Pisamat
Pisamat eli teerenpilkut (ephelis) ovat 2–5 millimetrin kokoisia vaaleanruskeita läiskiä kasvoissa ja joskus muuallakin ihossa (kuva ). Niitä on punatukkaisilla useammin kuin muilla. Pisamat tummuvat auringossa ja häviävät talvella. Ne eivät ole luomia, sillä ihossa eri solujen määrä on normaali. Kyseessä on paikallinen melaniinipigmentin liikatuotanto. Lasten pisamat häviävät miltei aina iän lisääntyessä.
Pisamat. Tyypilliset pisamat eli teerenpilkut lapsen kasvoilla.
Kesakot
Kesakot (lentigo) ovat pigmenttiläiskiä, joiden väri säilyy ympäri vuoden. Orvaskedessä olevan melaniinipigmentin määrä on paikallisesti lisääntynyt. Luomisolusaarekkeita ei kesakossa ole. Kesakoita ovat tavallinen kesakko (lentigo simplex) ja auringonvalon aiheuttama aktiininen lentigo (l. solaarilentigo, l. lentigo senilis) (kuva ).
Solaarilentigot kädenselässä. Kädenselän pienet tummat laikut, solaarilentigot, ovat ikäihmisillä tavallinen, vaaraton ilmiö, josta on lähinnä esteettistä haittaa. Niitä on hoidettu laserilla ja nestetyppijäädytyksellä. Vertailuissa jälkimmäinen on tuloksiltaan vähintään laserin veroinen ja paljon halvempi. Varomattomasti tehtynä kummallakin tekniikalla tilalle voi saada leukoderman eli ihon valkotäpläisyyden.
Kuva: Raimo Suhonen
Pienet kesakot eivät muutu pahanlaatuisiksi. Sen sijaan suuri, kasvoissa oleva jättikesakko (kuva ) voi muuttua melanooman esiasteeksi (lentigo maligna) ja siitä varsinaiseksi melanoomaksi (lentigo maligna-melanooma).
Jättikesakko, ohimo. Jättikesakoita on tavallisesti kasvoissa. Ne ovat yleensä melko tasavärisiä ja tarkkarajaisia, hyvänlaatuisia.
Civatten poikiloderma
Civatten poikiloderma (ihokirjotauti) on aikuisiällä kaulan sivulle ilmaantuva verkkomainen, hailakka pigmentaatio (kuva ). Leuankärjen alla varjossa oleva ihoalue säilyy vaaleana. Civatten poikiloderman aiheuttaa pitkäaikainen aurinkoaltistus. Ongelma on kosmeettinen eikä vaadi hoitoa.
Civatten poikiloderma. Civatten poikiloderma (ihokirjotauti) on kaulan sivuille hiljalleen ilmaantuva rusehtava hailakka värimuutos, jossa pigmenttiä näyttää kertyvän ihonystyjen väliin verkkomaisesti. Leuan varjostama ihoalue kaulalla pysyy vaaleana. Muutoksen aiheuttaa pitkäaikainen aurinkoaltistus, ja epäillään, että kosmetiikan hajusteet osaltaan herkistävät ihoa UV-säteilylle. Ongelma on pelkästään kosmeettinen.
Maitokahviläiskä
Maitokahviläiskä (café au lait-läiskä) on soikea, jopa usean senttimetrin läpimittainen maitokahvin värinen pigmenttiläiskä vartalolla (kuva ). Alle kuusi maitokahviläiskää samalla henkilöllä ei edellytä lisätutkimuksia. Kuusi tai useampi vähintään senttimetrin läpimittainen läiskä voi olla merkki neurofibromatoosi 1-nimisestä perinnöllisestä sairaudesta.
Maitokahviläiskä. Maitokahviläiskä (café au lait -läiskä) on muuta ihoa tummempi pigmentoitunut läiskä iholla. Nämä läiskät ovat yleensä viattomia. Jos läiskiä on paljon (yli kuusi), taustalla voi olla neurofibromatoosi 1 -niminen perinnöllinen sairaus.
Beckerin luomi
Beckerin luomi eli Beckerin melanoosi ei ole melanosyyttiluomi vaan orvaskeden ja verinahan rakenteista syntynyt hyvälaatuinen pigmentoitunut ja usein karvaa kasvava läiskä ihossa. Se on tyypillisimmillään 1–2 kämmenen kokoinen, esiintyy hartiassa, rintakehällä tai lavassa miehellä, joskus naisellakin, ja on ilmestynyt siihen murrosiässä (kuva ). Muutos on vaaraton.
Beckerin luomi. Beckerin luomi on pigmentoitunut vaaraton luomi, joka muistuttaa savipuolta. Laikun alueella on yleensä tavallista voimakkaampi karvankasvu.
Dermaalinen melanosytoosi eli mongoliläiskä
Dermaalinen melanosytoosi (mongoliläiskä) on synnynnäinen pigmenttimuutos (kuva ). Se on harvinainen vaaleaihoisella, mutta tavallinen erityisesti aasialaista syntyperää olevilla lapsilla. Sitä aiheuttaa sikiökautena syvemmälle verinahkaan jääneiden pigmenttisolujen eli melanosyyttien tuottama pigmentti.
Dermaalinen melanosytoosi (mongoliläiskä, mongolian spot) vauvan selässä. Siniharmaa pigmenttimuutos vauvan alaselässä ja pakaroissa on selvimmin nähtävillä vauvaiässä ja se häviää iän myötä. Mustelmaa muistuttavana se voi herättää virheellisesti epäilyn lapsen pahoinpitelystä. Aasialaisessa ja tummaihoisessa väestössä tällainen on jopa 90 %:lla vauvoista; valkoihoisilla se on harvinainen.
Kuva: Suvi Cajanus
Se on tavallisimmin yksittäinen tai useampi siniharmaa läiskä ristiselässä tai pakaroissa. Läiskä häviää yleensä kouluikään mennessä. Hoitoa ei tarvita.
Maksaläiskä
Maksaläiskä (melasma) on tumma, suurehko läiskä tavallisesti naisen poskessa tai otsassa, usein melko symmetrisenä molemmin puolin (kuva ). Se syntyy usein raskauden aikana tai ehkäisytablettien tai muun hormonihoidon seurauksena. Läiskä vaalenee usein synnytyksen jälkeen. Se tummuu auringossa. Tummumista voi estää käyttämällä auringonsuojavoidetta (UVA- ja UVB suoja, suojakerroin 30–50).
Maksaläiskä. Maksaläiskä (melasma) posken iholla.
Maksaläiskää ei tarvitse hoitaa. Sen aiheuttamaa kosmeettista haittaa voi peittää meikkivoiteella. Paikallishoitoina voidaan käyttää tretinoiinia, atselaiinihappoa ja hydrokinonia sisältäviä voiteita, joista osa on reseptivalmisteita. Paikallishoitojen teho pigmentaatioon on usein heikko.
