Monikkovanhemmuus

Monikkoperhe on perhe, johon odotetaan tai on syntynyt useampi kuin yksi samanikäinen lapsi eli kaksoset, kolmoset tai jopa neloset. Vanhemmuuteen kasvu alkaa jo raskauden aikana tiedosta, että perheeseen on tulossa samanaikaisesti useampi lapsi. Tieto monisikiöisestä raskaudesta voi herättää erilaisia tunteita, ilon ja onnen lisäksi myös hämmennystä, huolta, jopa pelkoa. Vanhemmat tulevat tietoisiksi tilanteen erityisyydestä, mutta myös raskauteen ja synnytykseen liittyvistä riskeistä.

Uusi tilanne vaatii sopeutumista. Perheessä voi olla lapsia jo ennestään ja uusille perheenjäsenille monta odottajaa. Lastenhoitoapu tulisi suunnitella monikkoperheessä jo varhaisessa vaiheessa ja tarveperusteisesti. Apua voidaan tarvita odottajan voinnin ja lasten ennenaikaisen syntymäriskin vuoksi jo raskauden aikana.

Monikkovanhemmaksi kasvu on yksilöllinen prosessi. Vanhemmat muodostavat vuorovaikutussuhdetta alusta alkaen useampaan kuin yhteen sikiöön. Sikiöiden välinen keskinäinen vuorovaikutus alkaa kohdussa. Sikiöt ovat yksilöitä jo tässä vaiheessa. Yksilöllinen huomioiminen jatkuu syntymän jälkeen. Vanhemmat pohtivat tulevaa vanhemmuuttaan ja jokaista lastaan. He sovittavat päivittäistä elämäänsä uuteen tilanteeseen.

Kaksosten ja kolmosten vanhemmat tarvitsevat erityistietoa ja kohdennettua tukea usean samanikäisen lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseen. Synnytyksen jälkeen kiintymyssuhde vahvistuu tutustumalla lapsiin, hoitamalla ja vastaamalla heidän tarpeisiinsa ja pitämällä heitä sylissä. Jotta vanhemmat voivat tutustua ja muodostaa tasavertaisen kiintymyssuhteen jokaiseen lapseen, olisi tärkeää järjestää yhteistä sekä omaa aikaa jokaisen lapsen kanssa. Tärkeää olisi, että molemmat vanhemmat hoitavat kaikkia lapsia, vaikka välillä keskittyvät enemmän yhteen lapseen. Vanhempien jaksamista ja päivittäistä elämää helpottavat ratkaisut ja joustavuus löytyvät vähitellen.

Tukiverkkoa ja vertaistukea kannattaa vahvistaa tutustumalla muihin perheisiin ja osallistumalla lapsiperheille järjestettävään toimintaan. Vanhemmat saavat tukea muilta monikkoperheiltä ja myös eri-ikäisten lasten perheiltä. Kolmannen sektorin toimijat, kuten Suomen Monikkoperheet ry ja alueelliset monikkoperheyhdistykset antavat monenlaista tukea ja tarjoavat aiheeseen liittyvää materiaalia.

Vastasyntyneiden hoito tehostetulla tai valvontaosastolla

Monikkoperheiden vanhempien kanssa keskustellaan äitiysneuvolassa ja -poliklinikassa ja perhevalmennuksessa monisikiöiseen raskauteen ja synnytykseen liittyvistä riskeistä. Keskustelun avulla vanhempia valmistetaan myös tilanteeseen, jossa vastasyntynyt tarvitsee erityishoitoa tai hoitoa joudutaan toteuttamaan muualla kuin vierihoito-osastolla.

Lähes 40 % kaksosista syntyy ennenaikaisesti (raskauden kesto alle 37+0 raskausviikkoa tai enintään 258 vrk). Noin 40 % kaksosista painaa alle 2 500 grammaa ja 9 % alle 1 500 grammaa. Kaksosista 42,9 % ja kolmosista 100 % tarvitsee vastasyntyneiden tehostetun tai muun valvontaosaston hoitoa syntymän jälkeen. Vastaavasti yhden vastasyntyneen kohdalla hoidon tarve on 12,6 %. Vastasyntyneiden terveydentilaan liittyvät erilaiset ongelmat aiheuttavat vanhemmille hyvin erilaisia tunteita. Ne tuovat mukanaan myös ylimääräistä huolta ja käytännön järjestelyjä.

