Yleisin syy rasitus-EKG:n tekemiseen on sepelvaltimotaudin tutkiminen. Sepelvaltimotaudin tyyppioire on rintakipu ruumiillisen rasituksen yhteydessä. Kipu tuntuu yleensä puristavana keskellä rintaa ja voi säteillä kaulalle tai vasempaan olkaan ja käsivarteen.
Ongelmana sepelvaltimotaudin tutkimisessa on, että silloin kun henkilö on oireeton, tavallinen EKG on yleensä aivan normaali. Muutoksia EKG:ssa näkyy vain rintakivun aikana. Rasitus-EKG:n aikana pyritään rasittamaan sydäntä siinä määrin, että jos sepelvaltimot ovat ahtaat, sydänlihas kärsii hapenpuutteesta. Hapenpuute aiheuttaa tyypillisiä muutoksia EKG:ssä. Samalla tutkittava voi tuntea tyypillistä rintakipua. Koska tutkimus tehdään valvotuissa oloissa lääkärin ollessa läsnä, se on varsin vaaraton.
Rasitus tuotetaan yleensä erityisvarusteisella kuntopyörällä, jota nimitetään rasitusergometriksi. Ennen rasitusta iholle kiinnitetään EKG-elektrodit. Ensin EKG otetaan levossa ja sitten tutkittava alkaa polkea. Kuntopyörän vastusta lisätään asteittain. Rasitusta mitataan watteina (W), mikä ilmoittaa, paljonko tehoa tarvitaan polkemiseen. Yleensä naisilla aloitetaan 40:llä, miehillä 50 watilla. Tämä tuntuu melkein samalta kuin tasamaata ajaisi pyörällä. 1–3 minuutin välein polkemisen vastusta lisätään 10–50 wattia kerrallaan. 120–150 watin vastus merkitsee jo melkoista ylämäkeä. Polkemisvauhti pidetään koko ajan sopivan reippaana; pyörässä on nopeusmittari tätä varten.
EKG:ta seurataan jatkuvasti monitorin ruudulta. Se rekisteröidään usein myös nauhalle ja verenpainetta mitataan. Polkemista voidaan jatkaa niin kauan kuin jaksetaan, jos mitään oireita tai EKG-muutoksia ei ilmene. Koe keskeytetään, jos tulee hankalia oireita, rintakipua tai hengenahdistusta tai jos ilmenee hapenpuutteen merkkejä, vaarallisia rytmihäiriöitä tai verenpaineen hälyttäviä muutoksia.
Sepelvaltimosairauden tutkiminen ei ole ainoa syy rasitus-EKG:n tekemiseen. Tutkimus antaa tietoa esimerkiksi suorituskyvystä, joidenkin rytmihäiriöiden käyttäytymisestä ja keuhkojen toiminnasta. Rasitus-EKG:n yhteydessä voidaan tehdä muitakin mittauksia. Tällöin tutkimuksen oikeampi nimitys on kliininen rasituskoe. Rasituksen aikaansaamiseksi voidaan käyttää juoksumattoa tai käsikampea, jos tutkittavalla on nivelsairaus, joka estää polkemisen.
Kokeeseen valmistautuminen
Ennen rasitus-EKG-tutkimukseen tuloa on saatava ohjeet sydänlääkityksen käytöstä, sillä monet lääkkeet vaikuttavat rasitus-EKG:hen. Lisäksi tarkastetaan, ettei tutkittavalla ole sellaisia muita sairauksia tai tilanteita, jotka voisivat estää tai hankaloittaa kokeen suorittamista. Esimerkiksi kuumeisen infektiotaudin aikana tai heti sen jälkeen tutkimukseen ei tule mennä.
Kokeeseen ei myöskään pidä mennä täydellä mahalla, mutta muutoin saa syödä normaalisti. Tupakoimatta pitää olla kaksi tuntia ennen koetta ja neljä tuntia ilman kahvia, teetä, kolajuomia ja muita piristäviä aineita. Vähintään yksi vuorokausi pitää olla ilman alkoholia.
Kokonaisuudessaan tutkimus kestää noin tunnin ja siitä noin 10–15 minuuttia poljetaan pyörää. Kannattaa pukea liikkumiseen sopivat vaatteet ja kengät.
