Noin 10 % vastasyntyneistä tarvitsee erityistarkkailua tai -hoitoa synnytyksen jälkeisinä päivinä. Varsinaisen tehohoidon tarve on täysiaikaisilla lapsilla onneksi harvinaista. Usein erityishoitoon on pystytty varautumaan jo ennen synnytystä, esimerkiksi silloin kun synnytys on ennenaikainen.
Normaaliin synnytykseen voi kuitenkin liittyä äkillisiä tilanteita, joissa vastasyntynyt tarvitsee tehostettua hoitoa. Synnytyssairaaloissa on aina vastasyntyneiden hoitoon perehtynyt henkilökunta, minkä ansiosta hätätilanteet tunnistetaan ja hoidetaan. Tehostettua hoitoa tarvitsevat lapset hoidetaan vastasyntyneiden osastolla tai vastasyntyneiden teho-osastolla.
Synnyttyään lapsi joutuu sopeutumaan aivan uuteen tilanteeseen, oma hengittäminen ja uudenlainen verenkierto alkavat, lämmin vesiympäristö muuttuu yli 10 astetta viileämmäksi eikä ravinto tule enää suoraan suoneen. Joskus sopeutuminen käynnistyy hitaasti, ja silloin elintoimintoja täytyy tarkkailla ja auttaa. Hengitysvaikeudet ovat tavallisimpia vastasyntyneiden ongelmia. Keisarileikkauksella syntyneiden lasten sopeutuminen on usein hitaampaa kuin alakautta syntyneiden.
Vastasyntyneen vointia on tarpeen seurata tarkemmin myös joidenkin äidin sairauksien takia. Synnyttäneen diabeteksen vuoksi tarkkaillaan lapsen verensokeritasoja, koska ne saattavat laskea liian mataliksi syntymän jälkeen. Äidinmaito on ylivertainen lapsen verensokerin tasoittaja, ja imetys on erityisen tärkeää syntymän jälkeisinä päivinä. Matalien verensokeripitoisuuksien vuoksi lapselle joudutaan joskus antamaan lisämaitoa ja jos tilanne ei näin korjaannu, myös sokerigeeliä suun kautta tai sokeriliuosta suoneen. Raskausviikkoihin nähden pienet ja suurikokoiset lapset sekä lapset, joiden syntymän jälkeinen sopeutuminen on ollut viivästynyttä, tarvitsevat myös verensokeritasojen seurantaa.
Äidin käyttämien päihteiden tai joidenkin lääkkeiden vaikutuksesta lapselle saattaa kehittyä vieroitusoireita. Niiden esiintymistä seurataan ja voimakkaita oireita hoidetaan lääkkeillä.
Syntymän hetkellä vastasyntyneen oma suojautumiskyky tulehduksia vastaan on vasta käynnistymässä. Hänellä on kuitenkin suojanaan äidiltä istukan kautta saatuja vasta-aineita, joiden teho kestää noin 3–6 kuukautta. Nämä vasta-aineet eivät suojaa lasta kaikilta tulehduksilta.
Vastasyntyneen tulehdukseen viittaavia oireita ja/tai veren tulehdusarvoja seurataan esimerkiksi silloin, kun lapsivedenmenosta syntymään on pitkä aika tai jos äidillä on ollut tulehduksen oireita juuri ennen synnytystä tai synnytyksen aikana. Vauvan antibioottihoito aloitetaan, jos seurannassa herää epäily tulehduksesta. Mikäli oireet väistyvät eikä lapsen voinnissa tai laboratorioarvoissa ilmene uusia tulehdukseen sopivia löydöksiä, hoito lopetetaan muutaman päivän sisällä.
Vastasyntyneen vakava sairaus voi olla tiedossa jo raskausaikana ja hoito siihen on suunniteltu etukäteen. Näissä tilanteissa valitaan synnytyspaikka sen mukaan, missä lapsen tarvitsema erityishoito parhaiten toteutuu.
Vastasyntyneen keltaisuus
Useat vastasyntyneet kellastuvat iholtaan ensimmäisinä päivinään. Keltaisuus johtuu kohonneista bilirubiiniarvoista ja arvot ovat yleensä korkeimmillaan 3–5 vuorokauden iässä. Kohonnut bilirubiiniarvo on seurausta hemoglobiinin hajoamisesta ensimmäisinä elinpäivinä, myöskään vastasyntyneen maksa ei kykene hajottamaan bilirubiinia tehokkaasti. Kohonneet bilirubiiniarvot aiheuttavat vastasyntyneelle muun muassa väsymystä, syömisvaikeuksia ja painonlaskua. Bilirubiiniarvoja voidaan seurata sekä ihomittauksin että verinäyttein. Jos vauvalla todetaan ikään ja raskausviikkoihin nähden koholla oleva arvo, hoidetaan sitä 1–3 sinivalolla. Lisäksi pidetään huolta riittävästä maidonsaannista.
Merkittäviä riskitekijöitä kellastumiselle ovat muun muassa ennenaikaisuus, vastasyntyneen laajat mustelmat tai isot synnytyspahkat, äidin lääkehoitoinen diabetes ja äidin ja vastasyntyneen veriryhmäepäsopivuus eli niin sanottu veriryhmäimmunisaatio. Immunisaatiossa keltaisuus yleensä ilmenee jo 1.–2. elinvuorokauden aikana. Jos immunisaatio on vaikea, voidaan sitä sinivalohoidon lisäksi hoitaa vasta-aineella.
Lisää tietoa ja tukea
Terveyskylän Naistentalon Vastasyntynyt -sivusto
PregMind-mobiilisovellus raskausajan ja vanhemmuuden henkiseen hyvinvointiin.
Artikkelin pohjana on käytetty lastenlääkäri Viena Tommiskan kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).
