Hampaiden kehityshäiriöitä voi olla yhdessä tai useammassa hampaassa. Hampaan kehityshäiriö voi ilmetä joko hampaan värimuutoksina (aina valkoisesta ruskeaan asti) tai pinnan epämuotoisuutena. Hampaiden kiilteen kehityshäiriöt, joissa kiilteen mineralisaatio hampaan kehittyessä on jäänyt epätäydelliseksi (hypomineralisaatio), suurentavat hampaan reikiintymisen riskiä. Tärkeintä hampaan kehityshäiriön muodostumisessa on ajankohta, jolloin lapsi on altistunut kehityshäiriön aiheuttajalle (ks. Hampaiden rakenne ja kehittyminen ja Sikiön suun terveys sekä suun ja hampaiston kehittyminen).

Hampaiston kehityshäiriöiden syyt voivat olla geneettisiä tai ympäristötekijöistä johtuvia. Liiallinen fluorin saanti hampaan kehitysvaiheessa on melko yleinen syy hampaan kiilteen värihäiriöihin (fluoroosiin; kuva ). Muita kehityshäiriöiden syitä voivat olla keliakia (kuva Keliakian aiheuttamat kiillevauriot), riisitauti sekä maksan, munuaisten, kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen toimintahäiriöt tai säde- ja solunsalpaajahoito.

Lisäksi jotkin lääkeaineet (tetrasykliinit) tai kemikaalit (dioksiinit) voivat olla yhteydessä hampaan kehityshäiriöihin. Myös maitohampaan sisäänpainuminen tapaturman seurauksena tai pitkäaikainen tulehdus voi vaurioittaa pysyvän hampaan kehitystä.