Ennen kenkien hankintaa on hyvä perehtyä kenkien hyviin ominaisuuksiin ja miettiä oman jalkaterveyden tilanne ja arvioida, mitkä kengän hyvistä ominaisuuksista (ks. Kengän istuvuuden vaikutusjalkaterveyteen Kengän koron ja lestin vaikutus jalkaterveyteen) tulee erityisesti huomioida ostettavissa kengissä (ks. Aikuisten arkikenkien hankinta). Jos on epävarma valittavien ominaisuuksien suhteen, kannattaa hakea apua jalkojenhoidon asiantuntijalta (ks. Jalkaterveysalan ammattilaisten koulutus ja ammattinimikkeet, Jalkaterapeutti: asiantuntemus ja työskentely, Rekisteröity jalkojenhoitaja: asiantuntemus ja työskentely). Lasten kenkien hyvät ominaisuudet on esitetty artikkelissa Lapsen ja nuoren kenkien hyvät ominaisuudet sekä mittaustavat ja hankinta artikkelissa Lapsen ensimmäisten kenkien hankinta.
Kenkäostoksille mennessä on syytä varata reilusti aikaa. Epämukavilta kaupassa tuntuvat kengät on syytä jättää ostamatta. Kallis hinta ei takaa hyvää kengän istuvuutta eikä toimivuutta.
Sopiva koko
Jalkaterät mitataan tai mittautetaan ennen ostoa, koska jalkaterän koko muuttuu eri syistä (taulukko Jalkaterän koon muuttuminen päivän aikana ja elämäntilanteid, kuva ). Jalkaterän pituus kasvaa seisoma-asennossa sekä kävellessä. Päivän aikana jalkaterään tulee lisää pituutta ja leveyttä.
Arkikenkien ja työkenkien paras ostoaika on iltapäivällä. Jos ne ostetaan aamulla, ne voivat tuntua iltapäivällä tai illalla liian pieniltä ja jos ne ostetaan illalla, ne saattavat aamulla tuntua isoilta. Juhlakengät kannattaa ostaa mahdollisimman myöhään illalla, kun jalkaterän koko on suurimmillaan.
Jalkaterän pituus kasvaa seisoma-asennossa sekä kävellessä. Päivän aikana jalkaterään tulee lisää pituutta noin 3 mm ja päkiään leveyttä noin 1 cm. Illalla jalkaterien koko on suurimmillaan.
Jalkaterien mittaus
Jalkaterien pituus mitataan seisten (kuva Plus12-jalkamitta). Pituuden määrittäminen senttimetreinä on luotettavin tapa saada sopivat kengät. Kengän kokonumero on vain viitteellinen. Eri kenkävalmistajilla ja kenkämalleilla ei ole yhteneväistä kokonumerointia.
Noin 60 prosentilla ihmisistä jalkaterät ovat erimittaiset. Usein kokoero on synnynnäinen, mutta taustalla voi olla vamma tai sairaus. Noin 80 prosentilla vasen jalkaterä on pidempi. Kokoero voi olla 6–12 mm (yksi kengännumero on 6,67 mm). Kengät ostetaan aina isomman jalkaterän mukaan.
Kenkäkaupoissa mitataan harvoin jalkateriä, eivätkä kaikki mittausmenetelmät ole luotettavia (taulukko Lapsen jalkaterän mittausmenetelmät). Jalkojenhoidon asiantuntija ottaa luotettavat mitat ja antaa mahdollisesti kenkäreseptin kenkien ostoa varten (kuva Jalkaterän ääriviivapiirros). Samalla voi keskustella kenkähankintoihin liittyvistä asioista (ks. Jalkaterveysalan ammattilaisten koulutus ja ammattinimikkeet, Jalkaterapeutti: asiantuntemus ja työskentely, Rekisteröity jalkojenhoitaja: asiantuntemus ja työskentely).
Oikean koon määrittäminen
Jalkaterien pituuden voi arvioida myös jalkaterää pari senttiä pitemmällä irtopohjallisella. Jos jalkojenhoidon asiantuntija on jo tehnyt kenkäreseptin, se kannattaa ottaa mukaan ostoksille.
Kengän sisämitta on sopiva, kun irrotetun pohjallisen päällä seisten kantapään ja pohjallisen takareunan väliin jää 1 cm tyhjää ja kun pohjallisen kärjessä on pisimmän varpaan edessä tilaa 1,5–2 cm. Myös muut lisätilaa vaativat asiat, kuten peruspohjalliset, yksilölliset pohjalliset, varpaiden ja jalkaterän suojat sekä varvasortoosit ja sukkien paksuus, on otettava huomioon. Laajuuden ja leveyden mittaaminen on esitetty artikkeleissa Kengän istuvuuden vaikutusjalkaterveyteen ja Lapsen jalkaterän mittausmenetelmät.
Jalkaterien pieni kokoero ei vaikuta juurikaan kenkien istuvuuteen. Kenkä ostetaan aina isomman jalkaterän mukaan. On hyvä valita kenkä, jossa on irrotettava pohjallinen. Isommissa jalkaterien kokoeroissa pienemmän jalan kenkään voi valita eri vahvuisista pohjallisista sopivan tai laittaa pienempään jalkaan kaksi sukkaa päällekkäin.