Teho- ja valvontaosastolla vastasyntyneitä hoidetaan asiantuntevasti ja turvallisesti vastaten hoidontarpeisiin. Hoitoa toteuttaa moniammatillinen työryhmä. Hoidossa tarvitaan erilaisia sairaanhoidollisia laitteita, jotka tukevat hoidon toteuttamista ja vastasyntyneiden voinnin seurantaa.

Vanhempia kannustetaan alusta alkaen ottamaan osaa lasten hoitoon omien voimavarojen mukaisesti. Varhaista vuorovaikutusta vanhemman ja lapsen välillä tuetaan mahdollistamalla vanhempien läsnäoloa. Vanhemmat voivat koskettaa, silittää, jutella ja laulaa lapselle tai lapsilleen, ja heti lapsen voinnin salliessa häntä voi pitää kenguruhoidossa ihokontaktissa.

Vanhempia tuetaan ja autetaan järjestelyissä, sillä lapsi/ lapset voivat tarvita sairaalahoitoa pitkiäkin aikoja. Perheessä voi olla myös muita lapsia, jotka tarvitsevat vanhempien hoitoa, huomiota ja tukea. On myös tärkeää, että vanhemmat pitävät huolta itsestään ja antavat toisilleen tukea ja aikaa. Vanhempien poissa ollessa lapsesta/ lapsista huolehtivat osaston sairaanhoitajat. Vanhempien olisi hyvä kertoa sairaalassa avun tarpeistaan. Useimmissa sairaaloissa on tarvittaessa käytössä fysio- ja ravitsemusterapeutin, psykologin, sosiaalityöntekijän ja papin palveluja.

Monikkolapsen imetys ja kotiutuminen

Suomessa suositellaan täysimetystä 4–6 kuukauden ikään, minkä jälkeen suositellaan jatkamaan osittaisimetyksellä vähintään vuoden ikään. Täysiaikaisina ja normaalipainoisina syntyneiden monikkovauvojen ainoaksi ravinnoksi riittää äidinmaito. Imetystä kannatta harjoitella yhden vauvan kanssa kerrallaan. Jatkossa kaksoset voidaan imettää joko yhtä aikaa tai erikseen, kolmoset vuorotellen. Kaksosten imetystyyny tai vaihtoehtoisesti isot tyynyt auttavat imettäjää, kun rinnalla on kaksi lasta kerralla.

Keskosena syntyneiden kaksosten ja kolmosten ensi-imetys voi viivästyä, sillä he eivät välttämättä vointinsa puolesta jaksa tai pysty imemään rintaa. Ylläpitääkseen maidoneritystään synnyttäjä voi kuitenkin kerätä maitoa ensin käsinlypsyllä ja sitten käsi- tai sähkökäyttöisellä rintapumpulla. Pumppaamalla kertynyt maito voidaan antaa vauvoille esimerkiksi nenämahaletkun kautta. Imetysohjausta ja neuvoja lasten pulloruokintaan ja muihin ruokintakeinoihin saa hoitajilta sairaalasta ja neuvolasta. Kaksosten ja kolmosten imetyksessä on useimmissa perheissä kausia, jolloin imettäminen ei suju kaikkien tai osan vauvoista kanssa. Tärkeää on, ettei imetyshaasteiden kanssa jää yksin.

Kotiutuminen sairaalasta on yksilöllistä ja riippuu synnyttäjän ja vastasyntyneiden voinnista. Keskoslapsen kanssa kotiudutaan sairaalasta vasta lapsen voinnin salliessa. Lapsen perushoidon lisäksi vanhemmat osaavat kotiutuessaan myös lapsen mahdollisesti tarvitsemat erityishoidot.

