Pienet lapset reagoivat kipuun kokonaisvaltaisesti, eikä aina ole helppoa tietää, mistä itku ja kivuliaisuus johtuvat. Hyvin todennäköistä on, että pienenkin vauvan päätä voi särkeä. Kouluikään mennessä joka viidennellä on ollut päänsärkyä. Satunnaiset päänsäryt ovat yleisiä ja vaarattomia eikä niitä ole tarpeen tutkia. Toistuvatkin päänsäryt ovat melko yleisiä kouluikäisillä. Niitä on noin kymmenesosalla koulunsa aloittavista ja kolmasosalla murrosikäisistä.

Mikä aiheuttaa lapsille ja nuorille päänsärkyä?

Ohimeneviä päänsärkyjä aiheuttavat hyvin erilaiset tekijät. Tyypillisimpiä syitä ovat erilaiset infektiot, tulehdukset, allergiaoireet, nälkä ja väsymys, joskus myös piilokarsastus ja taittoviat, purentavirheet, niska- ja hartiaseudun lihasjännitys ja harvoin uniapnea tai yleissairaudet, kuten kohonnut verenpaine ja anemia.

Toistuvia päänsärkyjä ja migreeniä voi esiintyä jo alle kouluikäisillä lapsilla. Migreeni ja jännityspäänsärky ovat lasten yleisimpiä päänsärkyjä. Ne ovat niin sanottuja toiminnallisia päänsärkyjä, joiden taustalla on perinnöllisiä ja elinympäristöön liittyviä tekijöitä.

Jännityspäänsäryn syyt

Jännityspäänsäryn syitä ei tarkkaan tiedetä, mutta liikunnan vähäisyys ja poikkeava lihasjännitys pään, niskan ja hartiaseudun alueella voivat aiheuttaa lievää päänsärkyä. Psyykkinen jännittäminen ja purentaviat saattavat näkyä niska-hartiaseudussa ja olla päänsäryn taustalla. Myös stressi tai vaikeudet koulussa, kaverisuhteissa tai perheessä voivat laukaista jännityspäänsäryn (ks.Jännityspäänsärky).

Kuinka lasten ja nuorten jännityspäänsärkyä hoidetaan?

• Lihasjännityspäänsäryn hoidossa ulkoilu ja raitis ilma voivat olla hyväksi.
• Venyttely, lämmin haude ja lievemmissä tapauksissa hartioiden hieronta toimivat myös ensiapuna.
• Ennaltaehkäisyssä lapsen säännöllinen vuorokausirytmi, päivittäinen liikunta, ulkoilu ja oikeat työasennot ovat erittäin tärkeitä.
• Kohtuulliseen ruutuaikaan on hyvä kiinnittää huomiota.
• Hyvästä yöunesta huolehtiminen muodostaa pohjan hoidolle.
• Särkylääkkeet eivät ole yleensä tehokkaita jännityspäänsäryn hoidossa.

Mitä migreeni on?

Migreeni on kohtauksellinen päänsärkysairaus, jossa aivojen hermosoluissa ja verisuonistossa tapahtuu ohimeneviä, kipua aiheuttavia kemiallisia ja sähköisiä muutoksia. Migreenitaipumus on periytyvää: suvussa migreeniä esiintyy usein muillakin. Migreenikohtauksen voivat laukaista erilaiset tekijät, "triggerit", jotka ovat yksilöllisiä (mm. kirkas valo, epäsäännöllinen uni- tai ruokailurytmi). Jännittäminen, myös jonkin mukavan odottaminen, voi saada aikaan migreenikohtauksen. Joskus altistava tekijä on helppo tunnistaa, mutta selvää syy-yhteyttä ei aina löydy. Päänsärkypäiväkirjan pito helpottaa tunnistamaan altistavia tekijöitä ja laukaisijoita.

Mistä lapsen ja nuoren migreenin tunnistaa?

