Kansalaisten oma hygienia on ympäristön terveysriskien torjunnassa tärkeä. Ilman sitä viranomaisten ja elinkeinoelämän työ terveellisen ympäristön puolesta menee hukkaan.
Suomalaiset ovat markkinoineet itseään saunakansana, jossa on maailman puhtain ja hygieenisin väestö. Ilmeisesti he ovat saaneet ainakin itsensä uskomaan tähän. Tämän kirjoittaja teki kuitenkin vertailevaa tutkimusta huoltoasemien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman miesten WC:ssä täysin epätieteellisillä havainnointimenetelmillä ja päässälaskua käyttäen. Tulos oli suurin piirtein se, että huoltoasemilla neljännes kävijöistä pesi kätensä lähtiessään, lentoasemalla noin puolet. Voitaneen siis todeta, että mikäli lentoasemalla asioi keskimäärin paremmin koulutettuja ihmisiä kuin huoltoasemilla, koulutuksella on sentään jotain merkitystä asiaan, mutta molemmissa kätensä pesseiden osuus oli järkyttävän pieni. Jos seuraavaksi menee kahvitiskille lääppimään munkkeja, sillä aiheuttaa riskejä myös lähimmäisilleen epämiellyttävyydestä puhumattakaan. Kansainvälisissä oikeissa tutkimuksissa on sentään saavutettu suurempia prosenttiosuuksia.
Ilmeisesti perheissä uskotaan aivan alkeellisissa asioissa, että kaikki asiat opetetaan koulussa, ja koulussa taas, että perusasiat on opetettu kotona. Hygienia on ehkä keskeisin tekijä, joka ehkäisee ympäristön haitallisten eliöiden ja kemikaalien vaikutusta terveyteen, kaikki muu tulee paljon perästä. Siksi sen perusteet kuuluu opettaa jo kotona. Niinpä äidit ja siistit isät, opettakaa pikkunappuloista uusi sukupolvi, joka on nykyistä siistimpää. Ei haittaa, jos koulussa tulisi asiaan vahvistus.
Hygieniaharhat
Viime aikoina on esiintynyt jonkinlaista hygieniamystiikkaa siinä, että katsotaan ihmisten yrittävän tehdä ympäristöstään niin "steriiliä", että he eivät sitten kestä minkäänlaisia ympäristövaikutuksia, ja olisi siis parempi antaa elimistön "harjoitella" taistelemaan kaikenlaisia ympäristön "luonnollisia" tekijöitä vastaan. Tähän liittyy jopa ajatuksia, että lapsia ei pitäisi rokottaa, koska rokotuksilla voi olla haittoja, ja olisi parempi antaa lasten sairastaa "normaalit lastentaudit". Aivan viime aikoina tässä on antanut vettä myllyyn ns. allergioiden hygieniahypoteesi, jonka mukaan maataloissa ja etenkin karjan kanssa tekemisiin joutuneet lapset saavat vähemmän allergioita kuin muut lapset (ks. Onko allergia lisääntynyt?).
Edellä kuvatussa ajatuksen kulussa on useita harhaisuuksia. Ensimmäinen asia on se, että ne parikymmentä tartuntatautia, joita esim. rokotuksilla ehkäistään, eivät suinkaan edusta kovin merkittävää osaa meidän ympärillämme olevasta mikrobimaailmasta. Jos siis estämme rokotuksilla lapsia saamasta kurkkumätää, hinkuyskää, jäykkäkouristusta, hemofilusaivokalvontulehdusta, tuhkarokkoa ja muutamaa muuta tartuntatautia, jäljelle jää vielä tuhansia ja tuhansia muita mikrobeja, joita vastaan elimistö saa harjoitella. Ihmiselle tyypilliset tartuntataudit eivät sitä paitsi liene historiallisesti edes kovin vanhoja, useimmat on saatu kotieläimistä viimeisen kymmenentuhannen vuoden aikana. Niiden "hyödyllisyys" ihmiselle ei siis voi perustua pitkään yhteiseen kehityshistoriaan.
Viime vuosina on puhuttu paljon elimistön, varsinkin suoliston, mikrobiomista, eli siitä hyödyllisestä mikrobivalikoimasta, joka asuu meissä hyvässä yhteistyössä oman elimistömme kanssa. Tämä monipuolinen mikrobiomi saattaa olla hyvinvoinnillemme äärimmäisen tärkeä, mutta se ei suinkaan koostu niistä mikrobeista, joita hygienialla tai rokotuksilla torjutaan. Pyrimme torjumaan taudinaiheuttajia, jotka tulevat toisista ihmisistä, poikkeustapauksissa myös eläimistä.
