Käsi-ihottuma (käsiekseema) on yleinen ihotauti; sitä sairastaa noin 10 % väestöstä. Se on yleisempi naisilla kuin miehillä. Käsi-ihottuma voi olla vain käsiin paikallistuva tauti tai se voi olla osa muuta ihotautia, kuten atooppista ihottumaa. Käsi-ihottumalla on taipumus pitkittyessään kroonistua, ja yli kolme kuukautta kestävää ja toistuvasti oireilevaa tautia pidetäänkin kroonisena. Altistavien tekijöiden poisto, käsien suojaus ja oireiden aktiivinen hoito on tärkeää heti ihottuman ilmaannuttua.

Käsi-ihottumien luokittelu

Käsi-ihottumat voidaan luokitella perussyynsä mukaan ulkosyntyisiin ihottumiin, sisäsyntyisiin ihottumiin ja muihin käsi-ihottumiin. Yksittäisellä ihmisellä taustalla voi olla useampikin syy.

Ulkosyntyisiä ihottumia ovat:

• ärsytyskosketusihottuma
• allerginen kosketusihottuma
• proteiinikosketusihottuma

Ärsytyskosketusihottuma (ärsytysihottuma, pesuihottuma, toksinen ekseema) on yleisin käsi-ihottuman muoto. Tyypillisiä oireita eli punoitusta ja hilseilyä esiintyy usein käden selkäpuolella, joskus myös sormiväleissä ja ranteissa. Ihoa ärsyttäviä tekijöitä ovat muun muassa käsien toistuva kastuminen, pesuaineiden, öljyjen ja liuottimien käsittely sekä suojakäsineiden pitkäaikainen käyttö. Atooppinen iho altistaa ärsytyskosketusihottumalle. Diagnoosi perustuu ärsyttävien tekijöiden kartoittamiseen, kosketusallergioiden poissulkuun ja taudinkulun seurantaan. Ärsytyskosketusihottuma paranee yleensä asianmukaisella hoidolla, jos ärsyke poistuu, mutta se uusiutuu herkästi.

Viivästynyt allerginen kosketusihottuma on muutaman päivän viiveellä ilmaantuva kosketusallergia, jota voivat aiheuttaa esimerkiksi säilöntäaineet, hajusteet, muovi- ja kumikemikaalit sekä metallit. Ihottuma ilmenee kohdissa, jotka ovat kosketuksissa aiheuttajaan, ja tyypillisin paikka ovat kädet. Allergista kosketusihottumaa tutkitaan epikutaanitesteillä.

Välittömässä allergisessa kosketusihottumassa (kosketusnokkosihottumassa) ihokontakti allergisoivaan aineeseen aiheuttaa muutamassa minuutissa tähän kohtaan punoitusta ja nokkosihottumapaukamia. Aiheuttaja on usein eläin- tai kasviperäinen valkuaisaine, kuten lehmän hilse ja vehnäjauho. Toistuva altistus esimerkiksi käsissä johtaa niin sanottuun proteiinikosketusihottumaan. Välitöntä allergista kosketusihottumaa tutkitaan veren allergiavasta-aine- tai ihopistokokeilla.

Sisäsyntyisiä ihottumia ovat:

• atooppiseen ihottumaan liittyvä käsi-ihottuma
• krooninen vesikulaarinen tai hyperkeratoottinen käsi-ihottuma

Aikuisiässä atooppinen ihottuma oireilee monilla käsissä. Se paikantuu yleensä sormenpäihin, kynsivalleihin, sormiväleihin ja joskus myös kämmeniin. Atopiasta kärsivillä lapsilla on usein sormenpäihin ja joskus myös kämmeniin paikantuvaa käsi-ihottumaa, jota kutsutaan "lumipalloihottumaksi". Käsiin tulee atopian myötä herkästi myös ärsytyskosketusihottumaa.

Krooninen vesikulaarinen tai hyperkeratoottinen käsi-ihottuma on perussyyltään tuntematon, pitkäkestoinen sisäsyntyinen tauti. Sitä kutsutaan myös nimillä dyshidroottinen ekseema tai pompholyx. Eri alatyypeissä vallitseva oire voi olla ihon punoitus ja rikkoutuminen, paksu karsta tai rakkulointi. Ihottuma on pitkäkestoista, ja pahenemisvaiheet ilmaantuvat usein puuskittain.

