Yleistä

Munasarjojen toiminnan ennenaikainen hiipuminen, POI (primary ovarian insufficiency; aiemmin POF, premature ovarian failure), tarkoittaa munasarjojen toiminnan lakkaamista ennen 40. ikävuotta. Tilasta käytetään – virheellisesti – myös nimeä ennenaikaiset vaihdevuodet.

Munasarjojen toiminnan hiipuessa estrogeenieritys vähenee ja ovulaatiot loppuvat. POI on harvinainen tila; sen esiintyvyys on naisilla noin 1 %.

Munasarjojen toiminnanvajaus voi johtaa elämänmittaiseen sukupuolihormonien puutokseen. Vaikeimmissa tilanteissa murrosiän kehitys ei lainkaan käynnisty tai kuukautiset eivät ala.

Syyt ja oireet

Kuukautisten puuttuminen voi olla primaarista (kuukautiset eivät ala lainkaan) tai sekundaarista (kuukautiset jäävät vähitellen pois). Ensioireina voi esiintyä kiertojen lyhenemistä, kuukautisvuotojen niukentumista tai puuttumista ja hikoilua. Joskus munasarjojen toiminnan hiipuminen todetaan lapsettomuustutkimusten yhteydessä.

Munasarjojen toiminnan hiipumisen syy jää usein tuntemattomaksi. Niin sanotut autoimmuunitaudit ovat ilmiön taustalla jopa 30 %:lla. Turnerin oireyhtymä on tavallisin naisten kromosomipoikkeavuus. Se johtuu X-kromosomin osittaisesta tai täydellisestä puuttumisesta tai sen poikkeavasta rakenteesta. Muutkin X-kromosomiin liittyvät poikkeavuudet tai geenimutaatiot voivat myös olla munasarjojen vajaatoiminnan takana.

Lantion alueen kirurginen toimenpide, munasarjoihin kohdistuneet leikkaukset tai sädehoito, solusalpaajahoidot tai jotkin pitäaikaiset hormonihoidot voivat aiheuttaa ohimenevän tai pysyvän munasarjojen toiminnanvajauksen. Joskus myös vaikeat infektiot voivat olla oireen taustalla. Ympäristötekijöiden vaikutus tunnetaan huonosti. Tupakointi varhentaa menopaussia ja nopeuttaa munasarjojen toiminnan hiipumista.

Jos kyseessä on jokin kromosomipoikkeavuus tai geenimutaatio, oireyhtymän kliininen kuva vaihtelee ja oireita voi olla muiden elinten toiminnassa. Esimerkiksi lyhytkasvuisuus liittyy Turnerin oireyhtymään.

Milloin tutkimuksiin?

Tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos kuukautiset ovat jääneet pois alle 40-vuotiaana. Selvittely on myös aiheellista, jos kuukautiset ovat muuttuneet kovin epäsäännöllisiksi samalla kun esiintyy vaihdevuosioireita, kuten yöhikoilua ja kuumia aaltoja. Nuorena tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos puberteettikehitys ei käynnisty 13–14 ikävuoteen mennessä tai kuukautiset eivät ole alkaneet 16 ikävuoteen mennessä.

Diagnostiikka

Epäiltäessä munasarjojen toiminnan hiipumista on myös sukutaustan selvittely aina aiheellista. Gynekologinen tutkimus ja ultraäänitutkimus ovat aina tarpeelliset. Jos ultraäänitutkimuksessa aiemmin normaaleilta näyttäneet munasarjat ovat muuttuneet pieniksi ja tiiviiksi, löydös tukee munasarjojen toiminnan hiipumista. Kohdun limakalvo on tällöin varsin ohut, viivamainen.

Aluksi määritetään myös tavanomaiset hormonikokeet kuten amenorreassa yleensäkin. Tärkein tutkimus on FSH-mittaus. Muut tutkimukset suunnitellaan yksilöllisesti taustatietojen perusteella. Näihin tutkimuksiin kuuluvat muun muassakromosomianalyysi, FMR1-geenin tutkimus, autoimmuunitautien kartoitus ja harkinnan mukaan perinnöllisyyslääkärin konsultaatio.

Hoito

Hoitamattomana munasarjojen vajaatoimintaan ja estrogeenipuutokseen liittyy terveysriskejä, kuten sydän- ja verisuonisairastavuutta ja osteoporoosia, joiden riski muuten lisääntyy vasta luonnollisen menopaussi-iän jälkeen. Hormonivajaus voidaan korvata korvauslääkityksellä, joka on samantyyppinen kuin vaihdevuosien hormonihoito. POI tai sen hormonikorvaushoito ei lisää syöpäriskiä. Hormonikorvaushoidosta myönnetään erityiskorvausoikeus, ikäli on todettu pitkäaikainen ja vaikea sukurauhasten vajaatoiminta. Erityiskorvausoikeutta ei myönnetä ikääntymiseen liittyvien hormonimuutosten hoitoon. Kelalle B-lausunnon voi kirjoittaa endokrinologian, lastentautien, naistentautien ja synnytysten, sisätautien tai urologian erikoislääkäri.

Lapsettomuuden hoito on hankalampaa. Tutkimusten mukaan 5–10 % munasarjojen vajaatoimintapotilaista voi tulla spontaanisti raskaaksi. Varsinkin taudin alussa hormonitasot ja taudin aktiviteetti voivat vaihdella suuresti ja lapsettomuus voi olla tilapäistä. Sen vuoksi raskauden ehkäisystä on muistettava huolehtia, ellei raskautta toivota. Luonnollista estrogeenia ja keltarauhashormonia sisältävät ehkäisypillerit sopivat myös korvaushoidoksi; niistä ei tosin saa Kela-korvausta. Spontaanisti alkaneita raskauksia on raportoitu myös estrogeeni-progestiinikorvaushoidon käyttäjillä, joten raskautta toivovien ei tarvitse välttää tätä lääkitystä. Jos munasarjojen toiminta on hiipunut pysyvästi, voidaan käyttää koeputkihedelmöitystä luovutetuilla munasoluilla.

Psyykkisen tuen tarve on yleensä merkittävä.

Kirjallisuutta

  1. Holopainen E,Söderström-Anttila V, Savolainen-Peltonen H. Turnerin oireyhtymä aikuisiässä: hoito ja seuranta. Duodecim 2020;136(21):2343–50.
  2. Halttunen-Nieminen M. Kuukautiskierron häiriöt. Kirjassa: Tapanainen J, Heikinheimo O, Mäkikallio K, toim. Naistentaudit ja synnytykset. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2019, s. 62–76.
  3. Jokimaa V, Oksjoki S. Munasarjojen toiminnan ennenaikainen hiipuminen - uhka naisen terveydelle? Duodecim 2015;131(2):136–42
  4. Myntti T, Tiitinen A. Munasarjojen toiminnan ennenaikainen hiipuminen. Suom Lääkäril 2008;63(16):1501–6.