afta suun limakalvon kivulias haavauma
alveoliluu hammaskuoppien seinämien tiivis luu
aMMP-8 aktiivinen matriksin metalloproteaasi. Keskeinen entsyymi hampaiden kiinnityskudosta palautumattomasti tuhoavassa kroonisessa parodontiitissa.
anoreksia laihuushäiriö
antikoagulaatiohoito veren hyytymisen estohoito, jonka tarkoituksena on ehkäistä veritulppien muodostumista heikentämällä veren hyytymistä. Antikoagulaatiohoitoa suositellaan aivohalvauksen estolääkkeeksi eteisvärinästä kärsiville henkilöille.
asetaldehydi etikkahapon aldehydi, etanaali, orgaaninen yhdiste, jota syntyy elimistössä mm. etanolin aineenvaihdunnassa.
biofilmi ks. plakki
bilirubiini punasolujen hajoamisaine. Bilirubiini on väriltään keltainen, minkä vuoksi sen kertyminen näkyy keltaisuutena.
bisfosfonaatit luun murtumia estävät lääkkeet
bulimia ahmimishäiriö
burning mouth ks. suupolte
Candida albicans tavallisin suun, ihon ja emättimen hiivasienitulehduksen aiheuttaja
CPAP ks. ylipainehoito
Crohnin tauti krooninen tulehduksellinen suolistosairaus, johon voi liittyä oireita suun alueella, kuten huulten ja kasvojen turvotus, poskien limakalvojen paksuuntuminen, aftat ja ientulehdus.
demineralisaatio hampaan pinnan mineraalien liukeneminen happohyökkäyksen seurauksena, mikä pitkään ja toistuvasti tapahtuessaan aiheuttaa hampaan reikiintymisen.
dentiini ks. hammasluu
endokardiittiprofylaksi sydämen sisäkalvon ja sydänläppien tulehduksen (endokardiitin) ehkäisy mikrobilääkkeellä (antibiootilla)
eteisvärinä yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, jonka taustalla voi olla sepelvaltimotauti.
flimmeri ks. eteisvärinä
fluoroosi hampaan kehitysvaiheessa fluorin liiallisesta saannista aiheutuva tila, jolle ovat ominaisia mm. hampaiden laikkukiille ja luustomuutokset.
gingiva ks. ien
gingiviitti ks. ientulehdus
halitoosi pahanhajuinen hengitys
hammasamalgaami hampaiden paikkauksessa käytetty metalliseos, jossa on tavallisesti elohopeaa, hopeaa, tinaa ja kuparia.
hammasimplantti leukaluuhun istutettu puuttuvan hampaan korvaava keinojuuri
hammaskaaret hampaiden muodostama kaarenmuotoinen kokonaisuus ylä- ja alaleuassa
hammasluu hampaan ydinonteloa ympäröivä, luuta muistuttava kudos, joka muodostaa suurimman osan hampaasta ja on paksuinta hampaan terän alueella.
hammaspaikka täyteaine, joka laitetaan korvaamaan karieksen tai tapaturmien aiheuttamia hampaiden kovakudosvaurioita.
hammastäyte ks. hammaspaikka
hampaan eroosio pitkään jatkunut happamien ravintoaineiden tai happaman mahansisällön (oksentelu, refluksivaivat ym.) aiheuttama hampaan pinnan syöpymä, joka voi ilmetä hampaan värin himmenemisenä tai kulumisena.
hampaan pinnoittaminen hampaan purupintojen uurteiden päällystäminen muovilla tai lasi-ionomeerilla reikiintymisen ehkäisemiseksi tai alkavien kariesvaurioiden pysäyttämiseksi.
hampaan ydin hampaan sisällä oleva ontelo, jossa hampaan verisuonet ja hermot kulkevat.
hampaiden kiinnityskudokset ikenen, parodontaaliligamentin, juurisementin ja alveoliluun muodostama kokonaisuus, joiden avulla hammas pysyy leukaluussa kiinni.
happohyökkäys suun bakteerit käyttävät ruuassa olevia sokereita ravintonaan ja niiden aineenvaihduntatuotteena syntyvä happo liuottaa hampaita suojaavaa kiillettä.
HbA1c pitkäaikainen verenglukoositaso
HPV ihmisen papilloomavirus, joka voi aiheuttaa suun limakalvoihin vaaleanpunaista kukkakaalimaista liikakasvua eli visvasyyliä.
huuliherpes yskänrokko
immunosuppressiivinen lääkehoito hillitsee elimistön immuunijärjestelmän toimintaa, mm. siirtoelinten hylkimistä.
ien sidekudos, joka ympäröi puhjenneen hampaan kaulaa.
ientasku hampaan uloimman pinnan ja ikenen väliin jäävä tila
ientulehdus hammasta ympäröivän pehmytkudoksen, ikenen, tulehdus
infiltraatiopuudutus hampaan viereen laitettava paikallispuudutus
INR-arvo kuvaa veren hyytymisajan pidentymistä normaalista. INR:n normaaliarvo on 1,0. Mitä suurempi INR-arvo, sitä hitaammin veri hyytyy.