• Kun lapsi tai nuori alkaa valittaa päänsärkyä, vetäytyy lepäämään, valittaa silmien valonherkkyyttä ja pahanolontunnetta, saattaa kyseessä olla migreenikohtaus.
• Migreeniin liittyy myös haju- ja ääniherkkyyttä ja oksennustaipumusta.
• Esioireiseen migreeniin voi liittyä outoja näköhavaintoja, joissa valot välkkyvät tai näkö heikkenee. Esioireita voivat olla myös puutumisen tai pistelyn tunne ja huimaus. Tyypillinen migreenikohtaus etenee vaiheittain. Kohtausta ennakoivat oireet voivat alkaa jo edellisenä päivänä, esioireet vasta vähän ennen särkyä, ja säryn päätyttyä voi vielä esiintyä huonoa oloa ja väsymystä.

Päänsäryn tutkiminen

Päänsäryn selvittelyssä riittävät useimmiten lääkärin huolellinen anamneesi ja kliininen tutkimus. Ne antavat viitteitä päänsäryn mahdollisista elimellisistä syistä ja auttavat päättämään, tarvitaanko lisätutkimuksia. Päänsärkypäiväkirjaa on suositeltavaa käyttää apuna. Migreenidiagnoosi tehdään, jos muita syitä päänsärkyyn ei löydy ja kohtauskuvaukset sopivat migreeniin. Migreenin paljastamiseksi ei ole erillistä testiä.

Tietyt pääsäryn yhteydessä esiintyvät oireet, kuten korkea kuume, yöllinen tai heti ylös noustessa esiintyvä päänsärky ja oksentelu, kaksoiskuvat, sekavuus tai muut neurologiset oireet viittaavat johonkin muuhun kuin migreeniin tai jännityspäänsärkyyn ja tällöin lisätutkimuksia yleensä tarvitaan.

Miten lapsen ja nuoren migreenikohtausta hoidetaan?

Lapsen rauhoittaminen ja vanhempien tai muiden läsnä olevien aikuisten antama turva on tärkeää. Mahdollisuus lepoon rauhallisessa paikassa ja hämärässä valaistuksessa voi helpottaa. Kylmä kääre ohimolla voi myös auttaa ja särky saattaa loppua, etenkin jos lapsi tai nuori nukahtaa.

• Lääkehoito on usein välttämätöntä. Tulehduskipu- tai särkylääkettä tulee antaa mahdollisimman pian.
• Lääkettä tulee antaa riittävän suuri annos kohtauksen alkuvaiheessa kipuherkistymisen estämiseksi. Lapsilla ja nuorilla ensisijaiseksi hoidoksi suositellaan ibuprofeenia 10 milligrammaa (mg) painokiloa kohden. Esimerkiksi 20 kiloa painavan lapsen annos ibuprofeenia on 200 milligrammaa (20 × 10 mg). Mikäli ibuprofeeni ei sovi lapselle, vaihtoehtoisesti voi antaa parasetamolia 15 milligrammaa (mg) painokiloa kohden. Esimerkiksi 20 kiloa painavan lapsen annos parasetamolia on 300 milligrammaa (20 × 15 mg).
• Jos kipu ei hellitä, voi lääkityksen uusia kahden tunnin kuluttua. Vuorokauden aikana otettavaa maksimiannosta ei saa ylittää, joka on ibuprofeiinilla 40 mg painokiloa kohden ja parasetamolilla 45 mg painokiloa kohden.
• Aikuisten kerta- tai vuorokausiannosta ei tule ylittää (kts. Migreeni).
• Tarvittaessa ibuprofeeniin voi yhdistää parasetamolin.
• Elleivät edellä mainitut lääkkeet riitä, voi lääkäri määrätä ainoastaan migreenin hoitoon tarkoitettua triptaania, joka soveltuu yli 12-vuotiaille.

Voiko lapsen migreenikohtauksia ehkäistä?

