Yleistä

Lasten verenpainearvot ovat iästä, sukupuolesta ja koosta riippuvaisia. Pienillä lapsilla verenpaineen yläarvo (systolinen) on alle 100 mmHg (elohopeamillimetriä) ja nousee kouluiässä tasolle 110–120 mmHg. Ala-arvo (diastolinen) on pienillä lapsilla keskimäärin 60 mmHg ja nousee kouluikään mennessä tasolle 75 mmHg. Murrosiässä verenpainearvot nousevat aikuistasolle 120–130/75–85.

Verenpainearvoissa on runsaasti vaihtelua, eikä yksittäiseen korkeaan arvoon tule suhtautua liian vakavasti, vaan tilanne on syytä tarkistaa useammalla mittauksella. Lapsilla ja nuorilla esiintyy usein jännitystä, mikä nostaa verenpainearvoja. Luotettavin kuva saadaan suorittamalla vuorokauden verenpainerekisteröinti siihen suunnitellulla mittarilla.

Lapsuudessa ja nuoruudessa alkava korkea verenpaine on yhteydessä aikuisiän korkeaan verenpaineeseen ja sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin. Lapsuudessa näitä elinvaurioita ei yleensä vielä todeta. Nykykäsityksen mukaan lasten verenpainetta on perusteltua seurata jo 3–4 vuoden iästä ja sen jälkeen 1–2 vuoden välein.

Korkean verenpaineen yleisyys on lapsuudessa 4–5 %, lihavilla teini-ikäisillä 20 %.

Lapsilla verenpainearvot ovat aikuisiin verrattuna matalia, eikä tästä ole lapselle mitään haittaa. Liian matalat verenpainearvot ovat lapsilla erittäin harvinaista. Hyvin huono juominen ja siihen liittyvä nestevaje tai vaikea syömishäiriö (anoreksia) voivat aiheuttaa poikkeuksellisen matalia verenpainearvoja, mutta tällöinkin elimistön hormonituotanto pyrkii pitämään verenpaineita siedettävällä tasolla.

Pienellä osalla lapsista ja nuorista voi esiintyä ns. ortostaattista hypotensiota, jolloin nopea pystyyn nouseminen aiheuttaa tilapäistä verenpaineen laskua ja huimausta. Tämä kestää yleensä muutaman sekunnin ja on vaaratonta, joskin lapsi voi loukata itsensä jos kaatuu. Jos asia huolettaa, siitä on hyvä keskustella lääkärin vastaanotolla.

Lasten ja nuorten kohonneen verenpaineen syitä

Kaikenikäisillä kohonneiden arvojen takana voi olla merkittävä sairaus. Pienten lasten korkeat verenpainearvot ovat käytännössä aina seurausta jostain perussairaudesta, lähinnä munuaissairaudesta, harvemmin sydänviasta tai umpieritysrauhasen sairaudesta.

Aikuisiässä tavallinen itsestään syntynyt (primaarinen eli essentielli) verenpainetauti on lapsuudessa harvinainen mutta USA:ssa jo johtava syy yli 6-vuotiailla lihavilla lapsilla, joilla on sukurasite. Useimmiten se alkaa nuoruusvuosina ja ilmenee suvuittain. Primaarisen verenpainetaudin syntymekanismeja ei vielä tarkoin tunneta, kyse lienee monitekijäisestä ongelmasta. Lihavuudella on selkeä yhteys korkeaan verenpaineeseen.

Joskus korkean verenpaineen syynä voi olla runsas lakritsin ja salmiakin syöminen.

Kohonneen verenpaineen oireet ja tunnistaminen

Korkea verenpaine ei aiheuta lapsille eikä nuorille oireita. Nykysuosituksissa ei voida määritellä yhtä verenpaineen raja-arvoa. Arvoja suhteutetaan väestön sukupuolen, iän ja pituuden mukaisiin viitearvoihin. Verenpaine tulee mitata moneen kertaan, erillisillä kerroilla. Vasta toistuvasti viitearvoista eroavat mittaukset on syy lähettää lapsi tarkempiin tutkimuksiin.

Nykyaikaiset kotimittarit antavat melko luotettavia arvoja, kun niitä verrataan elohopeamittarilla saatuihin arvoihin. Mansetin sopivuus lapsille on tärkeää ja siksi korkeat arvot täytyy varmistaa ennen diagnoosin asettamista.

Lasten verenpaine mitataan neuvolassa 4-vuotistarkastuksessa, kouluterveydenhuollossa ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Kansainvälisissä suosituksissa seulontaa suositellaan 3–4 vuoden iässä, minkä jälkeen 1–2 vuoden välein.

Milloin tutkimuksiin ja hoitoon

Korkean verenpaineen raja-arvo lapsilla riippuu lapsen koosta ja katsotaan sitä varten luoduista taulukoista. Kansainvälisten suositusten mukaan aikuisten raja-arvoja voidaan käyttää 13–16 vuodesta alkaen. Jos verenpaine ylittää toistomittauksissa 130/80 mmHg yläkouluikäisellä lapsella, edellyttää se lisätutkimuksia. Yli 140/90 mmHg verenpaineet ovat poikkeavat ja lapset tulee lähettää lisäselvittelyihin.

Verenpainearvojen mittaus kuuluu olennaisena osana kouluikäisen terveystarkastuksiin, ja jos korkeita arvoja todetaan, niiden syy pyritään selvittämään lastensairaalassa.

Lasten ja nuorten kohonneen verenpaineen hoito

Lasten ja nuorten korkean verenpaineen diagnosointi ja mahdollinen lääkityksen aloitus tehdään sairaalan poliklinikalla. Jos lapsen korkea verenpaine johtuu munuaisperäisestä tai muusta sairaudesta, perustaudin hoito on kaiken perusta.

Primaarisen verenpainetaudin hoidossa olennaista ovat elintapamuutokset ja tarvittaessa lääkehoito. Lihavilla lapsilla ja nuorilla painon vähentäminen usein edesauttaa verenpainearvojen laskua.

Myös suolan rajoittaminen ja hedelmien ja vihannesten lisääminen ravinnossa aikaansaavat useimmilla verenpainearvojen laskua. Liikunta on aina hyväksi korkeasta verenpaineesta kärsiville. Aikuisilla suosituksena on vähintään kolme liikuntakertaa viikossa (kesto yli puoli tuntia), ja tämä pätee nuoriinkin.

Lasten ja nuorten korkean verenpaineen hoitoon on olemassa valikoima hyvin tehoavia, turvallisia ja varsin sivuvaikutuksettomia verenpainelääkkeitä.