johtopuudutus alaleuan hermon puudutus, jolloin koko puudutettu alaleuan puolisko puutuu. Ainoa keino puuduttaa esimerkiksi alaposkihampaat.
juurihoito tulehtuneen hampaan juuren hoito poistamalla juuripulpa kokonaan tai osittain ja täyttämällä juurikanava
juurisementti hampaan juuren uloin kerros, joka voi olla paljastunut ienvetäymän vuoksi. Juurisementti on pehmeää ja reikiintyy herkemmin kuin kova kiille.
kandidiaasi hiivasienitulehdus
Kaposin sarkooma herpes (tyyppi 8) -viruksen aiheuttama pahanlaatuinen kasvain suulaessa tai yläleuan ikenissä. Esiintyy yleisimmin HIV-positiivisilla henkilöillä.
karies hampaan pinnalla tapahtuva mineraalien liukeneminen, jonka seurauksena hampaan kudos tuhoutuu (ks. demineralisaatio)
kariesbakteeri kariesbakteerit ovat edellytyksenä hampaiden reikiintymiselle. Kariesbakteerit tuottavat aineenvaihduntansa tuloksena happoja, jolloin hampaan pinnalla tapahtuu demineralisaatiota. Tärkeimpiä kariesbakteereja ovat mutans-streptokokit.
kartiokeilatomografia eli KKTT kolmiulotteinen kuva hampaasta ja leukojen alueesta. KKTT antaa lisäinformaatiota muun muassa juurten anatomiasta ja tulehdusmuutosten laajuudesta hoitopäätöksen tueksi. Vaatii erikoishammaslääkärin lähetteen.
kaviteetti karioituneen eli reikiintyneen tai lohjenneen hampaan "kolo"
keiliitti suupielten tulehdus
keliakia tauti, jossa viljatuotteiden (ohra, vehnä, ruis) sisältämä valkuaisaine gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvon nukkaa henkilöillä, joilla on perinnöllinen alttius taudille. Suussa voi ilmetä aftoja, kielitulehdusta, suupielen haavaumia ja ientulehduksia.
kiille hampaan kruunua peittävä pintaosa, joka muodostuu pääosin kivennäissuoloista. Elimistön kovin kudos.
klooriheksidiiniliuos bakteereja tappava suuhuuhde
Kofferdam hampaan tai hampaiden ympärille esimerkiksi juurihoidon ajaksi asetettava kuminen suojus, joka estää sylkeä pääsemästä hoitoalueelle.
kserostomia kuivan suun tunne
laktobasillit hammasplakin normaaleja bakteereja, joiden määrä lisääntyy hampaiden reikiintyessä.
laktoosi-intoleranssi laktaasientsyymin puutteesta johtuva oireyhtymä, jossa laktoosia eli maitosokeria sisältävät ruoka-aineet aiheuttavat vatsavaivoja.
lasi-ionomeeri hampaanvärinen paikka-aine, jonka etuja ovat hyvä tarttuvuus hammasluuhun ja paikka-aineen luovuttama fluori. Lasi-ionomeeri on kestävyydeltään muovipaikka-ainetta heikompi. Käytetään maitohammaspaikkauksissa ja pysyvissä hampaissa alueilla, joihin ei kohdistu purentarasitetta.
leukanivel korvan edessä tuntuva nivel, jonka avulla alaleuka avautuu ja sulkeutuu.
likenoidi suun limakalvon vaalea muutos
lichen planus punajäkälä
limakalvojen punajäkälä autoimmuunisairaus, joka voi ilmetä suun limakalvoissa, kuten poskissa, ikenissä tai kielessä, vaaleina kuvioina ja matalina haavapintoina.
maitoallergia yliherkkyys lehmänmaidon proteiinille
maitohampaisto lapsen 20 ensimmäistä hammasta (10 yläleuassa ja 10 alaleuassa), jotka puhkeavat suuhun keskimäärin 0,5–3 vuoden iässä.
maksilla yläleuan luu
mandibula alaleuan luu
mukosiitti suun limakalvon tulehdus
mutans-streptokokki hampaiden reikiintymiselle altistava suun bakteeri
obstruktiivinen uniapnea sairaus, johon liittyy unenaikaisia hengityskatkoksia.
osteoradionekroosi suun alueelle kohdistuneen sädehoidon jälkiseuraus, leukaluun kuolio
parodontaaliligamentti sidekudossäikeet, jotka kiinnittävät hampaan hammaskuoppaan.
parodontiitti hampaiden kiinnityskudossairaus, joka on bakteerien aiheuttama.