Kohtaustiheys on hyvin yksilöllinen. Osa kohtauksista voidaan ehkäistä tunnistamalla ja välttämällä altistavia tekijöitä. Jos kohtauksia tulee viikoittain ja ne haittaavat normaalia elämää tai lääkehoito ei auta, voi lääkäri ehdottaa estolääkitystä. Kipulääkkeitä ei tulisi antaa monena päivänä peräkkäin, jottei kehittyisi särkylääkepäänsärkyä.

Migreeni syntyy usein erilaisten altistavien tekijöiden seurauksena, joita välttämällä migreenin mahdollisuus vähenee. Migreenistä kärsivän on esimerkiksi hyvä suojata silmät kirkkaalta valolta. Päänsärkyjä on tärkeä seurata päänsärkypäiväkirjan avulla, jotta pystytään tunnistamaan, mitkä asiat aiheuttavat päänsärkyä.

Altistavia tekijöitä ovat

• kirkkaat ja välkkyvät valot; auringon häikäisy, etenkin veden pinnasta ja lumihangelta, tietokonepelit ja muu ruutuaika sekä rikkinäiset loisteputket
• voimakkaat hajut ja voimakas melu
• väsymys; epäsäännöllinen unirytmi tai liian vähäinen uni
• verensokerin vaihtelut tai nälkä; nopeasti imeytyvät hiilihydraatit (sokeripitoiset ruoat ja juomat, vaalea leipä, leivonnaiset, makeiset), jotka aiheuttavat verensokerin äkillisen kohoamisen ja nopean laskun
• kofeiinipitoiset juomat
• stressi ja sen laukeaminen; esimerkiksi lomamatkalle lähtö tai koe koulussa
• liiallinen ruutuaika
• hormonaaliset tekijät murrosiästä alkaen.

Päänsäryn ehkäisyn ohjenuoria lapsille ja nuorille

Tärkeää on

• kyky rentoutua
• riittävä ja säännöllinen lepo, mielellään oman unirytmin mukaisesti
• riittävän veden käyttäminen janojuomana ja sokeripitoisten virvoitusjuomien välttäminen
• cola- ja energiajuomien sekä päihteiden välttäminen
• säännöllinen ja ravitseva ruokailu lisäaineita välttäen sekä riittävän tiheästi nautitut välipalat ja aamupala (esim. hedelmiä, vihanneksia, täysjyvätuotteita)
• säännöllinen ulkoilu, liikunta ja hyvä fyysinen kunto
• kohtuullinen ruutuaika
• altistavien tekijöiden tunnistaminen ja välttäminen mahdollisuuksien mukaan.

Milloin hoitoon?

Lievät päänsäryt edellyttävät harvoin tutkimuksia ja lääkehoitoa, mutta jos päänsärky on toistuvaa ja haittaa arkea, on hyvä käydä selvittämässä asiaa lääkärin vastaanotolla. Lääkäriin on myös hyvä hakeutua, mikäli lapsi on alle 5-vuotias tai päänsärky on pahenevaa eikä reagoi hoitoon.

Migreenin toistuessa useita kertoja kuukaudessa voidaan lääkärin vastaanotolla pohtia estohoitoa.

Mikäli lapsella esiintyy päänsäryn yhteydessä motoriikan heikkoutta tai auraoireet pitkittyvät yli kahden tunnin mittaisiksi, on syytä olla yhteydessä lääkäriin.

Lääkäriin on hakeuduttava heti, jos

• päänsärkyä ja oksentelua esiintyy öisin tai heti ylös noustessa
• päänsäryn yhteydessä esiintyy tajunnan häiriöitä
• äkillinen fyysinen ponnistus tai yskiminen laukaisee voimakkaan päänsäryn
• lapsella on kovaa päänsärkyä, jonka seurauksena lapsen luonne tai käytös muuttuu
• päänsärky alkanut päähän kohdistuneen vamman jälkeen
• kova päänsärky liittyy korkeaan kuumeeseen.