Keskosvauvojen kotiutuminen pyritään ajoittamaan samaan aikaan. Vanhemmille voi tulla yllätyksenä ja vaikeana asiana, että vastasyntyneet voivat myös kotiutua eri aikaan. Usein synnyttäjä kotiutuu ennen lapsiaan. Monikkoperhe tarvitsee usein apua lasten kotiutumisen jälkeen, joten sitä tulee suunnitella ajoissa. Erityisesti perheissä, joissa on muita lapsia, on hyvä suunnitella, millaista yksilöllistä apua perheeseen tarvitaan.

Monikkolapsiperheen arkea

Vanhemmat ovat kuvanneet monikkovanhemmuutta jatkuvana varuillaan olona tilanteessa, jossa läsnä on vähintään kahden lapsen kutsut ja tarpeet, päivällä ja yöllä. Hektinen ja vaativa arki myös kuluttaa vanhempien voimavaroja ja tuo mukanaan väsymystä. Vanhemmille tärkeää on riittävä lepo ja uni sekä mahdollisuus jakaa ja kertoa elämästään, saada ohjeita, neuvoja ja vinkkejä. Sukulaiset ja ystävät ovat merkityksellisiä erilaisten asioiden mahdollistajia monikkoperheessä.

Monikkovanhemmat ovat tuoneet esille haasteellisina lasten kasvun ja kehityksen vaiheina eritahtisen yöheräilyn, uhmaiän sekä kävelemään oppimisen. Vanhemman läsnäolon merkitys korostuu turvallisen ympäristön luomisessa. Myöhemmin lasten kasvaessa vanhemmuuden haasteet voivat liittyä esimerkiksi lasten yksilölliseen tukemiseen, eritahtiseen itsenäistymisen tarpeeseen, keskinäiseen vertailuun ja perheen yksityisyyden suojaan julkisella paikalla.

Yksilöitymisen tukeminen

Monikkolasten keskinäinen suhde on erityinen ja erilainen kuin eri-ikäisten lasten välinen suhde. Yleensä he kasvavat ja kehittyvät lähellä toisiaan läpi lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden ja jakavat kokemuksensa. Vanhemmat tarvitsevat tietoa tukeakseen vanhemmuudessaan kaksosten myönteistä suhdetta toisiinsa, heidän läheisyyttään ja riippumattomuuttaan.

Lapsen yksilöllistäminen alkaa jo raskauden aikana odottajan ja puolison sikiöistä tekemien havaintojen kautta ja jatkuu syntymän jälkeen. Liian kiinteä monikkolasten välinen suhde ei tue lapsen kasvua ja kehitystä. Lapsi voi jopa kokea olevansa oma yksilö vain toisen sisaruksensa läsnä ollessa. Kaksosten välisen suhteen liiallinen riippuvuus ja kiinteys voivat vaikuttaa lapsen terveyteen ja hyvinvointiin.

Yksilöitymisen huomioiminen ja tukeminen vie kohti tavoitetta, jossa lapsille annetaan tilaa kasvaa ja kehittyä yksilöinä. Se ei merkitse sitä, että sisarussuhde ei olisi merkityksellinen ja tärkeä. Monikkolapsen kyky turvautua sisarukseen elämän vaikeina ja erilaisina hetkinä voi pitää yllä hyvinvointia. Lapsen yksilöitymistä voidaan vahvistaa päivittäisessä elämässä esimerkiksi yksilöllisten vaatevalintojen avulla. Jos syntymäpäivät juhlitaan yhdessä, mahdollistaa nimipäivien juhliminen oman yksilöllisen juhlan kullekin monikkolapselle. Monikkolasten kasvaessa törmätään myös kysymyksiin siitä, laitetaanko lapset samaan vai eri ryhmään tai samalle vai eri luokalle. Näissä kysymyksissä sekä vanhempien että lasten tulisi tulla kuulluiksi. Vanhemmat tarvitsevat kuitenkin perhekohtaisen ratkaisun tekemisessä oikeaa tietoa ja tukea.

Yksilöitymistä voidaan edistää myös antamalla monikkolapselle sekä vanhempien yhteistä aikaa että aikaa vuorotellen toisen vanhemman kanssa. Vanhemmat ovat tuoneet esille, että lapsen kohtaaminen ilman monikkosisarustaan auttaa havaitsemaan sellaisia asioita ja piirteitä, jotka eivät ole tulleet esille heidän yhdessä ollessaan. Vanhemman kanssa kahdestaan vietetyt hetket ovat olleet merkityksellisiä lapselle ja vanhemmalle.

