Monia kortisoniyhdisteitä eli kortikosteroideja käytetään lääkkeinä lukuisissa erilaisissa valmistemuodoissa, kuten voiteissa, silmätipoissa, nenäsumutteissa, hengitettävissä lääkemuodoissa, tableteissa sekä pehmytkudoksiin, niveliin tai suonensisäisesti pistettävissä liuoksissa. Mikä tahansa kortisoniyhdiste voi aiheuttaa allergisen herkistymisen. Kortisoneja kohtaan on kuvattu välitöntä ja viivästynyttä allergiaa.

Kortisoniallergian oireet

Viivästynyt reaktio

Viivästynyt eli niin sanottu T-soluvälitteinen IV-tyypin allergia kortisoneille on melko harvinaista. Allergiaoireet alkavat useamman vuorokauden viiveellä altistumisesta, ja ne ilmenevät ensisijaisesti kortisonin käyttöalueella.

Yleisesti voidaan sanoa, että allergisoituneella potilaalla kortisonihoito ei enää odotetulla tavalla tehoa siihen vaivaan, jota sillä yritetään hoitaa, vaan saattaa jopa pahentaa tilannetta. Voidemuotoinen kortisoni ei siis enää lievitä ihottumaa, vaan saattaa aiheuttaa muutaman päivän viiveellä ihottuman pahentumisen. Kortisonisilmätippa aiheuttaa allergisoituneelle punoitusta, kutinaa ja polttelua silmän sidekalvolle ja usein myös ihottumaa silmäluomille. Nenään sumutettava kortisoni tekee nenän limakalvolle turvotusta, vetistystä ja polttelua, ja usein myös iho ärtyy sierainten lähellä tai nenän seudussa laajemminkin. Hengitysteihin inhaloitu kortisoni aiheuttaa suuhun kuivuutta, punoitusta, limakalvon turpeutta, nielemiskipua, kuivaa yskää ja kasvoihottumaa. Myös laaja-alaisia ekseema- tai eksanteemaihottumia (kuva ) on kuvattu altistuttaessa inhaloitavalle (hengitettävälle), suun kautta käytetylle tai suonensisäisesti annetulle kortisonille.

Kortisoniallergian toteaminen

Lieviä oireita, joissa aiheuttajaksi epäillään kortisonilääkettä, ei tarvitse tutkia. Epäillyn kortisonivalmisteen tilalle voidaan kokeilla jotain toista kortisonivalmistetta. Jos oireet ovat voimakkaat tai jos potilaalle on vaikea löytää sopivaa kortisonilääkettä toistuvien allergiaepäilyjen vuoksi, voidaan potilas lähettää erikoissairaanhoitoon ihotautilääkärin arvioon.

Välitöntä kortisoniallergiaa voidaan epäillä, jos tunnin sisällä kortisonin käyttämisestä ilmaantuu välittömään IgE-herkistymiseen sopivia oireita, kuten nokkosrokko, keuhkoputkien äkillinen supistuminen tai anafylaksia. Kyseisen kortisoniyhdisteen käyttö tulee lopettaa. Epäiltyä IgE-herkistymistä ja korvaavan kortisoniyhdisteen sopivuutta tutkitaan tarvittaessa ihotesteillä (prick-ihopistotestit ja ihonsisäiset eli intrakutaanitestit) sekä altistuskokeella ihotautilääkärin toimesta.

Viivästynyttä kortisoniallergiaa voidaan epäillä, jos ohjeen mukaisesti käytetty kortisonivalmiste lievittää sillä hoidettavaa sairautta odotettua huonommin tai jos sairaus lievittymisen sijaan pahentuu kortisonin käytön seurauksena tai kortisonin käyttöön liittyy ihottumaa joko lähellä kortisonin käyttöaluetta tai iholla laajemmin. Viivästynyttä kortisoniallergiaa voidaan tutkia epikutaani- eli lapputestillä ja altistuskokeella ihotautilääkärin toimesta.

Kortisoniallergian hoito

Kortisoniallergiasta johtuvat oireet häviävät itsestään, kun hoito allergian aiheuttajalla lopetetaan. Allergian aiheuttanutta kortisoniyhdistettä ei pidä jatkossa käyttää. Allergiatestit suorittanut taho – yleensä allergioihin perehtynyt ihotautilääkäri – antaa ohjeet myös mahdollisista ristiallergiaa aiheuttavista kortisoniyhdisteistä sekä korvaavista kortisoniyhdisteistä, joita potilaalla voidaan jatkossa käyttää. Yleensä korvaavien yhdisteiden löytymisessä ei ole ongelmia.