Hammaskaaret
Hampaiden puhjettua suuhun ne muodostavat ylä- ja alahammaskaaren (kuva ). Maitohampaiston hammaskaaret ovat puoliympyrän muotoiset, useimmiten etu- ja kulmahammasalueelta aukkoiset. Pysyvien hampaiden puhjetessa hammaskaaret kasvavat leveyssuunnassa ja hampaiden kaltevuus hammaskuopissa muuttuu. Nämä muutokset tuovat tilaa maitohampaita suuremmille pysyville hampaille.
Maitoposkihampaiden vaihtuminen pienempiin välihampaisiin tekee tilaa kulmahampaille ja poskihampaille ja näin mahdollistaa hyvän purentasuhteen. Hammaskaaret saavuttavat lopulliset leveysmittansa noin 14 vuoden iässä. Alakulmahampaiden kohdalla hammaskaaren leveys kuitenkin vakiintuu heti, kun kulmahampaat ovat puhjenneet.
Ylä- ja alaleuan hammaskaaret purupinnoilta kuvattuna. Hammaskaaret saavuttavat lopulliset leveysmittansa toisten poskihampaiden puhjettua, noin 14 vuoden iässä.
Purenta
Ylä- ja alahammaskaaren keskinäistä suhdetta kutsutaan purennaksi. Purenta kehittyy pitkän ajan kuluessa ensimmäisten maitohampaiden puhkeamisesta aina siihen asti, kun kaikki 28 pysyvää hammasta ovat suussa. Samanaikaisesti leuat kasvavat ja kasvojen korkeus lisääntyy tehden tilaa kehittyville hampaille. Purennassa tapahtuu pieniä muutoksia vielä kasvojen kasvun loputtuakin. Purennan kehitys johtaa useimmiten toimivaan ja vakaaseen purentaan (kuva ).
Ihannepurennassa ylä- ja alahampaat muodostavat tasaiset, aukottomat ja symmetriset hammaskaaret. Yhteenpurtaessa ylähampaiden ulkopinnat ovat kaikkialla ulompana kuin vastaavien alahampaiden ulkopinnat ja hammaskaarten keskiviivat ovat kasvojen keskiviivassa keskenään samassa kohtaa.
Ihannepurenta on kuitenkin melko harvinainen. Purenta voi olla ns. normaali ja hyväksyttävä, vaikka hampaistossa olisikin lieviä hampaiden kiertymiä, lievää ahtautta tai aukkoisuutta tai ylipurenta, jossa yläetuhampaat peittävät puolet alaetuhampaista.
Hampaiden ja leukojen kehitystä ja kasvua säätelevät pääasiassa geneettiset tekijät, mutta myös ulkoisilla tekijöillä voi olla merkitystä. Purennan kehityksen aikana esimerkiksi pitkäaikainen tutin tai sormen imeminen voi aiheuttaa hampaiden asentovirheitä. Purennan kehityksen häiriöitä ja purentavirheitä käsitellään artikkelissa Purentavirheet.
Hammaskaarten välinen purentasuhde. Ylä- ja alahammaskaaren keskinäistä suhdetta kutsutaan purennaksi. Ihannepurennassa yhteenpurtaessa ylähampaiden ulkopinnat ovat kaikkialla ulompana kuin vastaavien alahampaiden ulkopinnat. Yläkuvassa purenta edestä ja alhaalla sivulta kuvattuna.
