Yleistä

Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden mekanismit

Covid-19-viruksen tiedetään kykenevän aiheuttamaan kudos- ja elinvaurioita, verisuonten muutoksia ja veritulppia. Pitkäaikaisoireiden mekanismi on edelleen osittain epäselvä, mutta elinvaurioiden lisäksi siihen saattaa liittyä kroonisen tulehduksen piirteitä, autoimmuunireaktioita, joissa viruksen aktivoima puolustusjärjestelmä saa elimistön hyökkäämään omia kudoksiaan vastaan.

Virus myös häiritsee tahdosta riippumatonta hermostoa, joka säätelee elimistön toimintaa. Tarkkaa vauriomekanismia ei tiedetä, mutta monet oireista selittyvät tämän hermoston osan häiriöllä. Esimerkiksi makuulta ylös nousemiseen liittyvä sydämentykytys (posturaalinen takykardia eli POTS) on tavallinen koronavirusinfektion pitkäaikaisoire, ja sitä tavataan muidenkin virusinfektioiden jälkeen.

Koronaviruksen pitkäaikaisoireita esiintyy kaikissa ikäryhmissä ja myös lieväoireisen taudin sairastaneilla. Vielä ei varmuudella tiedetä, miksi COVID-19-infektion taudinkuva on niin vaihteleva ja miksi osalle kehittyy pitkäkestoisia oireita. Todennäköisesti yksilölliset geneettiset tekijät selittävät sitä, miksi joillekin kehittyy pitkäaikaisoireita ja tosille ei. Pitkäaikaisoireet voivat aiheuttaa työ- ja opiskelukyvyn heikentymistä ja haitata päivittäisistä toimista huolehtimista. Pitkäaikaisoireet ovat usein hankalimmat niillä, joilla on jo entuudestaan terveyden kanssa eniten ongelmia.

Tyypilliset oireet

Tavallisin jälkioire on uupumus. Uupumus ei ole luonteeltaan vain väsymystä vaan energian puutetta, kyvyttömyyttä suoriutua normaaleista askareista ja epämiellyttävä olotila, ja se ei yleensä lievity levolla.

Toiseksi yleisimpiä ovat kognitiiviset häiriöt, kuten muistiongelmat ja keskittymisvaikeudet, joita potilaat kuvaavat aivosumuksi. Lisäksi tavataan rintatuntemuksia, hengenahdistusta, päänsärkyä, lihaskipuja ja muita kroonisia kipuja, huimausta ja sydämentykytystä.

Lukuisia muita sydän- ja hengityselimistön, hermoston, vatsan alueen, hajuaistin, silmien tai ihon oireita on kuvattu koronan pitkäaikaisoireena. Tyypillisesti oireita esiintyy useissa elimissä samanaikaisesti. Myös mielenterveyden häiriöitä, etenkin ahdistuneisuutta, on kuvattu pitkäaikaisoireissa. Koronaan sairastuminen on monille ollut erityisen pelottava ja traumaattinen tapahtuma, joka voi aiheuttaa myös traumaperäisen stressireaktion kehittymisen.

Koronaviruksen pitkäaikaisoireille on tavallista, että ne vaihtelevat. Oireet tyypillisesti uusiutuvat parempien jaksojen jälkeen. Oireita pahentavia tekijöitä ovat fyysinen ja kognitiivinen rasitus, stressi ja unenpuute.

Milloin hoitoon

Useilla koronaviruksen pitkäaikaisoireista kärsivillä potilailla ei ollut epidemian alkuvaiheessa pääsyä COVID-19-testiin. Joillakin testi on jäänyt negatiiviseksi, koska testit eivät ole täysin luotettavia. Vaikka COVID-19-akuutti-infektiota ei olisi todettu, potilaan pitää saada apua pitkäaikaisoireisiin.

Kun oireet jatkuvat viikkoja tai kuukausia ja haittaavat toimintakykyä, on syytä hakeutua lääkäriin. Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden diagnoosi perustuu oireisiin sekä muiden sairauksien sulkemiseen pois. Monet muut sairaudet voivat aiheuttaa samanlaisia oireita, jolloin lääkäri sulkee pois muut sairaudet tutkimusten avulla.

Hoito ja kuntoutus

Aiemmista virusinfektion jälkeisistä oireyhtymistä tiedetään, että useimmilla oireet lievittyvät kuukausien kuluessa. Vaikka sairauden mekanismit tunnetaan vielä heikosti, ne ovat luonteeltaan korjautuvia. On tärkeää ylläpitää toivoa ja pyrkiä edistämään asteittaista kuntoutumista.

Lääkäri voi määrätä oireita lievittäviä lääkkeitä, esimerkiksi beetasalpaajaa sydämentykytyksiin. Stressitekijöitä pitää purkaa, koska stressi vahvistaa oireita. Osa potilaista voi hyötyä tahdosta riippumattoman hermoston toimintaa rauhoittavista hoitomuodoista kuten mindfulnessista ja meditaatiosta. Riittävä lepo ja vähittäinen aktiivisuuden lisääminen edistävät paranemista. Siirtyminen tilapäisesti osa-aikatyöhön voi olla tarpeen.

Oireyhtymä on monitekijäinen, jolloin moniammatillinen lähestymistapa on hyödyllinen. Fysioterapeutti voi ohjata fyysistä harjoittelua ja mielenterveyden ammattilainen tukea psyykkistä jaksamista. Potilaat voivat tarvita myös sosiaalityön apua sosiaalivakuutusten etuuksien hakemiseen.