Tuliluomi

Tuliluomi (naevus flammeus, kapillaarinen malformaatio, hiussuoniepämuodostuma) sisältää laajentuneita hiusverisuonia. Pinnallinen muoto (nevus simplex) on vaaleanpunainen pieni läiskä usein niskakuopassa tai takaraivolla ("haikaran purema") tai toispuoleisesti silmäluomessa, suun seudussa tai otsassa ("enkelin suudelma"). Se voi vaalentua itsestään ajan kuluessa eikä edellytä hoitoa.

Syvempi tuliluomi on punainen, toisinaan sinipunerva, laajempi ja toispuoleinen eikä yleensä ylitä vartalon keskiviivaa (kuva ). Erikoissairaanhoidon lisäselvityksiä voidaan tarvita, mikäli tuliluomi sijaitsee päälaen, otsan, silmäluomen, posken tai ylähuulen alueella, tai jos se on laaja-alaisesti vartalon tai raajojen alueella. Syvempi tuliluomi ei häviä itsekseen vaan saattaa tummua, paksuuntua ja muuttua pinnalta epätasaiseksi keski-ikään mennessä (kuva ). Tuliluomia voidaan hoitaa pulssivärilaserilla. Hoito ei poista muutosta, mutta estää alueen myöhempää tummumista ja paksuuntumista.

Mansikkaluomi

Mansikkaluomi (infantiili hemangiooma) on verisuonikasvain, joka ilmaantuu useimmiten muutaman viikon iässä ja jota esiintyy 5–10 %:lla vastasyntyneistä. Se sijaitsee tavallisesti pään ja kaulan alueella. Se kasvaa muutaman kuukauden ajan, minkä jälkeen se alkaa pienentyä (kuva ja ). Suurin osa mansikkaluomista ei vaadi jatkotutkimuksia tai hoitoa. Luomen kutistuessa ihoon jäävä pussukka voidaan poistaa leikkaamalla. Erikoissairaanhoidon lisäselvityksiä tarvitaan, jos mansikkaluomia on iholla useita tai jos luomi on parta-alueella, silmänseudussa, ristiselässä, sukuelinten alueella tai se kattaa laajalti jonkin kasvohermojaokkeen alueen.

Kirsikkaluomi

Kirsikkaluomi (eng. cherry angioma) on keski-ikäisten ja vanhusten hyvälaatuinen hiussuonimuutos, joita on erityisesti naisilla vartalossa tai raajoissa. Se on kirkkaanpunainen, muutaman millimetrin läpimittainen ja kohoaa hieman ihosta (kuva ). Kirsikkaluomea ei tarvitse hoitaa millään tavalla.

Pyogeeninen granulooma

Pyogeeninen granulooma (granuloma pyogenicum) (kuva ) on nopeasti kasvava hyvänlaatuinen verisuonikasvain. Niitä todetaan sekä aikuisilla että lapsilla, usein alakouluikäisillä ja raskauden aikana. Tyyppipaikkoja ovat pää, ylävartalo, sormet ja varpaat, etenkin kynnenvieruskudokset. Niitä esiintyy myös limakalvoilla. Kasvain voidaan poistaa kirurgisesti, laserilla, nestetyppijäädytyksellä tai sähköhyydytyksellä. Muutos lähetetään histopatologiseen tutkimukseen, jos diagnoosi on epävarma ja aina kun muutos on poistettu alakouluikäiseltä tai sitä nuoremmalta lapselta.

Huulikohju

Tummansinistä verisuonimuutosta auringolle altistuvalla alueella, tavallisimmin huulessa, kutsutaan huulikohjuksi (venous lake tai kansanomaisesti "mustikka huulessa") (kuva ). Se on hyvänlaatuinen. Sitä voi tarvittaessa hoitaa verisuonilaserilla tai nestetyppijäädytyksellä.

Angiokeratooma

Angiokeratoomat ovat pieniä, mustia tai punaisenmustia karheapintaisia hiussuonimuutoksia (kuva ). Niitä voi ilmaantua niin lapsena kuin aikuisenakin, ja ne voivat vuotaa verta. Angiokeratoomia esiintyy eri puolilla kehoa, miehillä usein kivespussin alueella (ks. Nivusseudun, genitaalien ja pakaravaon ihottumat). Haittaavat angiokeratoomat voi poistaa kirurgisesti leikkaamalla tai laserilla.

Hämähäkkiluomi

Hämähäkkiluomi (naevus araneus) on yksittäisenä kasvoissa yleinen muutos. Siinä on kirkkaanpunainen keskuspiste eli pieni valtimo, josta lähtee säteittäin hentoja punaisia juovia, jotka ovat laajentuneita hiusverisuonia (kuva ). Keskusvaltimo voidaan tarvittaessa polttaa sähköneulalla tai verisuonilaserilla tai jäädyttää nestetypellä. Iso hämähäkkiluomien määrä aikuisella voi olla merkki taustasairaudesta.

Spitzin luomi

Lapsilla ja joskus nuorilla aikuisilla, mutta hyvin harvoin keski-ikäisillä, on niin sanottuja Spitzin luomia. Spitzin luomi on punertava puolipallon muotoinen melanosyyttikasvain kasvoissa (kuva ). Se poistetaan leikkaamalla ja lähetetään histopatologiseen tutkimukseen diagnoosin varmistamiseksi.

Amelanoottinen melanooma

Melanooma on pahalaatuinen pigmenttisolukasvain. Se voi olla pigmentitön (amelanoottinen) ja väriltään punerva, jolloin sen diagnosoiminen on lääkärille vaikeaa. Amelanoottinen melanooma voi muistuttaa muun muassa Spitzin luomea, pyogeenista granuloomaa, tyvisolusyöpää tai haavautuessaan kroonista alaraajahaavaumaa (kuva ). Melanooma diagnosoidaan ja hoidetaan leikkaamalla.

Juveniili ksantogranulooma

Juveniili ksantogranulooma eli xanthogranuloma juvenile on harvinainen pikkulasten hyvälaatuinen ihokasvain. Se kuuluu non-Langerhansin histiosytooseihin. Sen syy on tuntematon. Juveniili ksantogranulooma ilmaantuu tyypillisesti ensimmäisen ikävuoden aikana. Se on tavallisesti yksittäinen, oireeton, punerva tai kellervä, myöhemmin rusehtava 1–10 mm kokoinen sileä ja kiinteä näppy iholla (kuva ja ). Muutos sijaitsee useimmiten pään alueella, niskassa tai ylävartalolla. Diagnoosi tehdään ulkonäön perusteella ihotautilääkärin toimesta. Koepalaa, laboratorio- tai kuvantamistutkimuksia ei yleensä tarvita. Muutos paranee itsestään 3–6 vuoden kuluessa. Esiintyminen muissa elimissä kuin ihossa on hyvin harvinaista. Lääkäri pohtii muita elinilmentymiä, jos kyhmyjä on useita, potilaalla on silmäoireita tai samanaikainen neurofibromatoosi 1 -tauti.