Nielun alapuolella on kurkunpää, jossa sijaitsevat henkitorven yläosa, äänihuulet ja kurkunkansi. Tämä alue tulehtuu usein osana laajempaa hengitysteiden tulehdusta. Varsinaisesta kurkunpäätulehduksesta (laryngitis acuta eli laryngiitti) puhutaan silloin, kun oireet keskittyvät kurkunpään alueelle.
Miten kurkunpäätulehdus ilmenee?
Kurkunpäätulehduksessa tyypillinen oire on kumea ja kuiva yskä, jota kuvaillaan sanoilla ”haukkuva” tai ”hyljemäinen”. Yskän tunnistaa helposti sen kerran kuultuaan. Toinen oire on sisäänhengityksen rohina ja vaikeutuminen (stridor). Tätä ei esiinny kaikilla lapsilla, mutta se on oireista tärkein, koska selvä hengityksen vaikeutuminen edellyttää lääkäriin lähtöä. Kurkunpäätulehdus aiheuttaa myös äänen käheyttä tai peräti äänen katoamisen. Tämä johtuu äänihuulten tulehtumisesta ja turpoamisesta.
Kurkunpäätulehdusta potevat erityisesti ½–3-vuotiaat lapset. Toisen ikävuoden aikana noin 5 %:lla lapsista todetaan laryngiitti. Kurkunpäätulehdusta edeltävät usein hengitystieinfektion oireet 1–2 vuorokauden ajan, ja hengitysvaikeus alkaa usein akuutisti yöllä. Ensimmäisellä kerralla kumea yskä ja rohiseva hengitys ovat pelottava kokemus. Kurkunpäätulehduksen oireet hellittävät 60 %:lla lapsista 2 vuorokauden kuluessa, ja ani harvalla ne jatkuvat yli 5 vuorokautta. Yskä voi jatkua viikon verran.
Mikä aiheuttaa kurkunpäätulehduksen?
Kurkunpäätulehduksen aiheuttavat virukset. Tärkein aiheuttaja on parainfluenssavirus, jota esiintyy ennen kaikkea loppusyksystä. Myös monet muut virukset voivat laukaista kurkunpäätulehduksen. Tällaisia ovat mm. influenssa A- ja B -virukset, RS-virus sekä rinovirus.
Miten kurkunpäätulehdusta hoidetaan?
Kurkunpääntulehdusta ei voi hoitaa antibiootilla, koska kyse on virustaudista. Mikäli ongelmana on käheä yskä ilman hengitysvaikeutta, erityistä lääkitystä ei tarvita. Jos lapselle kehittyy hengitysvaikeus, ensimmäinen toimenpide on ottaa lapsi syliin istuvaan asentoon, koska tällöin hengitys sujuu parhaiten. Ilman viilentäminen esimerkiksi ikkunoita avaamalla voi helpottaa oireita. Aiemmin hoidoksi käytettiin myös vesihöyryä, mutta siitä on pitkälti luovuttu.
Itku ja pelko pahentavat ahdistusta, ja niinpä on tärkeätä pysyä rauhallisena. Jos hengitysvaikeus hoidosta huolimatta lisääntyy, tulee hakeutua päivystävälle lääkärille, joka voi edelleen lähettää potilaan sairaalahoitoon.
Valtaosalla (85 %:lla) lapsista kurkunpäätulehdus on lieväoireinen ja hoituu kotona. Lääkärin vastaanotolla tai sairaalan poliklinikalla kurkunpäätulehduksen hoitona voidaan käyttää sumutteena annettavaa adrenaliinia ja suun kautta annettavaa kortisonia. Usein nämä hoidot laukaisevat tilanteen ja potilas pääsee kotihoitoon. Pienellä osalla (1–5 %:lla) lapsista hengenahdistus ei laukea poliklinikalla, vaan lapsi otetaan sairaalahoitoon muutamaksi päiväksi. Kortisonitabletteja voidaan antaa myös lapsille, joiden tauti on lievempi ja hoito tapahtuu kotosalla.
Milloin lääkäriin?
Äänen käheys tai kumea yskä ilman hengityksen rohinaa tai ahdistusta ei edellytä lääkäriin lähtöä. Ne paranevat itsestään muutamassa päivässä. Lääkäriin on syytä kuitenkin hakeutua seuraavissa tilanteissa:
- Lapsella on hengitysvaikeus eli hengitys on rohisevaa, työlästä ja tihentynyttä.
- Työläs hengitys jatkuu useita tunteja ja lapsi väsähtää.
- Lääkärikäynnin jälkeen hengenahdistus uusiutuu.