Nenänieluun liittyy lokerosto, jossa sijaitsevat mm. poski- ja otsaontelot. Poskiontelot ovat vastasyntyneellä herneen kokoiset ja kasvavat vähitellen niin, että ne ovat täysin kehittyneet teini-iässä. Otsaontelot kehittyvät 6–7-vuotiaana, ja osalla ne eivät avaudu koskaan. Onteloiden kehittymiseen liittyen voidaan sanoa, että poski- ja otsaonteloiden bakteeritulehdukset ovat harvinaisia alle kouluikäisillä.

Mikä on nenän sivuontelotulehdus?

Nenän sivuontelotulehduksella (sinuitis maxillaris acuta eli sinuiitti) tarkoitetaan märkäisen eritteen kertymistä sivuonteloihin samalla tavalla kuin välikorvatulehduksessa. Sen aiheuttajana ovat myös samat bakteerit eli tavallisimmin pneumokokki, hemofilus tai moraksella. Tulehdus kehittyy useimmiten flunssan jälkitautina, toisinaan myös allergisen nuhan seurauksena.

Myös tavallisen flunssan aikana sivuonteloissa on usein eritettä, mikä on hieman sekoittanut käsitteitä. Muutaman päivän sisällä nuhakuumeen alusta ilmaantuva limakalvoturvotus ja erite häviävät kuitenkin valtaosalla itsestään. Varsinaisella sivuontelotulehduksella tarkoitetaan bakteeriperäistä tulehdusta, joka antaa oireita 10 päivää nuhakuumeen alusta ja jonka tunnusmerkki on märänmuodostus. Taudin synty on siis samanlainen kuin välikorvatulehduksen, eli aiheuttajabakteeri ei ilmesty nenään tartuntana toiselta lapselta, vaan kyse on lapsen omasta bakteerikannasta, joka aiheuttaa tulehduksen olosuhteiden muodostuttua suotuisiksi limaisuuden myötä.

Milloin epäillä sivuontelotulehdusta?

Sinuiitin oireet vaihtelevat. Aikuisilla ja nuorilla poskiontelotulehdus aiheuttaa usein helposti tunnistettavat oireet: paksun nuhan, päänsäryn ja painontuntemusta poskipäissä. Tällainen äkillisesti kehittyvä oireisto hengitystieinfektion jälkitautina on myös kouluikäisillä lapsilla tunnistettavissa.

Sinuiitti voi kehittyä myös hitaasti, jolloin oireina on pitkittynyt nuhaisuus ja tukkoisuus sekä usein yskiminen. Nenäoireina voi esiintyä paksua tai juoksevaa nuhaa. Pahanhajuista hengitystä on todettavissa noin puolella poskiontelotulehdusta potevista lapsista. Alle puolella potilaista on kuumetta. Mikäli otsaonteloihin on kehittynyt tulehdus, oireistoon usein liittyy otsasärky. Tällöin on syytä hakeutua aina lääkäriin. Samoin, jos lapsella on havaittavissa silmäluomien tai posken alueen turvotusta nuhakuumeen yhteydessä, on syytä kääntyä lääkärin puoleen.

Mikä altistaa sivuontelotulehdukselle?

Nenän sivuontelotulehdusta edeltää useimmiten virusperäinen flunssa, joka aiheuttaa limakalvoturvotusta ja -vauriota. Tällöin nenäontelon ja sivuonteloiden välinen aukko voi tukkeutua ja onteloon kehittyy bakteeriperäinen tulehdus. Normaalisti sivuonteloiden erite poistuu kyseisen aukon kautta limakalvon pinnan värekarvojen avulla.

Ei ole yllättävää, että jatkuvaa allergista nuhaa potevilla lapsilla esiintyy melko usein myös nenän sivuontelotulehduksia. Mikäli allergisen lapsen nuha ei parane allergialääkkeillä, on syytä kääntyä lääkärin puoleen.

Miten tulehdus todetaan?

Mikäli potilaan oireisto on selvä, lääkäri voi päätyä diagnoosiin ja hoidon aloitukseen ilman röntgentutkimuksia. Osuvuus ei tällöin ole täydellinen, mutta useimmiten riittävä. Jos tulehdus halutaan varmentaa, voidaan ottaa ns. NSO-röntgenkuva nenän sivuonteloista. Tähän on lasten osalta harvoin tarvetta. Kolmas diagnosointitapa on sivuonteloiden ultraääni- eli kaikututkimus. Viime mainittu on helppo ja hyödyllinen tutkimus erityisesti aikuisilla ja kouluikäisillä. Laboratoriokokeista ei juurikaan ole hyötyä sinuiitin toteamisessa.

Miten sinuiittia hoidetaan?

Sivuontelotulehdusta hoidetaan antibiootilla samanlaisin periaattein kuin välikorvatulehdusta. Viime aikoina on keskusteltu paljon siitä, tarvitaanko antibioottihoitoa sivuontelotulehduksen hoidossa. Useat tulehdukset varmastikin paranevat itsestään ajan myötä. Toisaalta antibioottilääkitys nopeuttaa ja varmistaa paranemisen, ja niinpä sitä käytetään edelleen yleisesti. Otsaontelotulehduksen hoito antibiooteilla ja tarvittaessa myös onteloiden avauksella on erityisen tärkeää. Antibioottihoidon ohella voidaan käyttää limakalvon turvotusta vähentäviä lääkkeitä. Nenän suolavesihuuhtelu voi helpottaa oireita ja on pienilläkin lapsilla hyvin siedetty. Runsas niistäminen on myös suositeltavaa.

Milloin poskiontelot punktoidaan?

Poskionteloiden punktio ja huuhtelu ovat perinteinen tapa hoitaa sinuiittia. Punktio on edelleen tärkeä hoitomuoto aikuisilla silloin, kun tulehdus pitkittyy antibioottihoidosta huolimatta. Lasten kohdalla kitarisan poisto ja sivuonteloiden huuhtelu on ensisijaista. Lasten poskionteloiden punktioon suhtaudutaan pidättyväisemmin kuin aikuisten.

Mikäli todetaan sitkeä tulehdus, voidaan tilanne hoitaa suoraan ns. antrostomialla, jolloin poskiontelot ilmastoidaan pysyvämmin. Tämän toimenpiteen korvalääkäri tekee aina nukutuksessa. Erityisen hankalissa tapauksissa voidaan suorittaa myös laajempi nenän sivuonteloiden saneerausleikkaus.

Milloin lääkäriin?

Seuraavissa tilanteissa on syytä hakeutua lääkäriin:

  • Yli 5-vuotiaalla lapsella on viikkoja kestänyt yskä tai nenän tukkoisuus.
  • Flunssan aikana ilmaantuu poski- tai otsasärkyä.
  • Lapsella ilmenee flunssan yhteydessä silmäluomien toispuolinen turvotus, päänsärky, otsan tai posken alueen turvotusta tai näön alenema.
  • Allergisen nuhan oireet eivät helpotu lääkityksestä huolimatta.