Myöskään edellä mainitussa allergian hygieniahypoteesissä eivät kyseessä ole lastentauteja aiheuttavat mikrobit. Lähinnä on esitetty suoliston sisältöön normaalisti kuuluvien bakteerien kuorirakenteissa olevien aineiden olevan hyödyllisiä elimistön normaalien puolustusmekanismien kehitykselle. Näitä ympäristön tautia aiheuttamattomia bakteereita on runsaasti myös maaperässä. Ne suuntaisivat elimistön valmiuksia hyödyllisiin vasteisiin mikrobeja kohtaan ja pois allergisista reaktioista. Siten on järkevää viedä lapset ulos mikrobeja täynnä olevaan luontoon eikä pelätä kotia liian hygieeniseksi. Vielä pahempaa olisi jättää lapset rokottamatta.
Riski tulee kontakteista
Hygienian merkitys ihmiselle johtuu siitä, että ihmisten asumistiheys on aivan muuta kuin se, jossa ihmissuku on kehittynyt. Siten ihmisestä toiseen tarttuvilla mikrobeilla on oivalliset mahdollisuudet levitä ihmisyhteisössä verrattuna kivikautiseen asutukseen, jossa muutaman kymmenen tai enintään sadan ihmisen laumasta saattoi olla kymmeniä kilometrejä seuraavaan ihmisyhteisöön. Nykyisessä ihmisyhteisössä käy samalla tavalla kuin suurkanalassa tai -sikalassa: jos tartuntatauti iskee, se voi lyhyessä ajassa levitä läpi koko ison joukon ja tehdä tosi pahaa jälkeä. Tämä on syynä myös siihen, että viranomaiset ovat niin huolissaan influenssavirusten leviämisestä. Tämä on selkeästi käynyt ilmi myös vuoden 2019–2020 koronaviruspandemian aikana.
Tästä on hyvä historian esimerkki: kaupungistuminen. Kaupungit olivat aina 1800-luvulle saakka todellisia vaaran paikkoja. Niiden väkiluku lisääntyi vain siksi, että niihin virtasi koko ajan maalta uutta tervettä väkeä. Kuolleisuus oli jatkuvasti suurempi kuin syntyvyys, eli ilman muuttoliikettä kaupunkilaiset olisivat kuolleet sukupuuttoon. Tämä trendi muuttui vasta hygienian saatua riittävää huomiota, jolloin asumisympäristö, juomavesi ja ruoka tulivat hygieenisemmiksi ja turvallisemmiksi.
Siisteys on opetettava
Simpanssi voi pudottaa banaaninkuorensa ja muut jätteensä suoraan alas siitä paikasta, missä se sattuu olemaan. Suurissa yhdyskunnissa asuva ihminen ei voi näin tehdä, ja jos tekee, siitä seuraa kehitysmaista liiankin tuttu kuva suuresta lapsikuolleisuudesta ja sairaista aikuisista. Ihmisen luonnollinen peritty siisteys näyttää kuitenkin olevan simpanssin tasoa, kuten moni muukin asia. Siksi siisteys ja hygienia riippuvat kasvatuksesta ja koulutuksesta – uusavuttomuudesta päätellen ne eivät ole ihmiselle luontaisia.
On siis täysi syy opettaa lapset pesemään kätensä vessassa käynnin jälkeen ja ennen syömään tuloa, ja tämä täytyy tehdä kotona alle parivuotiaana, ei odottaa koulua. Samoin on kaikki syy opettaa lapset pesemään hampaansa sitä mukaa kuin niitä tulee. Enää ei saa pitää paikkansa se laihialaisvitsi, että Laihialla ei tyttö pääse naimisiin, ennen kuin isä on maksanut tekohampaat. Kariesbakteerin ja muiden taudinaiheuttajamikrobien tartuttamisen vuoksi lapsen suuhun ei myöskään saa laittaa toisen suussa ollutta lusikkaa, eikä lasta suukotella suulle vaan poskelle. Tähän voidaan väittää vastaan, että syöväthän lapset kuraakin pihalla. Totta, mutta äidin suussa olevat bakteerit ovat paljon todennäköisemmin haitallisia kuin metsikön maaperässä olevat. Ylivoimainen enemmistö ympäristön bakteereista on niitä vaarattomia, joiden kanssa lapsi voi harjoitella immuunivasteitaan.
Elintarvikehygienia on toinen keskeinen asia, ja senkin tärkeimmät näkökohdat ovat omassa keittiössä. Salmonellan ja muiden suolistobakteerien leviämisen vuoksi ei kypsentämättömän lihan leikkaamiseen käytetyllä veitsellä ja leikkuulaudalla saa ryhtyä leikkaamaan leipää, vihanneksia tai muuta ruokaa, jota ei kuumenneta. Ne on ensin pestävä ja samalla on tietenkin pestävä myös kädet. Tämä tuntuu niin itsestään selvältä, mutta teollisuuden ja viranomaisten työ hygienian hyväksi on toivotonta, jos hygienia unohdetaan omassa keittiössä.
