Yleistä
Sydämessä on neljä läppää: kummankin eteisen ja kammion välissä sekä sydämestä lähtevien suurten valtimoiden aortan ja keuhkovaltimon tyvessä ( kuva ). Läpät estävät veren takaisinvirtauksen.
Sydämen läpät ja veren kierto. Sydämen oikean puoliskon kautta kiertää vähähappinen veri (violetti) keuhkoihin. Vasen puolisko pumppaa keuhkoista tulevan hapettuneen veren aorttaläpän kautta kaikkialle elimistöön. Molemmissa puoliskoissa on kaksi läppää, jotka estävät veren virtaamisen väärään suuntaan.
Läpät aukeavat ja sulkeutuvat sydämen sykkeen tahdissa. Lääkäri kuulee stetoskoopilla läppien sulkeutumisäänet.
Läppäviat voidaan kuulla sydämen sivuääninä eli ylimääräisinä ääninä normaalien sydänäänten välissä. Jokaisen lapsen sydän pitäisi kuunnella stetoskoopilla 1–2 vuoden välein, ja jokaisen aikuisen sydän pitäisi kuunnella 3–5 vuoden välein. Tarkemman käsityksen läppien toiminnasta saa sydämen ultraääni- eli kaikututkimuksella. Läheskään aina sivuääni ei ole läppä- tai muun sydänvian aiheuttama. Tällöin puhutaan viattomasta sivuäänestä.
Läppävikoja on kahdenlaisia. Läppä voi vuotaa, "falskata", jolloin verta kulkeutuu väärään suuntaan takaisinpäin. Toinen mahdollisuus on läpän ahtaus: läppäaukko pienenee niin, että veren virtaus sen läpi vaikeutuu. Kummassakin tapauksessa sydän joutuu tekemään ylimääräistä työtä, jolloin sen seinämä ensin paksunee ja sitten venyy, ja tuloksena voi olla sydämen laajentuma, jopa vajaatoiminta. Joskus varsinkin aorttaläppä voi olla sekä vuotava että ahdas.
Läppävika voi olla synnynnäinen tai ”hankittu” eli syntymän jälkeen kehittynyt. Läppätulehduksen eli endokardiitin, sydäninfarktin ja sydänlihassairauden eli kardiomyopatian aiheuttamat läppäviat ovat tyypillisesti ”hankittuja” läppävikoja. Monet synnynnäisetkin läppäviat kehittyvät merkittäviksi vasta aikuisiällä. Vähäiset läppien vuodot ovat melko tavallisia havaintoja sydämen ultraäänitutkimuksissa. Niillä ei ole terveydellistä merkitystä.
Yleensä läppäviat pahenevat hyvin hitaasti vuosien kuluessa. Niinpä sydän ehtii sopeutua niihin; aluksi kammioseinämien paksuuntumisella, myöhemmin sydämen laajenemisella. Läppätulehdus (endokardiitti) voi aiheuttaa nopeasti pahenevan läppävian. Hoitamattoman vaikea-asteisen läppävian seurauksena on sydämen pumppauskyvyn aleneminen ja vajaatoiminta. Läppävikojen pääasiallinen oire on rasituksessa ilmenevä hengenahdistus ja fyysisen suorituskyvyn lasku. Viasta riippuen voi esiintyä myös muita oireita, kuten rintakipua ja sydämen tykytystä, joskus eteisvärinä.
Yleisimmät läppäviat ovat hiippaläpän vuoto (mitraalivuoto) ja aorttaläpän ahtauma (aorttastenoosi). Kolmiliuskaläpän vuoto (trikuspidaali-insuffisienssi) on melko tavallinen varsinkin sellaisilla ihmisillä, joilla on sydämen vajaatoiminta tai kohonnutta keuhkovaltimopainetta aiheuttava sydän- tai keuhkosairaus. Hiippaläpän ahtauma (mitraalistenoosi) on melko harvinainen Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa, mutta kehittyvissä maissa sitä aiheuttaa streptokokkibakteerin aiheuttaman infektion jälkitautina joskus tuleva reumakuume. Keuhkovaltimoläpän viat ovat harvinaisia, yleensä synnynnäisiä vikoja.
Hiippaläpän vuoto
Hiippaläppä (mitraaliläppä) sijaitsee sydämen vasemman eteisen ja kammion välissä ( kuva ). Sen muodostaa kaksi purjemaista kalvoa (liuskaa), jotka muistuttavat piispan hiippaa. "Hiipat" ovat erillään, kun veri virtaa sydämen lepovaiheen aikana eteisestä kammioon. Kun kammio supistuu, hiippapurjeet painautuvat toisiaan vasten ja estävät veren takaisinvirtauksen eteiseen.
Hiippaläpän vuoto (mitraalivuoto) on tavallisin aikuisten läppävika. Nuorilla ja keski-ikäisillä muutoin terveillä ihmisillä se voi olla läppäpurjeiden pullistuman eli mitraaliprolapsin aiheuttama. Muita syitä ovat sydämen laajentuma ja vajaatoiminta, sydäninfarkti ja läppätulehdus eli endokardiitti.
