Synnytyksen käynnistymisen mekanismi on monelta osin vielä selvittämättä, ja niinpä ei tiedetä, miksi osalla naisista raskaus kestää yli 42 viikkoa. Yliaikaisuuden syyt ovat tuntemattomat. Taustalla on arveltu esiintyvän suvuittaisuutta. Yliaikaisuuden riskitekijöitä ovat ensisynnyttäjyys, ylipaino, yli 30 vuoden ikä ja aiempi yliaikaisuus. Joskus taustalla voi olla kohtulihaksen toimintahäiriöitä, mutta ne tunnetaan erittäin huonosti.

Tutkimukset

Ensimmäinen arviokäynti äitiyspolikinikassa yliaikaisuuden vuoksi sovitaan yleensä 10–12 päivää lasketun ajan jälkeen silloin, kun raskaus on muuten sujunut normaalisti.

Yli 40-vuotiaat synnyttäjät sekä raskausdiabeetikot, joilla sokeritasapaino on poikkeava, lähetetään äitisypoliklinikkaan jo 40. raskausviikon täytyttyä. Muut riskiraskaudet (esim. verenpaineen kohoaminen, sikiön kasvun hidastuma, raskaushepatoosi) tutkitaan äitiyspoliklinikassa tapauskohtaisesti.

Äitiyspoliklinikassa arvioidaan äidin ja sikiön tilanne. Sikiön vointia seurataan tavallisesti ultraäänitutkimuksen ja sykekäyrän (KTG) avulla. Ultraäänitutkimuksessa kiinnitetään huomiota sikiön kokoon ja liikkeisiin sekä lapsiveden määrään.

Hoito ja ehkäisy

Yliaikainen raskaus on riskiraskaus. Vanhenevan istukan kyky kuljettaa happea sikiölle heikkenee. On hyvä tietää, että seurantakäynneillä arvioidaan kokonaistilanne, eikä käynti automaattisesti merkitse sitä, että aloitetaan kohdunkaulan kypsytys lääkehoidolla tai synnytys käynnistetään. Käynnistysmenetelmän valinta riippuu äidin sairauksista, aiempien synnytysten kulusta, sikiön voinnista ja kohdunsuun tilanteesta.

Synnytyksen käynnistymiseen ei voi itse vaikuttaa. Tärkeintä on seurannan avulla varmistaa, että istukka toimii edelleen normaalisti ja sikiö voi hyvin.

Kirjallisuutta

  1. Uotila J. Äitiysneuvola ja erikoissairaanhoito: konsultaatiot, lähetteet, hoitolinjat. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 19.9.2022.
  2. Timonen s. Yliaikainen raskaus. Kirjassa: Tapanainen J, Heikinheimo O, Mäkikallio K, toim. Naistentaudit ja synnytykset. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2019, s. 461–463.