Monikkolapsen nukkuminen

Monikkoperheessä arkea helpottaa säännöllisyys ja asioiden ennakoiminen. Sairaalasta kotiutumisen jälkeen on hyvä rakentaa perheen säännöllinen päivärytmi. Tämä luo vauvoille turvallisuuden tunnetta ja auttaa vanhempia jaksamaan arjessa.

Vauvojen uni-valverytmiä voidaan tukea säännöllisillä iltarutiineilla, sopivan lämpöisellä ja rauhallisella ympäristöllä sekä tekemällä hoitotoimet yöaikaan mahdollisimman vähällä valaistuksella. Hyvin pienet vauvat nukkuvat mielellään samassa huoneessa, ja unirytmiä voi olla helpointa rakentaa nukuttamalla vauvat yhtäaikaisesti. Mikäli vauvat ovat temperamenteiltaan hyvin erilaisia ja pitävät toisensa leikein tai itkien valveilla, voi olla aiheellista nukuttaa heidät eri huoneissa tai vuorotellen, jos mahdollista.

Monikkoperheen hankinnat vauva-aikana

Tavarahankintaan kannattaa perehtyä jo odotusaikana. Useamman vauvan tarvikehankinnat kuormittavat usein perheen taloutta, ja käytettyä tavaraa kannattaakin etsiä alueen monikkoperheyhdistyksen sosiaalisen median kanavista, kirpputoreilta ja netin myyntiryhmistä. Käytettyjen tavaroiden hankinnassa on hyvä huomioida turvallisuus, käyttöikä sekä kuluvien osien saanti.

Monissa kaksos- ja kolmosperheissä ensimmäinen hintava hankinta ovat vaunut. Mikäli perheessä käytetään autoa, tulevat hankittaviksi turvaistuimet jokaiselle lapselle. Näiden hankinnassa on hintalapun ohessa tärkeää miettiä turvallisuutta, kestävyyttä ja kokoa. Lisäksi vaunujen sopivuutta erilaisiin säilytystiloihin, kuten autoon tai varastoon, on hyvä mittailla. Huomioitavaa on, että monet kaksosten ja kaikki kolmosten vaunut on tilattava ulkomailta, ja usein pitkäänkin toimitusaikaan on hyvä varautua. Turvakaukaloiden hankinnassa huomionarvoista on turvallinen matkustuspaikka jokaiselle lapselle, turvakaukaloiden kiinnitys ja auton riittävä tilavuus.

Arjen sujuvuuden varmistamiseksi monikkovauvoille on hyvä hankkia riittävästi vaatteita, pyyhkeitä ja lakanoita. Bodeja ja puolipotkuhousuja sekä yöasuja tarvitaan jokaiselle vauvalle muutamia kutakin sekä ulkovaatetus perheen tarpeiden mukaan. Usein keskosina syntyneet monikkolapset ovat hiukan pienempiä ja monikkovauvojen kasvutahti voi poiketa toisistaan, jolloin myös sisarukset voivat kierrättää joitain vaatteita keskenään.

Monissa perheissä arkea helpottaviksi hankinnoiksi ovat osoittautuneet myös hoitopöytä, sitterit ja itkuhälyttimet. Imetyksen apuvälineinä toimivat kaksosten imetystyyny tai vaihtoehtoisesti isot tyynyt. Myös käsi- tai sähkökäyttöistä rintapumppua kannattaa kokeilla. Näitä voi myös vuokrata.

Hyödyllisiä linkkejä

Monikkoperheen arki. Hyvä alku monikkovanhemmuuteen -ohjausmateriaali

Monikkoperheiden uniopas (2021)

Rinnakkain – rinnalla, monikkolasten imetysopas (2016)

Vertaistukea, vaikuttamista ja tietoa kaksoset, kolmoset tai neloset saaneiden perheiden tueksi (Suomen Monikkoperheet ry)

Vauvan turvallinen nukkumisympäristö – 2016 päivitetyt suositukset (Hoitotyön tutkimussäätiö)