Älypuhelin ja kehittyvät aivot

Aivomme muovautuvat koko elämän ajan kaiken oppimamme ja kokemamme kautta. Erityisen voimakasta tämä muovautuvuus on lapsuudessa ja nuoruudessa. Metsässä polku vahvistuu, kun sitä kuljetaan, ja samoin käyttäytyvät myös hermosolujen väliset yhteydet aivoissa. Lasten kehittyville aivoille kaikkein tärkein virike on elävä vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa. Vuorovaikutus on välttämätöntä esimerkiksi kielen, tunnetaitojen ja itsesäätelyn oppimiseksi. Jos aikuinen käyttää jatkuvasti älypuhelinta ollessaan lapsen kanssa, vuorovaikutus on lapselle vaikeaa ennustaa ja aikuinen myös viestii lapselle vähemmän. Tämä voi viivästyttää lapsen puheenkehitystä ja lisätä lapsen huomiohakuista käytöstä.

Hyvin pienikin lapsi oppii pyyhkäisemään älypuhelimen ruutua, sillä tuo liike on helppo ja ruudulla tapahtuva muutos palkitsee. Lapsen pitäisi kuitenkin saada oppia puhumaan, kävelemään, kiipeämään, piirtämään ja paljon muuta.

Alle 2-vuotiaille ei suositella älylaitteita lainkaan. Alle kouluikäisillä ja alakoululaisilla käytön tulisi olla varsin rajattua, ja vielä teini-ikäisetkin tarvitsevat aikuisten lempeää mutta johdonmukaista tukea arkeen älypuhelimen kanssa (Taulukko Taulukko 1).

Älypuhelin ja empatia

Empatia tarkoittaa monenlaisia taitoja, joiden avulla voimme jakaa tunteita ja ymmärtää toisiamme. Ihmisillä on vahva taipumus empatiaan, ja tunteet voivat tarttua jo vauvalta toiselle. Kun yksi vauva itkee, toinen liittyy pian mukaan.

Syvällisten empatiataitojen kehitys vaatii kokemuksia empaattisesta vuorovaikutuksesta ja tunteen siitä, että on tullut ymmärretyksi. Pientä lasta voi auttaa nimeämällä lapsen ajatuksia (”sinua taitaa harmittaa, että nyt on aika mennä nukkumaan”) tai lukemalla hänelle satuja ja keskustelemalla niistä. Nuorille on tärkeää, että aikuinen puhuu myös omista tunteistaan.

Älypuhelimen monet sovellukset helpottavat yhteydenpitoa kavereiden kesken. Some voi myös lisätä tunteiden jakamista. Älypuhelimen välityksellä vuorovaikutus kuitenkin kapeutuu, kun ilmeet, eleet ja äänensävyt jäävät usein pois. Siksi tunteet eivät välity älypuhelimen kautta yhtä hyvin kuin elävässä vuorovaikutuksessa ja siksi esimerkiksi kiusaaminen on netin välityksellä helpompaa (Katso älypuhelin ja turvallisuusriskit).

Älypuhelin ja uni

Uni on tärkeää kaikkien ihmisten oppimiselle ja palautumiselle, mutta erityisen tärkeää uni on lasten ja nuorten kehittyville aivoille. Valitettavasti maailman nuoriso nukkuu yhä vähemmän. Unen puutteella voi olla osuutta myös lisääntyneisiin keskittymisvaikeuksiin ja ahdistusoireisiin.

Älypuhelinta käytetään usein herätyskellona, mutta sitä tulee myös vilkuiltua illalla ja jopa keskellä yötä. Sekä älypuhelimen valo että sovellusten sisältö kiihdyttävät mieltä ja vaikeuttavat nukahtamista. Liian lyhyeksi jäänyt yöuni vaikeuttaa oppimista ja muuta toimintaa päivän aikana. Jos nuori nukkuu koulupäivän jälkeen päiväunet, vuorokausirytmi luisuu herkästi hallinnasta.

Mitä pienempi lapsi, sitä tärkeämpiä rauhalliset, laitteettomat iltarutiinit ovat. Nuoria on hyvä tukea säätämään puhelimen asetukset yöksi niin, ettei ilmoituksia uusista viesteistä tule. Puhelin kannattaa myös jättää käden ulottumattomille sänkyyn mennessä, jolloin sen houkutusta on helpompi vastustaa.

Älypuhelin ja pelaaminen

Pelit herättävät monesti aikuisissa suuria tunteita. Pelejä on kuitenkin niin monia erilaisia, että niiden niputtaminen yhteen ei ole mielekästä.

