Sikotauti (parotiitti) on viruksen aiheuttama sylkirauhasten eli parotis-rauhasten tulehdus. Ennen sikotautirokotusten aloittamista käytännössä jokainen sairasti sikotaudin. Sairastaminen tapahtui yleensä ensimmäisten kouluvuosien aikana. Rokotukset (MPR-rokotus) aloitettiin 1982, ja vuoteen 1995 mennessä sikotauti oli käytännössä hävinnyt Suomesta. Harvat todetut tapaukset ovat siirtyneet nuoriin aikuisiin, joilla on kivestulehduksen riski. Vuonna 2020 todettiin maassamme 4 tartuntaa.
Sikotaudin oireet
Potilas on tartuttava jo pari päivää ennen oireiden alkamista. Tartuttavuus päättyy noin viikon kuluttua oireiden alusta. Aika tartunnasta oireiden alkuun on 2–3 viikkoa.
Tauti alkaa kuumeena ja päänsärkynä. Sen jälkeen voi kehittyä tyypillinen molempien sylkirauhasten turvotus, joka alkaa korvien alta ja leviää kohti leukakulmaa. Turvotus on antanut taudille nimensä. Turvotus häviää noin viikon kuluessa. Jos tautiin liittyy kiveksien kipu ja turvotus, ne väistyvät 10 päivän kuluessa. Kolmasosalla potilaista oireet ovat kuitenkin niin lieviä, ettei tautia voi erottaa tavallisesta flunssasta.
Sikotaudin toteaminen
Diagnoosi voidaan varmistaa osoittamalla viruksen perimää geenitestillä (PCR) syljestä, virtsasta, verestä tai siemennesteestä. Virus löytyy viikon sisällä oireiden alusta. Myöhemmin diagnoosi voidaan varmistaa vasta-aineiden mittaamisella verestä.
Sikotaudin lisäsairaudet
Lähes kolmasosassa sikotautitapauksista havaitaan selkäydinnäytteestä aivokalvotulehdus (ks. myös Aivokalvontulehdus lapsella). Oireiltaan se on lievä verrattuna muihin virusten aiheuttamiin aivokalvotulehduksiin. Päänsärky ja pahoinvointi ovat tavallisimmat oireet. Selkäydinnäytettä ei tarvitse selvissä tapauksissa tutkia. Aivokalvotulehduksen hoito on oireenmukaista ja lepoa.
Kivestulehdus eli orkiitti on myös yleinen sikotaudin oire. Oireina on kiveksen turpoaminen, voimakas aristus ja korkea kuume. Potilas ei kivesten aristuksen takia pysty kävelemään normaalisti. Kivestulehdus johtaa kolmasosalla tulehtuneen kiveksen surkastumiseen. Ennen murrosikää kivestulehdus on harvinainen. Murrosiän jälkeen niistä potilaista, joilla on sikotaudin yhteydessä selvä sylkirauhasturvotus (poskien turvotus), noin joka kolmannella on myös kivestulehdus. Kuitenkin näistä vain joka kuudennella tulehdus on molemmissa kiveksissä. Tauti johtaa lapsettomuuteen vain, mikäli tulehdus on molemmissa kiveksissä, ja silloinkin näin käy vain noin kahdelle prosentille sairastuneista miehistä.
Sikotaudin hoito
Kivestulehduksen aikana suositetaan liikkumisen rajoittamista ja kivesten tukemista. Tulehduskipulääkkeet lievittävät kuumetta ja kipuja.
Milloin lääkäriin?
Sikotautia sairastava ei yleensä tarvitse lääkäriä muuten kuin taudin tunnistamisessa ja erottamisessa muista kuumetaudeista ja sylkirauhasia, kaulaa ja kiveksiä turvottavista tiloista.
