Yleistä
Arven liikakasvua on kahta tyyppiä, joista lievempää sanotaan hypertrofiseksi (liikakasvaneeksi) arveksi ja hankalampaa keloidiksi tai arpikeloidiksi. Liikakasvua voi ilmaantua kaikenlaisten haavojen paranemisprosessin aikana esimerkiksi leikkaus-, palovamma- ja aknearpeen tai iholävistykseen. Taipumus on osin perinnöllistä, ja haavan tulehdus, kiristys ja ärsytys lisäävät riskiä. Keloideja tulee yleisimmin korvalehtiin (ks. kuva ), rintakehän yläosaan ja olkapäiden alueelle (ks. kuva ).
Keloidi korvalehdessä. Keloidi korvalehdessä korun reiässä ennen hoitoa ja sen jälkeen (pieni kuva) . Hoitona käytettiin nestetyppijäädytystä, jolla keloidi pieneni huomattavasti. Sen poistaminen kokonaan on hyvin vaikeaa.
Keloidi hartiaseudun leikkaushaavassa. Hartiaseudun leikkauksen aiheuttama laaja keloidi.
Keloidin ja hypertrofisen arven oireet
Muutaman viikon kuluessa haavan syntymisestä kehittyvä arpi alkaa kihelmöidä tai kutista ja se alkaa hiljalleen kasvaa. Kasvu jatkuu hypertrofisessa arvessa useita kuukausia, mutta arpi ei yleensä arista, ja liikakasvua on vain alkuperäisen haavan alueella. Hypertrofinen arpi alkaa pienentyä kuukausien kuluessa.
Keloidin kasvu jatkuu vuosia, ja arpi voi punoittaa, aristaa ja kutista. Arpikasvain on usein muhkurainen, mutta sen pinta on sileä ja kasvu ulottuu tyypillisesti alkuperäistä arpea laajemmalle alueelle. Paikallisten oireiden ja esteettisen haitan lisäksi kookas keloidi voi aiheuttaa myös liikerajoitusta esimerkiksi hartian alueella.
Keloidin ja hypertrofisen arven toteaminen
Keloidi ja hypertrofinen arpi erotetaan yleensä toisistaan kasvun ja käyttäytymisen perusteella. Jos arpi kasvaessaan muuttuu sinipunaiseksi tai on muuten epätyypillisen näköinen, kyseessä voi olla arpisarkoidoosi tai muu kasvainkudos. Niiden diagnosointiin tarvitaan koepala.
Keloidin ja hypertrofisen arven itsehoito
Arven jälkihoito on tärkeää etenkin ylävartalon alueelle tehtyjen kirurgisten toimenpiteiden jälkeen sekä henkilöillä, joilla on ennestään keloideja. Silikonia sisältävää geeliä tai silikonilevyä käytetään paikallisesti usean kuukauden, jopa vuoden ajan.
Milloin lääkäriin?
Hypertrofisten arpien osalta usein paras hoito on seuranta, koska ne pienenevät itsestään. Silikonigeelistä tai -levystä voi olla hyötyä.
Oireileva tai haittaava arpikeloidi on syy lääkärin arvioon. Myös leikkaushaavan jälkihoidon suunnittelu voi olla tarpeen henkilöllä, jolle tehdään kirurginen toimenpide ja jolla on tiedossa vahva keloiditaipumus.
Keloidin ja hypertrofisen arven hoito
Kosmeettisesti tai toiminnallisesti haittaaviin tai oireileviin keloideihin on käytettävissä useita hoitotapoja, kuten arpialueen kortisoni-injektiot, jäädytyshoito (kryohoito) ja painehoito (esimerkiksi silikoninen painenappi korvanlehden keloidin hoitoon). Hankalissa tapauksissa harkitaan kirurgista hoitoa, jolloin arpi poistetaan leikkaamalla ja jatkohoitona on esimerkiksi leikkausalueen sädehoito ja paikallishoito.
Keloidin ja hypertrofisen arven ehkäisy
Koska taipumus arven liikakasvuun on yksilöllinen ja perinnöllinen, keloidin tai hypertrofisen arven syntyä ei voi kokonaan ehkäistä. Jos taipumus on tiedossa, varhainen hoito edellä mainituilla keinoilla voi estää arven liikakasvun.
Kirjallisuutta
- Salava A. I Keloidi ja hypertrofinen arpi. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 18.5.2021.
- Kaartinen I. Hypertrofisten arpien ja keloidien hoito. Duodecim 2016;132(16):1439-47.
