Mikä aiheuttaa virtsatietulehduksen?

Virtsatieinfektion aiheuttaa yleensä Escherichia coli -bakteeri, joka joutuu virtsateihin potilaan omasta suolistosta. Se kulkeutuu ensin peräaukon alueelta virtsaputkeen ja siitä edelleen ylemmäs virtsateihin. Myös eräät muut suoliston bakteerit (kuten klebsiella, proteus, enterokokki) voivat aiheuttaa virtsatietulehduksia, mutta ne ovat lapsilla E. colia huomattavasti harvinaisempia tulehduksen aiheuttajia. Virtsatieinfektio ei tartu ihmisestä toiseen.

Mitkä ovat virtsatieinfektion oireet?

Isoilla lapsilla kirvely virtsatessa, tihentynyt virtsaamistarve, alavatsakipu sekä usein kuumeilu viittaavat tulehdukseen. Tihentynyt virtsaamistarve ilmenee toistuvina WC-käynteinä ja joskus yökasteluna. Mikäli virtsaamisessa tapahtuu selvä muutos, on siis aina syytä hakeutua lääkäriin. Tosinaan leikki-ikäisillä tytöillä ja pojilla ”jatkuva vessassa ramppaaminen” johtuu virtsaputken suun ärsytyksestä eikä virtsatieinfektiosta, mikä selviää helposti lääkärikäynnin yhteydessä otettavasta virtsanäytteestä. Toistuva WC:ssä käyminen rauhoittuu usein itsestään muutamassa viikossa, kunhan asia on ensin varmennettu lääkärissä.

Pienillä lapsilla virtsatieinfektion oireet ovat usein epämääräisiä. Pelkkä kuume ilman muita oireita tai vatsan toiminnan häiriö, kuten ripuli tai oksentelu, saattavat olla virtsatieinfektion oireita. Kuumeiselta lapselta onkin usein syytä tutkia virtsanäyte, mikäli kuumeelle ei löydy muuta syytä.

Miten virtsatieinfektio todetaan?

Virtsatieinfektion toteaminen edellyttää aina lääkärissäkäyntiä ja virtsakoetta, josta tutkitaan tulehdussolujen ja bakteerien määrä. Isoilla lapsilla näyte saadaan normaalisti alakautta lasketusta virtsasta. Pienillä lapsilla näyte metsästetään asettamalla alapäähän keräyspussi. Imeväisiltä virtsanäyte voidaan ottaa ns. rakkopunktion avulla, jolloin virtsarakosta imetään näyte ruiskun ja neulan avulla vatsan ihon läpi. Tämä toimenpide vaikuttaa vanhemmista usein pelottavalta, mutta on täysin turvallinen.

Ennen hoidon aloitusta pyritään yleensä saamaan kaksi virtsanäytettä diagnoosin varmentamiseksi. Tulehdussolujen määrä virtsassa saadaan selville saman tien ns. liuskakokeen ja mikroskopoinnin avulla. Bakteerien toteaminen edellyttää bakteeriviljelyä, josta alustava tulos saadaan seuraavana päivänä. Kuumeisilla pienillä lapsilla hoitopäätös usein tehdään mikroskopointilöydösten perusteella ja diagnoosi varmennetaan seuraavana päivänä bakteeriviljelystä. Mikäli ison lapsen oireet viittaavat virtsarakon tulehdukseen, voidaan jäädä odottamaan bakteeriviljelyn tulosta ennen hoidon aloitusta.

Miten virtsatietulehdus hoidetaan?

Virtsatietulehdus hoidetaan aina antibiootilla. Usein pienet lapset otetaan ensipäiviksi sairaalahoitoon, jossa voidaan käyttää tehokkaita, suonensisäisesti annettavia antibiootteja. Leikki-ikäiset ja isommat lapset voidaan yleensä hoitaa suun kautta annettavilla lääkkeillä kotona, mikäli yleisvointi on hyvä.

Antibioottihoidon kesto riippuu potilaan iästä, oireista ja bakteerilöydöksistä. Isoilla lapsilla virtsarakon tulehdus voidaan hoitaa 5 vuorokauden lääkityksellä, kun taas imeväisillä hoito kestää 7–10 vuorokautta.

Lapsen virtsatietulehduksen hoidoksi ja ehkäisyksi on ehdotettu happamia mehujuomia (karpalomehua), mutta niiden tehosta ei ole selvää näyttöä.

Miksi kuvantamistutkimuksia tehdään?

Valtaosa virtsatieinfektion sairastaneista lapsista on täysin normaaleja, ja tulehduksen kehittyminen on vain huonoa tuuria. Muutamalla prosentilla lapsista infektion taustalla on kuitenkin virtsateiden poikkeava rakenne tai toiminta. Pojilla viat ovat jonkin verran yleisempiä, ja kaikille virtsatieinfektion sairastaneille pojille pyritäänkin tekemään munuaisten ja virtateiden kaiku- eli ultraäänitutkimus infektion jälkeen. Tytöillä kaikututkimus tehdään niin ikään kaikille alle 2-vuotiaille sekä niille isommille tytöille, joilla on ollut kuumeinen tulehdus. Mikäli kaikututkimuksessa todetaan poikkeavuutta, voidaan lisätutkimuksia tehdä potilaskohtaisesti.

Milloin virtsatietulehdukseen ehkäisylääkitys?

Aiemmin oli käytäntönä, että sairastetun virtsatieinfektion jälkeen lapsilta seurattiin rutiininomaisesti virtsanäytteitä muutaman kuukauden ajan. Nyt tästä käytännöstä on luovuttu. Tärkeää kuitenkin on, että virtsalöydös tarkistetaan herkästi silloin, kun lapselle ilmaantuu kuumetta. Niillä lapsilla, joilla esiintyy toistuvia infektioita tai kuvantamistutkimuksissa on todettu rakennepoikkeavuuksia tai merkittävä takaisinvirtaus, tulehduksia voidaan ehkäistä jatkuvalla pienellä antibioottilääkityksellä. Estolääkityksestä päätetään lapsikohtaisesti.

Milloin lääkäriin?

Virtsatieinfektion toteaminen ja hoito edellyttävät aina lääkärissäkäyntiä. Virtsatietulehdusta on syytä epäillä seuraavissa tilanteissa:

• Lapsi käy tiheästi virtsalla.
• Lapsi valittaa kirvelyä virtsatessa.
• Lapsella on kuumetta, jonka syy on epäselvä.
• Pieni imeväinen on kuumeinen.