Käsi-ihottuman oireet

Käsi-ihottuman ulkonäköön ja oireisiin perustuvia alamuotoja ovat muun muassa krooninen halkeileva käsiekseema, toistuvasti rakkuloiva käsiekseema, hyperkeratoottinen (paksukarstainen) kämmenekseema, sormenpäiden ekseema, sormiväliekseema ja läiskäekseema. Tyypillisiä oireita ovat ihon punoitus, karsta, hilseily, halkeilu ja rakkulat, jotka voivat olla pieniä kirkkaita nesterakkuloita eli vesikkeleitä tai isoja vesikelloja. Osalla ihottuma kutisee voimakkaasti. Etenkin tuoreet vesikkelit saattavat aiheuttaa voimakasta kutinaa.

Ihottuman ulkonäön ja oireiden perusteella ei yleensä voida suoraan todentaa sen perussyytä. Aikuisen paksukarstaisen kämmenihottuman taustalla on useimmiten krooninen sisäsyntyinen käsi-ihottuma tai psoriaasi. Lapsella sormien ja kämmenien punoitus ja hilseily liittyy yleensä atopiataipumukseen.

Krooniseen käsi-ihottumaan liittyy usein kynsivallin tulehdus, joka aiheuttaa kynteen kasvuhäiriön (kuva ).

Käsi-ihottuman hoito

Niin käsi-ihottuman ennaltaehkäisyssä kuin hoidossakin on tärkeää suojata kädet kosteudelta (suojakäsine ja sen alla puuvillakäsine), käyttää perusvoiteita ja vähentää saippuan käyttöä korvaamalla se voidepesulla. Ärsytyskosketusihottumassa ja allergiasta johtuvassa kosketusihottumassa ulkoinen syy pyritään poistamaan.

Lievää käsi-ihottumaa voi hoitaa apteekista ilman reseptiä saatavalla hydrokortisonivoiteella muutaman viikon ajan. Käsissä voi pitää öisin apteekista saatavia puuvillahanskoja.

Pitkittyneen tai hankalan oireilun diagnostiseen selvittelyyn ja hoitoon tarvitaan lääkäriä. Käsien lisäksi tarkastetaan myös jalat ja muu iho. Mahdollisten kosketusallergioiden selvittely epikutaanitesteillä voi olla tarpeen, ja tilanteen mukaan arvioidaan työperäisen käsi-ihottuman mahdollisuus. Sienitulehdus poissuljetaan tarpeen mukaan.

Ihottuman ensisijaisena hoitona käytetään keskivahvoja tai vahvoja kortisonivoiteita. Tarvittaessa käytetään UV-valohoitoa tai sisäisiä lääkkeitä (immunosuppressiivisia lääkkeitä tai alitretinoiinia).

Muut käsien iho-oireet

Muita käsissä esiintyviä ihotauteja ovat psoriaasi, palmoplantaarinen pustuloosi ja punajäkälä.

Käsisilsa eli käden sienitulehdus on melko harvinainen. Sitä voi epäillä, jos ihottuma on pelkästään toisessa kädessä. Jalkojen sieni-infektio puolestaan voi aiheuttaa kämmeniin rakkulaisen id-reaktion, joka muistuttaa vesikuloivaa käsiekseemaa. Myös bakteeri- tai virusinfektioon, kuten ihon streptokokkitulehdukseen tai enterovirusten aiheuttamaan enterorokkoon, voi liittyä kämmenten rakkulainen ihoreaktio.

Keratodermaa eli ihon sarveiskerroksen paksuuntumista esiintyy kämmenissä ja jalkapohjissa. Tauti on useimmiten hankittu, jolloin se alkaa vasta myöhemmässä aikuisiässä, mutta myös perinnöllisiä muotoja tunnetaan. Kynsivallitulehdus voi olla kroonisen käsi-ihottuman oire tai itsenäinen akuutti tulehdus, jonka aiheuttaa usein kynsivallia painava kynsi. Myös syyhy voi oireilla käsissä, jolloin sormiväleissä, kämmenissä ja ranteiden sisäsivuilla näkyy hilseilyä, pieniä papuloita ja syyhypunkin käytäviä.