Yleispäteviä ohjeita on kaksi:

1. Ikärajat perustuvat asiantuntijoiden arvioon ja K18 ei ole suositus vaan laki.
2. Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää löytää tasapaino pelaamisen ja muun arjen välillä.

Älypuhelin ja riippuvuus

Käytännössä kaikilla yli 7-vuotiailla lapsilla ja nuorilla Suomessa on käytössään älypuhelin. Vaikka aikuiset ovat ymmärrettävästi huolissaan mahdollisesta riippuvuudesta, vähemmistö nuorista kokee älypuhelimen käytöstä merkittäviä haittoja (Taulukko Taulukko 2).

Älypuhelin ja stressi

Sovellusten ilmoitukset, turvattomuuden tunteet ja some-alustoilla tapahtuva vertailu aiheuttavat älypuhelinten käyttäjille stressiä. Tätä ns. teknostressiä lisäävät myös teknologian monimutkaisuus ja sen jatkuvat muutokset.

Teknostressiä voi pyrkiä hallitsemaan kahdella tavalla. Älypuhelimen asetuksissa voi muokata ilmoitusten saapumista ja ilmoituksiin liittyviä ääniä sekä yksityisyysasetuksia. Toisaalta myös omaa suhtautumistapaa voi muuttaa joko yksin tai yhdessä toisten kanssa. Turhautumista ja itsehillintää voi opetella ja kuormittavista tuntemuksista voi puhua muiden kanssa. Kaveripiirissä voi myös yrittää rakentaa yhteisiä sääntöjä sille, millaisia viestejä ja mihin aikaan vuorokaudesta yhteiseen ryhmään lähetetään.

Älypuhelin ja oppiminen

Suomen kouluissa suhtaudutaan älypuhelimiin selvästi vapaammin kuin muissa maissa. Tutkimus on kuitenkin osoittanut, että kahta tai useampaa asiaa, jotka vaativat tietoista ajattelua, ei ole mahdollista suorittaa samaan aikaan.

Pelkkä pääsy tiedon äärelle ei takaa oikeaa oppimista. Todellinen oppiminen vaatii älyllistä ponnistelua, joka on työläämpää kuin nopea Google-haku. Älypuhelin ei ole parhaimmillaan keskittymistä vaativassa lukemisessa tai tekstin tuottamisessa vaan esimerkiksi kuvien ottamisessa ja jakamisessa. Jo pelkkä älypuhelimen näkyminen pulpetilla vaikeuttaa keskittymistä opetukseen, ja siksi kouluissa olisikin syytä rajata älypuhelinten käyttöä nykyistä yleisemmin.

Älypuhelimille on tuotettu myös joitakin oppimista edistäviä sovelluksia, joissa on usein mukana myös pelillisiä elementtejä. Esimerkiksi vieraiden kielten opiskelussa sovellukset voivat monipuolistaa ja elävöittää oppimateriaaleja.

Älypuhelin ja fyysinen terveys

Lapsuuden ja nuoruuden aikana saavutetaan aikuisiän luuston vahvuus ja elimistö tottuu parhaimmillaan sietämään myös pitkäkestoista fyysistä rasitusta. Yhteiskunnassamme lisääntynyt passiivinen aika on heikentänyt lihasten ja kehon hallintaa ja johtanut myös urheilua aktiivisesti harrastavien lasten ja nuorten keskuudessa lisääntyneisiin rasitusmurtumiin. Liikuntasuosituksen täyttää vain alle puolet 9-vuotiaista ja alle viidesosa 15-vuotiaista.

Älypuhelimen käytön välittömiä vaikutuksia fyysiseen terveyteen ovat esimerkiksi silmien kuivuminen ja kirvely, päänsärky ja kumaran asennon aiheuttamat niska-hartiavaivat. Välillisesti älypuhelimen käyttö vaikuttaa useimmiten liikuntaa vähentävästi, mutta joskus jonkin sovelluksen (esim. Pokemon Go) kautta myös liikuntaa lisäävästi. Haasteena olisi saada liikuntaa lisäävät sovellukset niin kiinnostaviksi, että vaikutus säilyisi nykyistä pidempään.

Älypuhelin ja turvallisuusriskit

Monet vanhemmat ovat huolissaan siitä, missä lapset liikkuvat ja keitä he kohtaavat. Siksi he ottavat iloiten vastaan sovelluksen, jolla lapsen puhelimineen voi paikantaa. Jotkut vanhemmat saattavat kuvitella lapsen olevan turvassa, koska hän on kotona. Älypuhelimen kautta lapsen ulottuvilla on kuitenkin koko maailma – ja myös lapsi on koko maailman saavutettavissa.

