Äkillinen vatsatauti

Useimmat vatsataudit ovat päivän parin sairauksia, jotka paranevat itsestään. Aiheuttajan selvittäminen on harvoin tarpeen. Lepo ja nestetasapainosta huolehtiminen eli riittävä juominen on taudin aikana tärkeää.

Äkillisen vatsataudin syitä

Monet tekijät voivat aiheuttaa vatsataudin. Seuraavassa yleisimpiä:

Pitkittynyt ripuli

Pitkittyneen ripulin syitä

Hyvin monenlaiset tekijät voivat aiheuttaa pitkittynyttä ripulia. Seuraavassa luetellaan yleisimmät:

• Ärtyvän suolen oireyhtymä ja muut toiminnalliset suolistohäiriöt ovat hyvin yleisiä. Niitä esiintyy yli 10 %:lla väestöstä.
• Laktoosi-intoleranssi eli maitosokerin imeytymishäiriö voi aiheuttaa ripulin lisäksi ilmavaivoja, vatsan turvottelua ja vatsakipuja.
• Keliakiassa viljatuotteiden sisältämä valkuaisaine gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvoa ja aiheuttaa usein erilaisia vatsavaivoja ja sen seurauksena voi aiheutua myös puutoksia joistakin ravintoaineista.
• Jotkut hiilihydraatit, esimerkiksi ksylitoli, fruktoosi tai sorbitoli imeytyvät huonosti ja voivat aiheuttaa lievää ripulia.
• Monet lääkkeet esimerkiksi antibiootit, ummetuslääkkeet, rauta, metformiini.
• Jotkin luontaistuotteet ja vitamiinit ja hivenaineet (esim. C-vitamiini, magnesium)
• Tulehdukselliset suolistosairaudet kuten Haavainen paksusuolitulehdus (colitis ulcerosa) ja Chronin tauti ovat yleistyneet länsimaissa nopeasti viime vuosina.
• Eräät alkueläinten aiheuttamat suolistotaudit tai muut mikrobitaudit voivat pitkittyä.
• Ummetus voi aiheuttaa ns. ylivuotoripulin.
• Runsas alkoholin käyttö
• Sappihapporipuli onharvinainen syy pitkään jatkuvaan ja useita kertoja päivässä vaivaavaan vesiripuliin
• Ummetuslääkkeiden (laksatiivien) liikakäyttö
• Kilpirauhasen liikatoiminta
• Suolistosyöpä on harvinainen ripulin syy, mutta se täytyy huomioida etenkin yli 65-vuotiailla, jos suoliston toiminta selkeästi muuttuu aiemmasta.

Itsehoito

Äkillisessä ripulissa ja vatsataudissa tärkeintä on nestehukan korvaaminen sitä mukaa kuin sitä syntyy (ks. Matkaripuli). Runsaasti oksentelevankin on koko ajan pyrittävä ottamaan pieniä nestemääriä kerrallaan. Suositeltavia juotavia ovat esim. laimeat mehut, tee, kasvisliemet, vesi ja mehukeitot. Hyvin makeita juomia ei kannata juoda liikaa eikä yksistään, sillä se saattaa aiheuttaa osmoosiripulin. Apteekista voi ostaa myös ns. ripulijuomia.

Erityisesti lasten ja vanhusten juomisesta tulee huolehtia hyvin. On myös hyvä pyrkiä saamaan vähän suolaa eli syömään jonkin verran suolaista ruokaa. Vaikka ripuli olisi runsasta, ruokaa imeytyy suolistosta ja syöminen ei pahenna ripulia. Myös apteekista saatavaa ripulilääkettä (loperamidi) voi käyttää lyhytaikaisesti ohjeen mukaan.

Pitkittyneessä ripulissa on aiheellista tarkkailla, liittyykö ripuli laktoosia sisältävien maitotuotteiden käyttöön tai ksylitolia tai sorbitolia sisältävien makeisten tai muiden tuotteiden nauttimiseen. Jos selvä yhteys löytyy, kokeile, miten näiden välttäminen vaikuttaa. Jos ripuli väistyy, lisätutkimuksia ei tarvita.

Jos selvää yhteyttä ruoka-aineisiin tai lääkkeisiin ei ole, niin ensi kertaa ilmaantunutta yli kolme viikkoa kestänyttä ripulia ei tule hoitaa omin päin, ennen kuin sen syy on selvitetty.

Milloin tutkimuksiin ja hoitoon

Jos äkillinen ripuli on rajuoireinen tai siihen liittyy korkeaa kuumetta, voimakasta vatsakipua tai uloste on runsaasti veristä, on hakeuduttava lääkärin hoitoon päivystykseen.

Voimakas uupumus ja limakalvojen jatkuva kuivuus voivat merkitä vaikeaa kuivumista, joka edellyttää nestetasapainon hoitoa. Vanhuksilla myös sekavuus on selkeä hälytysmerkki hoidontarpeesta. Näissä tilanteissa on syytä hakeutua päivystykseen.

Pitkittyneessä ripulissa yleisperiaate on, että yli kolme viikkoa jatkuneen ripulin vuoksi kannattaa hakeutua lääkärin tutkimuksiin, jos ripulin syy ei ole tiedossa. Tutkimuksissa selvitetään, mistä syystä ripuli on syntynyt. Kun syy on tiedossa, lääkäri suunnittelee siihen sopivan hoidon.

Vaikka pitkittynyt ripuli olisi lievää, niin on aiheellista hakeutua ilman viivyttelyä lääkäriin jos:

• Ulosteessa on verta.
• Jos pitkäaikaiseen ripuliin liittyy laihtuminen, kuumeilu tai sairauden tunne.
• Ripuli on alkanut melko äkisti ja pahenee viikkojen aikana.
• Pitkäaikaista ripulia on öisinkin.
• Pitkittynyt ripuli on alkanut myöhäisessä keski-iässä tai vanhempana (yli 60-vuotiaana).

Tutkimukset

Äkillisessä vatsataudissa voimakasoireisilta, monisairailta tai riskiammateissa toimivilta (niiltä, jotka voivat työssä ollessaan levittää tauti eteenpäin) tutkitaan tarvittaessa verikokeita ja ulostenäytteitä. Tutkimuksilla pyritään selvittämään yleistilaa, nestetasapainoa ja mahdollista taudin aiheuttajaa.

Pitkittyneessä tilanteessa lääkäri päättää potilaan haastattelun ja vastaanotolla tapahtuneen tutkimuksen perusteella, mitä jatkotutkimuksia tarvitaan. Jos oireet selvästi viittaavat ärtyvän suolen oireyhtymään, laboratorio- tai muita tutkimuksia ei välttämättä tarvita, vaan tilannetta voidaan seurata hoito-ohjeiden jälkeen.

Yleensä tarvitaan verikokeita, usein myös suolen tähystystutkimuksia sekä ulostetutkimuksia pitkittyneen ripulin selvittämiseksi. Kun diagnoosi selviää, annetaan sen mukaisia ruokavalio-ohjeita ja tarvittaessa lääkkeitä.