä muutamaan viikkoon.
Monimuotoinen punavihoittuma (erythema multiforme) ja lääkereaktiot
Monimuotoinen punavihoittuma eli erythema multiforme on tulehduksen tai lääkkeen laukaisema immunologinen reaktio. Se aiheuttaa iholle punoittavia maalitaulumaisia läiskiä ja joskus myös huuliin ja suun limakalvoille rakkuloita. Stevens–Johnsonin oireyhtymä ja TEN (toksinen epidermaalinen nekrolyysi) ovat vaikeampia lääkkeen laukaisemia reaktioita, joihin liittyy laaja-alainen ihon ja limakalvojen rakkulointi.
Punajäkälä
Punajäkälä on ihon ja limakalvojen tulehduksellinen autoimmuunitauti. Suun limakalvon punajäkälä voi esiintyä myös itsenäisenä tautina. Se aiheuttaa poskien, usein myös ikenien ja kielen, pinnalle vaaleaa verkkomaista kuvioitusta ja joskus myös kivuliaita haavaumia. Limakalvo-oireet ovat kroonisia ja niihin liittyy hiukan suurentunut syöpäriski (1–3 %).
Rakkulataudit
Pemfigoidi ja pemfigus ovat ihon ja limakalvojen immunologisia rakkulatauteja. Rakkula syntyy, kun ihon tai limakalvon pintakerros irtoaa pohjastaan elimistön tuottamien kudosvasta-aineiden johdosta. Näitä kroonisia autoimmuunitauteja hoidetaan muun muassa immunosuppressiivisilla lääkkeillä.
Epidermolysis bullosa -ryhmän taudit ovat pääosin perinnöllisiä. Hankalimmissa tautimuodoissa rakkuloita on ihon lisäksi myös limakalvoilla.
Suusyöpä
Suusyöpä voi olla melko kivuton, huonosti paraneva ja ajoittain verta vuotava haavauma suussa tai kielessä. Sitä voi edeltää niin sanottu leukoplakia eli vaalea karhea muutos limakalvon pinnalla. Suusyövän tärkeimmät riskitekijät ovat tupakointi, runsas alkoholin käyttö sekä limakalvojen krooniset haavaumat ja tulehdukset kuten punajäkälä.
Muita haavaumia suun limakalvolla
Karttakielessä kielinukka häviää karttamaisesti ja paljaat alueet muistuttavat haavapintoja. Happamat juomat, voimakkaat mausteet yms. voivat aiheuttaa alueella kirvelyä.
Limarakkula (mukoseele) on kirkkaan, sitkeän liman täyttämä rakkula yleensä alahuulen limakalvolla tai kielen alapinnalla. Se syntyy sylkirauhasen tukoksen seurauksena. Pinnalliset limarakkulat häviävät yleensä itsestään muutaman päivän tai viikon kuluessa.
Hiivatulehdus voi hankalimmillaan vaurioittaa suun limakalvoja, ja Treponema pallidum -bakteerin aiheuttama kuppa voi alkuvaiheessaan aiheuttaa limakalvolle kivuttoman haavan. Myös yleistaudit voivat oireilla suussa. Yleistyneessä punahukassa suun limakalvoilla todetaan usein haavaumia. Niitä voi olla myös HIV-infektion AIDS-vaiheessa.