Kenkämalli
Kenkämallin valinnassa kannattaa suosia oman jalkaterän mallia ja muotoa. Mahdolliset jalkaterän ja varpaiden asentopoikkeamat on huomioitava. Esimerkiksi leveälle jalkaterälle kengän laajuusmalli on H (ks. Kengän istuvuuden vaikutusjalkaterveyteen).
Kengän pitää istua napakasti päkiän ympäriltä, mutta se ei saa painaa liikaa, jos on esimerkiksi vaivaisenluuhun liittyvä luukasvama.
Tutut mallit ja merkit on hyvä valinta, jos istuvuus (laajuus ja leveys) on ollut aiemmin ostetuissa kengissä hyvä. Päkiän kohdalta sopivan laajuuden (tilavuuden) ja leveyden tuntee parhaiten sovittamalla eri kenkämerkkejä ja malleja (kuva Kengän leveys ja laajuus).
Sovitus
Ennen kengän sovitusta kannattaa tunnustella käsin kengän sisäpuolelta mahdolliset saumat ja muut osat, jotka saattavat painaa ihoa ja esimerkiksi varpaiden asentopoikkeamia.
Kenkää sovitettaessa on hyvä käyttää samanvahvuisia sukkia, joita tulee käyttämään kengissä myös myöhemmin. Jos kengissä käytetään perus- tai yksilöllisiä pohjallisia tai päkiän ja varpaiden suojia, ne tulee olla mukana sovituksessa.
Kenkiä sovitetaan molempiin jalkoihin. Seisten tunnustellaan kengän laajuutta (tilavuutta) päkiänivelten kohdalta. Liikuttelemalla varpaita varmistutaan, että kengän sisällä on varpaille tilaa koukistua, ojentua ja harottua.
Kävelytesti
Kenkiä ostettaessa on aina käveltävä muutama minuutti sekä tasaisella että mahdollisuuksien mukaan portaissa, jolloin varmistetaan, että jalkaterä ei hölsky kengässä eikä kantapää nouse ylös, että kantio (kantakappi) on sopivan korkuinen ja pehmeä (kuva Kengän osat), eikä hankaa, että kengän pituus on sopiva eli pisimmän varpaan edessä on noin 1,5–2 cm laajenemistilaa ja, että pohja taipuu päkiästä hieman jalkapöytäluiden proksimaalipuolelta (ks. Kengän pohjan vaikutus jalkaterveyteen).
Uusien kenkien sisäänajo
Uusille kengille suositellaan niin sanottua sisäänajoa. Sisäänajon tavoitteena on kenkien muovautuminen jalkaterän muotoihin niin, että ihon hankaumien, rakkojen ja jalkakipujen synty estyy.
Kenkiä käytetään päivittäin erilaisilla alustoilla (tasainen, epätasainen, portaat) liikkuen aluksi kaksi kertaa päivässä 15–30 minuuttia kerrallaan. Käyttöaikaa lisätään vähitellen. Kenkien sisäänajoon tarvitaan noin 100–200 kilometriä kävelyä.
Mahdolliset hankauskohdat kannattaa suojata (ks. Jalkaterän ja varpaiden suojat ja oikaisijat). Jos istuvuuden esteenä ovat jalkavaivat, suutari voi venyttää nahkakenkiä (ks. Kengän materiaalien ja rakenteiden vaikutukset jalkaterveyteen).
Jos kengän suuaukon koko ja kantion (kuva Kengän osat) muoto eivät vastaa jalkaterän muotoja, voi kengän istuvuutta lisätä erilaisilla nauhoitustekniikoilla (ks. Kenkien nauhoitustekniikat, taulukko Kengän istuvuuden vaikutusjalkaterveyteen).
| Jalkaterän kokovaihteluihin vaikuttavat tekijät | Koko- ja rakennemuutokset | |
|---|---|---|
| Päivän aikana tapahtuva kuormitus | Seisoma-asennossa | Pituutta lisää noin 3–6 mm |
| Kävellessä | Pituutta lisää noin 3–6 mm, erityisesti varpaat venyvät pituutta joka askelella, päkiä levenee; turvotus kasvattaa kokoa. | |
| Päivän päättyessä | Jalkaterän koko kasvaa noin 4–8 %
|
|
| Muuttuvien elämäntilanteiden vaikutus | Lapsen kehitys ja kasvu | Jalkaterä pitenee
|
| Raskaus | Jalkaterä pitenee, sisäkaari madaltuu ja jalkaterän etuosa leviää. | |
| Ikääntyminen | Jalkaterä suurenee, nivelsiteet ja lihakset heikkenevät. | |
| Sairaudet | Diabetes ja nivelreuma aiheuttavat jalkaterän ja varpaiden asentopoikkeamia.
|
|
| Verenkiertoelinten sairaudet aiheuttavat turvotuksia. | ||
| Ylipaino | Jalkaterä suurenee, sisäkaari madaltuu. | |