Unicef on jakanut älypuhelimiin liittyvät turvallisuusriskit kolmeen ryhmään: sisältö, yhteydenotot ja käytös. Eurooppalaisista 9−16-vuotiaista 17 % on törmännyt netissä sisältöön, joka on jäänyt vaivaamaan heidän mieltään. Tällaista sisältöä ovat etenkin porno ja väkivalta. Some-alustojen ikärajoista huolimatta lapset ja nuoret saavat usein yhteydenottoja aikuisilta, jotka esiintyvät todellista nuorempina tai uskottuina aikuisina. Yhteydenottojen tavoitteena voi olla lapsen johdattelu esimerkiksi seksuaalirikoksen uhriksi. Käytösriskit liittyvät lasten ja nuorten kohdalla etenkin kiusaamiseen. Ennen kiusattu lapsi oli kotonaan turvassa, mutta älypuhelimen välityksellä kiusaaminen voi jatkua vielä illalla omassa huoneessakin.

Olennaista lasten ja nuorten turvaamisessa on, että vanhemmat ovat edes jossain määrin perillä siitä, mitä heidän lapsensa tekee puhelimella. Avoimen keskusteluyhteyden rakentaminen ja ylläpitäminen ja mielenkiinnon osoittaminen lapsen elämää kohtaan empaattisella tavalla tukevat myös lapsen itsetuntoa. Silloin lapsi pitää itseään suojaamisen arvoisena eikä hae hyväksyntää tuntemattomilta. Jos lapsi tai nuori lähestyy vanhempaa ja haluaa kertoa hänelle jostakin huolesta, lapsen kuunteleminen on tärkeämpää kuin mikään muu.

Älypuhelin ja muuttuva maailma

Digitaalinen maailma on vyörynyt ylitsemme sellaisella vauhdilla, että tutkimus on jäänyt monelta osin kehityksestä jälkeen. Esimerkiksi somen ja mielenterveysoireiden osalta syy-seuraussuhteiden tutkimus on käytännössä mahdotonta, koska missään kehittyneessä maassa ei ole riittävän suurta nuorten joukkoa, joka ei käyttäisi jotakin some-sovellusta. Niinpä jäljelle jää arkijärki.

Lapsia ei voi kasvattaa pumpulissa, mutta heitä ei tulisi myöskään jättää selviämään nykyajan haasteista yksin. Eräässä eurooppalaisessa tutkimuksessa suomalaisista lapsista ja nuorista käytettiin nimitystä ”supported risky explorers” eli tuetut, riskejä ottavat seikkailijat. Nimitys kuvastaa osuvasti sekä suomalaisten nuorten vapautta ja siihen liittyviä riskejä, mutta myös heidän lähellään olevia, tukea tarjoavia aikuisia.

Vinkkejä älypuhelimen käyttöön arjessa

Kukaan ei tiedä, millainen tulevaisuus meitä odottaa. Todennäköisesti yhteiskunta tarvitsee jäseniltään empatiaa, pitkäjänteisyyttä, kokonaisuuksien ymmärtämistä ja erilaisten tietolähteiden yhdistelyä. Siksi älypuhelintenkin käytössä on syytä huomioida näiden ominaisuuksien kehitys.

Arjessa on tärkeää olla tilaa ja aikaa luonnolliselle vuorovaikutukselle ilman älylaitteita. Jossakin perheessä tällaista aikaa voi olla matkalla harrastuksiin, toisessa yhteisen aterian äärellä. Joka tapauksessa illat olisi hyvä järjestää niin, että nuoretkin ehtivät nukkua aina vähintään kahdeksan tuntia.

Hyvä itsetunto suojaa lapsia ja nuoria monilta vaaroilta ja harmeilta. Itsetunto puolestaan vahvistuu, kun lapset ja nuoret saavat osakseen vanhempien ja muiden läheisten aikuisten myönteistä huomiota. Siksi on niin tärkeää, että aikuiset ovat sopivasti uteliaita ja kiinnostuneita lapselle ja nuorelle tärkeistä asioista, myös älypuhelimen sisällön osalta.

Säännöt ja rajat luovat myös turvallisuutta. Jos vanhempi on sääntöjen suhteen johdonmukainen ja joustaa niistä lapsen kasvaessa, älypuhelimistakaan ei tarvitse jatkuvasti riidellä. Sääntöjen osalta kannattaa luottaa myös esimerkin voimaan: nuoren on helpompi sitoutua sääntöihin, joita myös perheen aikuiset noudattavat.