Lapsen kuumeen syyt ja löydökset

Kuume on merkki elimistön tulehdusreaktiosta, joka useimmiten aiheutuu virusten tai bakteerien aiheuttamista infektioista. Kuumeella ei ole virallisesti hyväksyttyä raja-arvoa, mutta levossa olevalla lapsella yli 38,0 °C:een lämpöä peräsuolesta mitattuna voidaan pitää kuumeena. Nykyisin lämpö mitataan lapsillakin yleensä kainalosta tai korvamittarilla, ja kuumeen rajana voidaan pitää 38 °C:ta. Kainalomittaus on näistä luotettavampi, sillä korvamittaus antaa silloin tällöin liian korkeita arvoja. Vähäinenkin liikkuminen nostaa arvoja herkästi, ja niinpä mittaus on syytä pyrkiä tekemään lapsen ollessa levossa.

Kuume sinänsä ei juuri koskaan ole vaarallista; korkea kuume väsyttää mutta ei aiheuta lapselle vaurioita. Virusperäisissä hengitystieinfektioissa kuume kestää useimmiten 3–6 päivää, mutta kolmasosalla kuume jatkuu tätä pidempään. Joissain virusinfektioissa kuume kestää jopa runsaan viikon. Kolme päivää ei siis ole "normaalin" kuumeen raja eikä yli kolme päivää kestävä kuume tarkoita sitä, että lapsi tulee viedä lääkäriin. Tärkeintä on lapsen yleisvointi (ks. alla). On hyvä muistaa, että muutama kuumevaihe vuodessa hengitystieinfektioiden ja ripulitautien yhteydessä on päiväkoti-ikäisellä normaalia.

Kuumeisen lapsen itsehoito

Kuumeisen lapsen hoidossa oleellista on mahdollisimman kevyt vaatetus sekä ympäristön viilentäminen esimerkiksi avaamalla ikkuna ja tarvittaessa pyyhkimällä ihoa haaleassa vedessä kostutetuilla pyyhkeillä. Viilentämisellä kuume laskee noin puoli astetta. Kuumeista lasta ei tule hikoiluttaa vällyjen alla.

Kuume lisää nestetarvetta, ja lapselle on hyvä tarjota kylmää juotavaa. Energiantarvetta voi tyydyttää sokeripitoisella juomalla.

Kuumeisen lapsen ei tarvitse maata sängyssä, vaan hän saa liikkua ja leikkiä vapaasti. Kovempaa rasitusta ja urheilua tulee kuitenkin kuumeen aikana välttää.

Kuumeisen lapsen ulkoilua ei suositella, mutta päiväunien nukkuminen ulkona tai kauppareissu rattaissa on sallittua, kunhan vaatetus on sopiva.

Kuumelääkkeet ovat turvallisia, ja niitä voidaan käyttää silloin, kun lapsella on yli 38,5 °C:n kuume. Kuumelääkkeiden käyttö ei hidasta paranemista eikä estä vastustuskyvyn kehittymistä, joten mitään estettä niiden antamiselle ei ole lievemmässäkään kuumeessa. Tulehduskipulääkkeet vähentävät myös kipua kuten kurkkukipua tai lihassärkyä ja yleistä epämiellyttävää oloa, joita erityisesti pienillä lapsilla on vaikea todeta. Lääkkeiden teho on suorassa suhteessa annokseen, joten ”varovainen” annostelu ei ole perusteltavissa, vaan lääkkeitä kannattaa annostella suositusten mukaisesti.

Suomessa käytetyin lasten kuumelääke on parasetamoli, jota voidaan turvallisesti käyttää yli 3 kk ikäisille. Valmistajien annossuositus on 15 mg painokiloa kohti 1−3 kertaa vrk:ssa (10-kiloiselle siis 150 mg 1−3 kertaa vrk:ssa). Ensimmäinen kerta-annos voi myös turvallisesti olla 20 mg painokiloa kohti. Toinen suosittu kuumelääke yli 3 kk ikäisille on ibuprofeeni, jolla on hieman pidempi vaikutusaika (8 tuntia) ja annos on 10 mg painokiloa kohti 1–3 kertaa vrk:ssa). Kolmas lääke on naprokseeni, jota voidaan antaa yli vuoden ikäisille. Sillä on pisin vaikutusaika eli 12 tuntia ja annostelu on 5 mg painokiloa kohti 1–2 kertaa vrk:ssa. Tulehduskipulääkkeet alentavat kuumetta noin 1,0–1,5 °C, ja suun kautta annettuna vaikutus alkaa tunnin kuluessa

Korkeakuumeisella lapsella voidaan parasetamolia käyttää joskus yhdessä naprokseenin tai ibuprofeenin kanssa. Ibuprofeenia ja naprokseenia ei sen sijaan tule käyttää samanaikaisesti. Suun kautta annostelu on kaikenikäisillä suositeltavampi vaihtoehto kuin peräpuikot, joista lääke imeytyy hitaasti ja vaikutus jää suun kautta otettavaa lääkettä vaimeammaksi. Asetyylisalisyylihappoa eli aspiriinia ei tule käyttää pienillä lapsilla infektioiden yhteydessä siihen liittyvän maksavaurioriskin vuoksi.

Milloin hoitoon

Jos lapsi on hyväkuntoinen ja hänellä on selvät flunssan oireet, tilannetta voidaan seurata muutama päivä kotona. Olennaista on lapsen yleisvointi. Jos lapsi on vanhempien mielestä poikkeuksellisen väsynyt ja sairaan oloinen, hänet tulee toimittaa lääkäriin jo ensimmäisenä kuumepäivänä. Jos tilanne on epäselvä, kannattaa käyttää puhelinneuvontaa. Toisaalta flunssaisen, mutta hyväkuntoisen lapsen viideskään kuumepäivä ei välttämättä edellytä lääkärissäkäyntiä jos yleisvointi on koko ajan hyvä.

Tilanteita, jolloin kuumeinen lapsi on syytä viedä lääkäriin:

  • Alle 3 kuukauden ikäiselle lapselle nousee kuume (yli 38 °C).
  • Kuumeisella lapsella on korvasärkyä, virtsavaivoja, voimakasta päänsärkyä tai vatsakipuja.
  • Kuumeinen lapsi on sekava tai muuten poikkeuksellisen oloinen.
  • Kuumeiselle lapselle ilmaantuu mustelmia tai parin millimetrin läpimittaisia punaisia pisteitä ihoon.
  • Kuumeinen lapsi alkaa ontua tai jokin nivel turpoaa.
  • Kuumeinen lapsi juo poikkeuksellisen runsaasti ja käy tiheästi virtsaamassa.
  • Kuumeisella lapsella on veriripulia.
  • Kuumeen syy on epäselvä.
  • Kuume kestää yli viikon.
  • Lapsella esiintyy 3–4 viikon välein kuumevaiheita ilman muita oireita.

Kirjallisuutta

  1. Ruuskanen O, Saxen H, Mertsola J. Kuumeisen lapsen arviointi. Duodecim 2009;125(24):2709-14
  2. Renko M, Keinänen-Kiukaanniemi S. Kuumeinen lapsi. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 16.1.2019.
  3. Korppi M, Vilo S. Lasten kuume ja kipu. Duodecim 2017;133(19):1823-7.