Rasvamaksassa rasvaa kertyy liikaa maksasolujen sisään. Rasvamaksataudista puhutaan silloin, kun yli 5 % maksakudoksesta koostuu rasvapisaroista. Runsaan rasvan kertymisen seurauksena maksa voi huomattavasti suurentua. Rasvamaksa on yleisin maksasairaus, ja se todetaan aikuisista noin neljäsosalla.

Rasvamaksa todetaan tavallisesti 40–60 vuoden iässä, mutta nykyisen lihavuusepidemian seurauksena sitä löytyy yhä useammin myös lapsilla ja nuorilla aikuisilla.

Rasvamaksan syyt

Vyötärölihavista 80 %:lla esiintyy rasvamaksaa. Sitä voi joskus esiintyä myös normaalipainoisella. Rasvamaksa johtuu niistä aineenvaihdunnan häiriöistä, joita liika rasvakudos vatsaontelossa aiheuttaa.

Toinen yleinen rasvamaksan aiheuttaja on runsas alkoholin käyttö. Sitä esiintyy noin 7 %:lla 45–74-vuotiaista suomalaista.

Eri ihmisten alttius maksasolujen rasvoittumisen vaihtelee perinnöllisistä syistä. Siksi kaikki vyötärölihavat tai alkoholia runsaasti käytävät eivät saa rasvamaksaa. Harvinaisia rasvamaksan syitä ovat tietyt lääkkeet ja eräät muut harvinaiset tekijät.

Ravinnon laatu vaikuttaa rasvamaksan syntyyn. Etenkin fruktoosin (jota taloussokerissa on puolet) ja muiden nopeiden hiilihydraattien käyttö lisää maksan rasvoittumista. Vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että ylipainoisilla henkilöillä sokeripitoisen virvoitusjuoman (kolajuoman) runsas käyttö puolen vuoden ajan lisäsi maksan rasvamäärää. Myös rasvan laatu vaikuttaa. Kovat (tyydyttyneet) rasvat lisäävät maksasolujen rasvoittumista enemmän kuin pehmeät rasvat.

Rasvamaksan oireet ja löydökset

Rasvamaksa ei yleensä koskaan ”tunnu”. Joskus harvoin huomattavasti suurentuneeseen maksaan saattaa liittyä epämiellyttäviä tuntemuksia ylävatsan oikeassa puoliskossa. Rasvamaksan olemassaolosta ei siis tiedä ilman tutkimuksia, mutta sitä on syytä epäillä, jos on selvä vyötärölihavuus tai käyttää runsaasti alkoholia.

Rasvamaksassa veren maksakokeiden arvot (etenkin ALAT, pienemmässä määrin ASAT) ovat 2–3 kertaa yli normaalin. Jos koholla olevia arvoja todetaan vyötärölihavalla henkilöllä ilman muuta syytä, rasvamaksa on ilmeinen. Normaalit maksa-arvot eivät kuitenkaan sulje pois rasvamaksaa. Maksan rasvoittuminen näkyy myös kaikututkimuksessa.

Rasvan kertyminen maksasoluihin on usein merkki laajasta aineenvaihdunnan häiriöstä, joka altistaa diabetekselle, verenpaineen nousulle, veren rasva-arvojen muutoksille ja muille sairauksille.

Osalla ihmisiä vyötärölihavuuteen liittyvä rasvamaksa etenee samantapaiseksi maksasolujen tulehdusreaktioksi kuin liiallisen alkoholin käytön yhteydessä. Vuosien mittaan tulehdus saattaa kehittyä maksakirroosiksi, joka on vakava maksasairaus. On arvioitu, että noin joka viidennellä henkilöllä rasvamaksaan liittyvä tulehdus etenee kirroosiksi.

Rasvamaksassa alkoholi on tavallista haitallisempaa. Jo pienetkin alkoholiannokset voivat ajan mittaan johtaa maksasolujen tulehdusreaktioon ja kirroosin vaaraan. Suomalaisten tekemän tutkimuksen perusteella on päätelty, että yksi tuoppi olutta on vyötärölihavan maksalle yhtä haitallista kuin neljä tuoppia normaalipainoisella.

