Viisi ateriaa päivässä

Koululaisen päivittäiseen ruokailuun kuuluu aamiainen, koululounas, välipala koulussa tai kotona, päivällinen sekä iltapala.

Monipuolinen aamupala antaa voimia ja virkeyttä aamupäivän koulutyöhön. Aamupalan syö koulupäivinä lähes jokainen 1.-luokkalainen, 5.-luokkalaisista aika moni, mutta 8.–9.-luokkalaisista vain noin puolet.

Koululounaaseen kuuluu lämmin ruoka, salaatti tai muu lisäke, maito tai piimä sekä leipä. Alakoululaiset syövät yleensä koululounaan. Kouluterveyskyselyn (2019) mukaan 8.–9.-luokkalaisista 63 % osallistui kouluruokailuun joka päivä. Säännöllisesti koululounaan syövien lukumäärä on laskenut aiempiin tutkimuksiin verrattuna.

Kaupasta tai automaateista ostetaan juomia ja ruokia, jotka sokeri-, rasva- ja suolapitoisina ovat haitallisia sekä suun terveydelle että koko yleisterveydelle. Koululainen tarvitsee iltapäivällä kunnollisen välipalan, joka sisältää täysviljatuotetta, kasviksia, hedelmiä tai marjoja sekä maitotuotteita. Välipalan hankkimiseen ja nauttimiseen on erilaisia vaihtoehtoja, kuten koulun ruokalasta tai automaatista ostaminen, omien eväiden ottaminen kouluun, tai välipala kotona tai iltapäivähoidossa. Kouluikäisten terveellisen ravitsemuksen perustana ovat lautasmalli, säännöllinen ateriarytmi ja terveelliset välipalat (ks. Ravinto ja suun terveys).

Kotona nautittu päivällinen ja iltapala takaavat sen, että kasvava lapsi saa riittävästi monipuolista ja vitamiinipitoista ruokaa niin, ettei hänen tarvitse hakea energiaa makean syömisestä aterioiden välillä tai aterioiden puuttuessa.

Kouluterveyskyselyn (2017) mukaan makeita juomia ja energiajuomia käytetään runsaasti etenkin yläkoulussa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.

Ksylitolia usein, muuta makeaa harvoin

Parhaita makeisia suun terveyden kannalta ovat ksylitolituotteet. Koululaisen kannattaa käyttää ksylitolia säännöllisesti 3–5 kertaa päivässä, sillä sen vaikutus puhkeaviin hampaisiin on erityisen hyvä (ks. Ksylitoli).

Sokeria sisältäviä makeisia tulee käyttää harvoin ja silloinkin mieluiten jonkin aterian yhteydessä. Haitallisimpia ovat suussa pitkään vaikuttavat makeiset, kuten toffeet ja kovakuoriset karamellit. Hyvä tapa on pitää karkkipäivä kerran viikossa, silloinkin herkkuhetkenä heti aterian jälkeen – ja ksylitolia vielä viimeiseksi.

Ruokajuoma ja janojuoma

Maito tai piimä ruokajuomina varmistavat hampaille tarpeellisen kalsiumin ja fosfaatin saannin. Noin 5 dl päivässä on koululaiselle riittävä määrä. Vesi on paras janojuoma, ja sitä voi huoletta juoda aterioiden välillä.

Sokeroimattomat täysmehut (tuoremehut) sisältävät paljon energiaa, ja happamina juomina ne voivat aiheuttaa hammaseroosiota (ks. Ravinnon happamuus ja hampaiden eroosio). Niitä voi juoda enintään kerran päivässä 1–2 dl jonkin aterian yhteydessä, mutta ne eivät sovellu janojuomiksi. Makeutetut mehut, ns. kevytjuomat ja energiajuomat aiheuttavat hampaiden reikiintymistä (ks. Karies (hampaan reikiintyminen)) ja hammaseroosiota (ks. Hampaiston kuluminen (attritio ja abraasio) ja kiilteen liukeneminen (eroosio)).