Rutto on Yersinia pestis -bakteerin aiheuttama tauti, jota esiintyy pääsääntöisesti jyrsijöillä eräillä alueilla Afrikassa, Aasiassa sekä Etelä- ja Pohjois-Amerikassa. Ihminen voi saada tartunnan eläimestä infektoituneen kirpun pureman välityksellä tai käsittelemällä infektoitunutta eläintä. Ihmiselle kehittyy pureman seurauksena viikon kuluessa kivulias imusolmuketulehdus, paiserutto. Paiserutto johtaa hoitamattomana kuolemaan 30–60 % tapauksista. Joskus paiserutto voi muuttua keuhkorutoksi, jolloin tartunta leviää ihmisestä toiseen ysköspisaroiden välityksellä. Keuhkorutto johtaa kuolemaan, ellei mikrobilääkehoitoa aloiteta ajoissa.

Ihmisen ruttotapauksia raportoidaan maailmalla vuosittain joitakin tuhansia, pääosin epidemia-alueiden maaseudulla tai pienissä kaupungeissa ja kylissä. Matkailijan riski saada tartunta on vähäinen. Ruton ja muidenkin tautien välttämiseksi tulee välttää kirppujen puremia ja kosketusta sairaisiin tai kuolleisiin eläimiin. Jos alueella on tiedossa ruttoepidemia, tulee välttää joukkotapahtumia sekä läheistä kontaktia henkilöihin, joilla on keuhkoruttoon sopivia oireita (kuume, päänsärky, yskä, hengenahdistus ja rintakipu).

Tauti hoidetaan mikrobilääkkeillä. Ruttoa vastaan ei ole rokotetta, mutta altistuneille voidaan antaa estolääkitys sairastumisen ehkäisemiseksi. Tietoa rutosta ja sen levinneisyydestä