parodontium ks. hampaan kiinnityskudos
patogeeni taudin aiheuttaja
pemfigoidi ihon rakkulatauti
perikoroniitti puhkeavaa hammasta ympäröivä paikallinen tulehdus
pernisiöösianemia B12-vitamiinin puutteesta johtuva anemia
plakki biofilmi, hampaan pinnalle kertyvä bakteeripeite, joka poistetaan hampaiden harjauksella.
ppm parts per million, miljoonasosa
pulpa ks. hampaan ydin
punahukka ihon sidekudossairaus, jossa iholla on punoittavia läiskiä. Suun limakalvolla voi esiintyä punaisia pyöreähköjä muutoksia.
puremalihakset puremisliikkeisiin osallistuvat lihakset
purenta ylä- ja alahampaiden kosketus toisiinsa
purentaelimistö pureskeluun osallistuvien anatomisten rakenteiden (mm. hampaiston, puremalihasten ja leukanivelten) muodostama toiminnallinen kokonaisuus
purentaelimistön toimintahäiriöt jaotellaan kolmeen pääryhmään: lihasperäinen, nivelperäinen tai näiden yhdistelmä
purentakisko tarkasti omien hampaiden mukaan valmistettu joko ylä- tai alahampaisiin napakasti kiinnittyvä muovilevy. Se estää hampaiden narskuttelun tai yhteen puremisen, ja puremalihakset rentoutuvat.
pysyvä hampaisto maitohampaiden tilalle ja taakse puhkeavat hampaat (32 kappaletta viisaudenhampaat mukaan lukien)
refluksitauti ruokatorven ja vatsalaukun välisen alimman sulkijalihaksen toiminnan häiriö. Vatsalaukun hapan sisältö pääsee ruokatorveen, mistä voi aiheutua mm. närästystä, röyhtäilyä, karvasmakutuntemuksia, suun polttelua ja etuhampaiden kielenpuoleisten pintojen syöpymistä.
remineralisaatio hampaan pinnan uudelleen kovettuminen, kun syljen mineraalit tai fluori saostuvat hampaan pinnalle. Vastakohta demineralisaatiolle.
resorptio hampaan ulkoinen tai sisäinen vaurio, usein oireeton ja näkyy joskus vain röntgenkuvissa. Voi ilmetä myös niin sanottu pink spot (vaaleanpunaisena) hampaana.
sappitieatresia eli biliarinen atresia on harvinainen, vakava vastasyntyneillä esiintyvä maksasairaus, jossa sappitiet tuhoutuvat, sapen virtaus ehtyy ja kehittyy krooninen maksan vajaatoiminta.
sedaatio lääkkeellinen kevytnukutus, jolloin potilas hengittää itse eikä ole hengityskoneessa kuten yleisanestesiassa. Sedaatiohammashoitoa valvoo anestesia- eli nukutuslääkäri.
Sjögrenin oireyhtymä reumasairauksiin kuuluva reumasairaus, jossa sylkirauhasten tulehdukselliset muutokset aiheuttavat suun kuivumista.
suuhygienia suun puhtaus ja puhdistamiseen käytetyt menetelmät. Se koostuu hampaiden, hammasvälien, limakalvojen, kielen, hammasproteesien ja oikomislaitteiden hygieniasta.
suun normaalifloora terveessä suussa kasvava joukko erilaisia mikrobeja (bakteereja, viruksia ja sieniä), jotka estävät haitallisten mikrobien kasvua.
suuontelo yläleuan ja alaleuan välissä sijaitseva ruuansulatuskanavan alkuosa, jota rajoittavat huulet ja posket ja takana etumainen kitakaari; jakautuu hampaiden ja poskien välissä olevaan suuontelon eteiseen ja hampaiden takana olevaan varsinaiseen suuonteloon.
suupolte suun limakalvojen pitkään jatkuva polttava kipu tai kirvely
syljen puskurikapasiteetti ks. syljen puskurointikyky
syljen puskurointikyky syljen sisältämien epäorgaanisten aineiden (mm. kalsium, fosfaatti, fluori ja bikarbonaatti) kyky neutraloida happohyökkäystä
syömishäiriö mielenterveyshäiriö, jossa keskeistä on syömisen häiriintyminen.
tietokonetomografia viipalekuvaus, jossa röntgensäteiden avulla otetaan poikkileikekuvia halutulta alueelta. Vrt. kartiokeilatomografia.
toimintakyky ihmisen kyky selvitä fyysisesti, psyykkisesti, kognitiivisesti ja sosiaalisesti itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista
uniapneakisko yksi- tai kaksiosainen hammastekninen koje, jota pidetään hampaistossa nukkumisen aikana uniapnean hoitoon.
vaihduntahampaisto lapsen suussa on vielä sekä maito- että pysyviä hampaita. Kaikki maitohampaat eivät siis vielä ole vaihtuneet pysyviin hampaisiin.
varfariini yleisimmin käytetty verenohennuslääke
ylipainehoito uniapnean hoito, jossa CPAP-laitteen avulla ylläpidetään ilmateissä jatkuvaa ylipainetta ja hengitystiet pidetään auki unen aikana.