Lievä läppävuoto ei aiheuta oireita, mutta vuosien kuluessa vian pahentuessa voi tulla hengenahdistusta, fyysisen suorituskyvyn laskua ja muita sydämen toiminnan vajauksen merkkejä. Läppävika etenee kuitenkin hyvin vaihtelevasti – yleensä hitaasti vuosien kuluessa, harvoin vuoto voi alkaa tai pahentua äkillisesti läppäpurjeen kannatusrihman katketessa (kordaruptuura). Koska vian etenemistä ei voida ennakoida, läppävikaa pitää seurata. Lievissä oireettomissa tapauksissa riittää sydämen kuuntelu ja tarvittaessa sydänfilmin (EKG) ja/tai röntgenkuvan tutkiminen 1–2 vuoden välein. Vähänkään merkittäviä ja oireisia läppävikoja pitää seurata kaikututkimuksella 1–2 vuoden välein, vaikea-asteisia läppävikoja 6–12 kuukauden välein ainakin silloin, kun potilasta voidaan pitää leikkaushoitokelpoisena. Osalla näistä potilaista läppävika ei etene terveyttä ja suorituskykyä haittaavaksi. Tarvittaessa hiippaläpän vuotovika voidaan korjata leikkaushoidolla, usein ilman tekoläpän asentamista. Jos potilas ei kestä avosydänleikkausta, läppävika voidaan joissakin tapauksissa korjata ilman leikkausta katetritekniikalla.
Aorttaläpän ahtauma ja vuoto
Aorttaläppä sijaitsee sydämestä lähtevän aorttavaltimon tyvessä (kuva ). Se on kolmipurjeinen niin sanottu taskuläppä. Purjeet ovat puolikuun muotoisia, joten sitä kutsutaan myös semilunaariläpäksi. Se estää sydämen pumppaaman veren takaisinvirtauksen päävaltimosta aortasta sydämeen. Aorttaläpän vikoja tulee erityisen herkästi sellaisille henkilöille, joiden aorttaläpässä on synnynnäisen poikkeavuuden seurauksena kolmen purjeen asemesta vain kaksi purjetta (puhutaan ns. bikuspisesta aorttaläpästä). Tällä poikkeavuudella on periytymistaipumus.
Aorttaläpän ahtauma (aorttastenoosi) on yleisimpiä läppävikoja. Sitä on erityisesti iäkkäillä henkilöillä. Kun läppä ahtautuu, ensioireena voi olla rasituksessa tuleva rintakipu ja/tai hengenahdistus, mutta myös huimaus- ja jopa pyörtymistaipumusta varsinkin jalkeille noustessa ja ponnistellessa. Vähän liikkuvilla ikäihmisillä näitä oireita ei kuitenkaan välttämättä ilmene, vaikka läppävika olisi merkittävä. Silti lopulta voi kehittyä sydämen vajaatoiminta.
Aorttaläpän vuotovika (aorttainsuffisienssi) ilmaantuu useimmiten jo keski-iässä. Sen tyypillisin oire on aikaisempaa helpompi väsähtäminen ja voimattomuus fyysisessä rasituksessa. Ensimmäisenä oireena voi olla vain rasituksessa helposti tuleva sydämentykytys. Lievän aorttaläpän vuodon aiheuttamaa sivuääntä ei ole helppo kuulla stetoskoopilla. Siksi sydämen ultraääni- eli kaikututkimus on erityisen tärkeä tämän läppävian toteamisessa. Aorttaläpässä voi olla samanaikaisesti sekä ahtauma että vuotovika. Tällöin puhutaan kombinoidusta aorttaläppäviasta.
Jos aorttaläppävika aiheuttaa suoritus- tai toimintakykyä rajoittavia oireita tai todetaan vajaatoiminnan merkkejä, vika kannattaa korjata läppäleikkauksella. Jos leikkauksen riskit ovat merkittäviä, voidaan varsinkin ahtaumavika korjata katetritoimenpiteellä (TAVI) ilman avosydänleikkausta.
Tekoläpät
Tekoläpällä sydämen toiminta voidaan yleensä palauttaa melkein normaaliksi. Tekoläppiä on kahta lajia. Biologiset läpät (bioläpät) tehdään sian tai naudan läppä- tai sydänpussikudosta hyväksi käyttäen. Myös katetritoimenpiteessä asennettavat tekoläpät (katetriläpät) ovat biologisia läppiä. Mekaaniset läpät tehdään keinoaineista. Bioläpät kestävät ainakin 10–20 vuotta, mekaaniset läpät vielä pidempään. Bioläppäleikkauksen jälkeen tarvitaan läppään liittyvän verihyytymätaipumuksen takia verenohennushoitoa (antikoagulaatiohoitoa) vain muutamien kuukausien ajan. Mekaaninen tekoläppä sen sijaan edellyttää pysyvää hyytymistä estävää verenohennuslääkitystä. Toistaiseksi varfariini (Marevan®) on ainoa näille potilaille sopiva verenohennuslääke.
Läppävikojen ehkäisy
Merkittävä osa hiippaläpän vuotovioista syntyy sepelvaltimotaudin tai kohonneen verenpaineen seurauksena. Valtimotautia ehkäisemällä ja hoitamalla voidaan myös läppävikojen vaaraa jonkin verran vähentää.
Viallisiin läppiin syntyy tavallista helpommin bakteerien aiheuttama tulehdus. Tekoläppäpotilaat ja läppätulehdukselle alttiiksi todetut muut potilaat tarvitsevat joidenkin hammastoimenpiteiden, tähystysten ja leikkaustoimenpiteiden yhteydessä ehkäisevän antibioottiannoksen (ks. tarkemmin artikkeli Endokardiitti (sydänläppien tulehdus)).
Lisää tietoa läppävioista
Synnynnäinen keuhkovaltimoläpän stenoosi (Orphanet)
Terveyskylä.fi. Katetrin avulla tehtävä aorttaläpän toimenpide eli TAVI
Kirjallisuutta
- Aikuisen yleisimmät hankitut läppäviat ja niihin liittyvät sivuäänet. Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 3.7.2021
- Aorttastenoosi. Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 3.7.2021
- Mitraalivuoto. Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 3.7.2021
- Seuranta ja komplikaatiot läppäleikkauksen jälkeen. Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 3.7.2021
