Yleistä

Syyt ja oireet

Nopea laihduttaminen, syömishäiriöt ja liiallinen liikunta voivat aiheuttaa kuukautisvuotojen poisjäämisen, samoin voimakas stressitilanne. Myös vaikeaan lihavuuteen voi liittyä kuukautisten poisjääminen.

Noin 10 %:ssa tapauksista amenorrean taustalta löytyy vaikea yleissairaus. Tällaisia ovat esim. kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi), hoitamaton keliakia ja lisämunuaisen liikatoiminta (Cushingin oireyhtymä).

Munasarjojen monirakkulatauti PCOS voi aiheuttaa kuukautisvuotojen poisjäämistä pidemmäksi aikaa, mutta tavallisempi oire on kuukautisten epäsäännöllisyys.

Lapsuudessa hoidetut vaikeat sairaudet, esim. syöpä ja sen hoidot, voivat myöhemmin aiheuttaa munasarjojen toiminnanvajauksen ja kuukautisten puuttumisen. Amenorrean taustalla voi olla kromosomipoikkeavuus, esim. Turnerin syndrooma.

Kuukautisten puuttumisen lisäksi muina oireina voi joskus lisäksi olla limakalvojen kuivumista ja vaihdevuosityyppisiä oireita, kuten hikipuuskia. Nämä oireet viittaavat estrogeenivajaukseen.

Tutkiminen

Kuukautisten puuttumisen tavallisin syy on raskaus, ja raskaustesti onkin tärkein tutkimus. Jos kyse ei ole raskaudesta, on amenorrean syy aina selvitettävä. Tarkempi haastattelu aiemmasta kuukautistilanteesta ja gynekologista sairauksista ohjaa tutkimusten toteutusta.

Jos kuukautiset eivät ole lainkaan alkaneet, arvioidaan ensiksi puberteetin kehityksen vaihe (ks. Murrosiän kehitysongelmat tytöillä). Jatkossa selvitetään gynekologisella tutkimuksella ja alavatsan ultraäänitutkimuksella kohdun ja munasarjojen tilanne. Tilanteen mukaan gynekologinen ultraäänitutkimus voidaan tehdä vatsanpeitteiden päältä virtsarakon ollessa täysi tai emättimen kautta. Kohdun koko ja kohdun sisälimakalvon paksuus kertovat taustasyystä. Harvinainen syy kuukautisten puuttumiselle on umpinainen immenkalvo tai synnynnäinen kohdun puutos.

Jos kuukautiset ovat jääneet pois useaksi kuukaudeksi, selvitetään hormonitilanne verikokeilla. Ensimmäiset tutkimukset ovat kilpirauhasen toimintaa mittaava TSH sekä aivolisäkkeen maitohormoni, prolaktiini. Tarkemmin munasarjojen toimintaa tutkitaan määrittämällä aivolisäkehormonit FSH ja LH. Jos arvot ovat selvästi koholla, kyseessä on munasarjatoiminnan hiipuminen. Jos FSH- ja LH-arvot ovat matalat, se kertoo aivolisäkkeen toiminnan vaimentumisesta. Tällainen tilanne todetaan esimerkiksi anoreksian tai poikkeavan rasittavan, pitkäaikaisen liikunnan seurauksena.

Munasarjojen rakenne (munarakkuloiden määrä) kaikututkimuksessa kertoo hormonaalisesta tilanteesta. Myös verikokeella voidaan selvittää munasarjojen "reserviä" eli munarakkulamäärää. Tutkimus on nimeltään AMH- eli anti-Müller-hormonin määritys. Tästä tutkimuksesta on hyötyä hedelmällisyyden arvioinnissa.

Estrogeenimittauksia ei juurikaan tarvita. Munasarjojen estrogeenituotanto voidaan selvittää ns. progestiinitestillä: nainen syö 10 vrk:n ajan keltarauhashormonia sisältäviä tabletteja, ja jos estrogeenituotanto on riittävä, tablettikuuria seuraa muutaman päivän sisällä kuukautistyyppinen vuoto.

Hoito

Koska alipaino ja ylipaino sekä liikunnan määrä vaikuttavat kuukautiskiertoon, on syytä paneutua painonhallintaan ja välttää ylenmääräistä liikuntaa. Jos kuukautisvuodon takana on jokin tiedossa oleva voimakas stressitilanne (työ- tai kotipaikan vaihto, läheisen vaikea sairaus), voi rauhassa odotella tilanteen tasoittumista. Jos kuukautisten poisjäämisen takana on yleissairaus, se pyritään hoitamaan mahdollisimman hyvin.

Jos kuukautiset eivät itsestään käynnisty tai jos todetaan pitkäaikainen estrogeenivajaus, harkitaan hormonihoitoa. Se voi joskus olla yhdistelmäehkäisyvalmiste tai vaihdevuosien hormonihoitoa vastaava estrogeenin ja keltarauhashormonin yhdistelmä. Näiden hoitojen aloittamisesta vastaa erikoislääkäri. Esimerkiksi anoreksiaan liittyvää kuukautisten puuttumista ei pidä hoitaa hormonihoidoilla, koska niistä ei ole apua ja ne voivat jopa huonontaa tilannetta.

Jos toiveena on raskaus, ei pelkkä hormonikorvaushoito riitä, vaikka kuukautisten kaltainen tyhjentymisvuoto tuleekin säännöllisesti. Silloin tarvitaan munarakkulan kypsytyshoitoa.

Milloin lääkäriin

Lääkärin tutkimukset ovat aiheellisia, elleivät kuukautiset ole alkaneet 16. ikävuoteen mennessä. Tutkimukset ovat myös aiheelliset, jos 13.–14. ikävuoteen mennessä ei ole merkkejä alkavasta murrosiästä eli puberteetista.

Lääkäriin on syytä hakeutua, jos aiemmin säännölliset kuukautiset jäävät pois yli kolmeksi kuukaudeksi. Raskauden mahdollisuus on aina muistettava vuodon jäädessä tulematta.

Joskus ehkäisypillerin lopettamisen jälkeen voi kulua muutama kuukausi, ennen kuin kuukautiset käynnistyvät, joten tutkimuksiin ei ole kiirettä. Lähellä vaihdevuosi-ikää on normaalia, että kuukautisvuodot ovat poissa useita kuukausia, eikä tutkimuksia tarvita.

Jos kuukautishäiriöihin liittyy lapsettomuusongelma, kannattaa aina hakeutua erikoislääkärin tutkimuksiin.

Ehkäisy

Kuukautishäiriöitä voi ehkäistä kiinnittämällä huomiota normaaliin painonhallintaan ja harrastamalla kohtuullisesti liikuntaa. Lääkehoitoa vaativat yleissairaudet on syytä hoitaa huolella.