Yleistä

Kuumekouristuksia esiintyy 2–5 %:lla lapsista ennen kouluikää (tyypillisesti 0,5−6-vuotiailla). Taipumus niihin on periytyvää eli kuumekouristelijan lähisukulaisilla on usein ollut kouristuksia. Kuumekouristuksen uusiutumisriski on 20–30 %.

Kuumekouristusten perimmäinen syy on edelleen avoin. Kuumekouristuksen ennuste on hyvä eikä se ei ole merkki esim. epilepsiasta, eikä siitä ole haittaa lapsen myöhemmälle kehitykselle.

Kuumekouristuksen oireet

Korkea kuume tai sen nopea nousu voivat aiheuttaa lapselle kuumekouristuksen.

Kuumekouristuksen aikana kädet ja jalat nykivät ja jäykistelevät symmetrisesti, eikä lapseen saa kontaktia. Usein silmät harhailevat ja osoittavat herkästi yläviistoon. Pieni osa lapsista ei kouristele vaan muuttuu veltoksi. Potilailla on yleensä reilusti kuumetta, mutta sitä ei välttämättä ole havaittu ennen kouristelua. Tosin toisilla lapsilla kuumekouristuksen voi laukaista jo 38.0 °C kuume.

Tyypillinen kohtaus kestää yleensä 1–2 minuuttia mutta voi kestää jopa 15 minuuttia. Kuumekouristuksen jälkeen lapsi tulee aina tajuihinsa mutta on usein väsynyt ja hieman sekava.

Kuumekouristuksen hoito

Kuumekouristus on ensimmäisen kerran ilmetessään pelottava kokemus vanhemmille. Lapsella ei kuitenkaan ole hengenvaaraa, eikä lasta pidä elvyttää. Sydämen ja keuhkojen toiminta on normaalia.

Kouristuksen aikana tärkeää on estää lasta vahingoittamasta itseään ja varmistaa, että lapsi hengittää esteettömästi. Lapsi asetetaan mahdollisuuksien mukaan kylkiasentoon. Lapselta otetaan pois sellaiset lämpimät vaatteet, jotka ovat helposti poistettavissa. Mekaanista viilennystä ei suositella ja lapsi pidetään huoneenlämmössä. Valtaosa kuumekouristuksista kestää 1–2 minuuttia, joten mitään hoitotoimenpiteitä ei usein ehditäkään tekemään.

Milloin hoitoon

Vanhempien on syytä ottaa heti yhteys päivystykseen jos

  • kouristelu pitkittyy yli 5 minuutin kestoiseksi
  • kouristelu on toispuolista
  • lapsi kouristelee toistuvasti saman kuumeen aikana
  • lapsi on kohtauksen jälkeen sekava, oksenteleva, kivulias tai muuten poikkeava
  • ensimmäisen kuumekouristuksen jälkeen tilanteen rauhoituttua ohjeiden saamiseksi.

Tärkeätä on varmistaa, että kyse on hyvänlaatuisesta kuumekouristuksesta eikä taustalla epäillä muuta tautia.

Uusien myöhempien kuumejaksojen aikana perhe voi hoitaa yksittäisen kouristuksen itse kotona saamiensa ohjeiden mukaan.

Kuumekouristuksen ehkäisy

Kuumekouristus voi uusia. Kuumelääkkeet (parasetamoli ja tulehduskipulääkkeet) eivät estä kuumekouristuksia tulevissa kuumeissa. Niitä voidaan kuitenkin käyttää hoitamaan kuumeen ja infektion aiheuttamaa epämukavaa oloa samalla tavalla kuin lapsilla yleensä. Uusien kohtausten ehkäisemiseksi ei käytetä nykyisin kouristuslääkkeitä.

Kirjallisuutta

  1. Rantala H, Uhari M. Kuumekouristuksen diagnostiikka, hoito ja ehkäisy. Duodecim 2009;125:2704–2708
  2. Mikkonen K. Kuumekouristus. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 16.12.2020.
  3. Hautala M, Mikkonen K, Helander H. Kuumekouristuspotilas perusterveydenhuollossa. Suomen Lääkärilehti. 2022;77(5-6):231-233.