Rasvamaksan itsehoito

Laihduttamisen on todettu vähentävän maksan rasvamäärää erittäin tehokkaasti. Muutaman prosentin painon lasku voi vähentää maksan rasvaa yli kymmenen prosenttia. Myös liikunta sellaisenaan ilman laihtumista vähentää maksan rasvaa. Tehokkain keino vähentää rasvan määrää maksassa on laihduttaminen ja liikunta yhdessä. Ruokavalion laadulla on myös merkitystä: vähärasvainen ruoka saattaa vähentää maksan rasvoittumista, mutta sen tehosta ilman laihtumista ei ole kunnon tutkimuksia.

Jos rasvamaksa johtuu runsaasta alkoholin käytöstä, alkoholin selvä vähentäminen voi palauttaa maksan rasvamäärän normaaliksi. Vyötärölihavan kannattaa olla erityisen pidättyväinen alkoholin käytössä.

Rasvamaksan hoito

Kun lääkäri toteaa rasvamaksan, hän suosittelee nopeiden hiilihydraattien ja kovien rasvojen vähentämistä, laihduttamista ja liikuntaa. Alkoholia paljon nauttiville käytön tuntuva vähentäminen on luonnollisesti tärkein toimenpide.

Tietyt diabeteslääkkeet (glitatsonit ja insuliiniherkistäjät) saattavat vähentää maksan rasvoittumista diabetesta sairastavilla. Muuten rasvamaksaa ei voida hoitaa lääkkeillä.

Rasvamaksan ehkäisy

Perinnöllisistä syistä alttius rasvan kertymiselle maksaan on yksilöllistä. Osa ihmisistä sietää ylipainoa ilman maksan rasvoittumista, mutta koska rasvamaksan perinnöllinen taipumus on hyvin yleistä, useimmilla selvä vyötärölle keskittynyt ylipaino alkaa rasvoittaa maksaa.

Vaikka olisi perinyt alttiuden, rasvaa ei maksaan runsaasti kerry ilman vyötärölihavuutta tai runsasta alkoholin käyttöä. Kaikki voivat siis ehkäistä rasvamaksan syntymisen pitämällä painon normaalina ja alkoholin käytön kohtuullisena. Rasvamaksan vaara vähenee, jos sokerin ja kovien rasvojen käyttö pidetään kohtuullisena.

Liikunnalla on myös merkitystä. Liian vähäinen liikunta lisää alttiutta rasvan kertymiselle maksaan. Vastaavasti liikunnalla voidaan rasvan kertymistä hillitä.

Kirjallisuutta

  1. Yki-Järvinen H, Arkkila P. Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa (NAFLD) ja steatohepatiitti (NASH). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 3.3.2021.
  2. Arkkila P. Rasvamaksa. Kirjassa Färkkilä M, Isoniemi H, Kaukinen K, Puolakkainen P (toim.). Gastroenterologia ja hepatologia. Kustannus Oy Duodecim 2013, s.852–858.
  3. Kotronen A, Juurinen L, Hakkarainen A ym. Liver fat is increased in type 2 diabetic patients and underestimated by serum alanine aminotransferase compared with equally obese nondiabetic subjects. Diabetes Care 2008;31(1):165-9. PMID: 17934148
  4. Arkkila P. Uhkaako rasvamaksa kansanterveyttä? Suomen Lääkärilehti 2009;64:1111-1119.
  5. Kotronen A, Yki-Järvinen H, Männistö S ym. Non-alcoholic and alcoholic fatty liver disease - two diseases of affluence associated with the metabolic syndrome and type 2 diabetes: the FIN-D2D survey. BMC Public Health 2010;10():237. PMID: 20459722
  6. Maersk M, Belza A, Stødkilde-Jørgensen H ym. Sucrose-sweetened beverages increase fat storage in the liver, muscle, and visceral fat depot: a 6-mo randomized intervention study. Am J Clin Nutr 2012;95(2):283-9. PMID: 22205311
  7. Luukkonen PK, Sädevirta S, Zhou Y ym. Saturated fat is more metabolically harmful for the human liver than unsaturated fat or simple sugars. Diabetes Care 2018;41(8):1732-1739. PMID: 29844096
  8. Åberg F, Puukka P, Salomaa V ym. Risks of light and moderate alcohol use in fatty liver disease - follow-up of population cohorts. Hepatology 2019, Jul [Epub ahead of print] PMID: 31323122
  9. Åberg F. Rasvamaksa ei siedä alkoholia. Duodecim 2020;136:24-1.