Kalium on natriumin ohella toinen tärkeä veren suola. Sitä ei pidä sekoittaa kalsiumiin eli "kalkkiin". Vaikka nimessä on vain yhden kirjaimen ero, ne ovat täysin eri aineita.

Ruoan mukana saadun kaliumin määrä ei käytännössä vaikuta veren kaliumpitoisuuteen. Terveellä henkilöllä runsas kaliumin nauttiminen ei suurenna kaliumarvoa yli normaalin. Vastaavasti dieetit tai muut ravinnon muutokset eivät pienennä arvoa liiaksi. Ruoassa on tavallisesti aina sen verran kaliumia, että ravitsemusperäinen kaliumin puute on hyvin harvinaista.

Se, että ruoan kaliumin määrä ei vaikuta veriarvoon, johtuu veren kaliumpitoisuuden säätelystä saman tapaan kuin natriumin kohdalla. Jotta elimistömme toimisi häiriöttä, veren kaliumin pitoisuuden pitää pysyä tietyissä rajoissa. Munuaiset säätelevät tehokkaasti kaliumtasapainoa elimistössä. Kaliumin liian suuri tai liian pieni pitoisuus johtuu häiriöstä tässä säätelyssä tai kaliumin menetyksestä muulla tavoin.

Veren kaliumpitoisuutta tutkitaan elimistön neste- ja suolatasapainon, happo-emästasapainon tai nesteenpoistolääkityksen seurannassa.

Yleisin matalan kalium-arvon (hypokalemian) syy on tiettyjen nesteenpoistolääkkeiden eli diureettien käyttö. Niiden vaikutuksesta kaliumia menetetään virtsan mukana tavallista enemmän. Osa nesteenpoistolääkkeistä voi toisaalta aiheuttaa kaliumin kohoamista. Siksi nesteenpoistolääkkeitä käyttävien potilaiden kaliumarvoja seurataan säännöllisesti.

Pitkään jatkunut oksentelut ja ripuli voivat myös johtaa kaliumin liialliseen menetykseen. Syömishäiriöt, kuten salaoksentelu ja anoreksia, voivat myös aiheuttaa hypokalemiaa. Myös voimakas hikoilu voi olla hypokalemian taustalla.

Joskus syynä on lisämunuaisen erittämän suolahormonin eli aldosteronin liikavaikutus.

Matalia kaliumpitoisuuksia todetaan harvinaisempina syinä ulostuslääkkeiden liikakäytön seurauksena tai lakritsin syöjillä.

Hypokalemia altistaa sydämen rytmihäiriöille, ja jos kaliumarvo pienenee kovin paljon, lihakset käyvät voimattomiksi. Lue lisää artikkelista Hypokalemia (alhainen veren kalium).

Liian suuri kaliumarvo (hyperkalemia) liittyy ennen kaikkea munuaisten vajaatoimintaan.

Myös eräät lääkkeet voivat aiheuttaa kaliumarvon surenemista. Näistä tärkeimmät ovat ACE:n estäjät ja ATR:n salpaajat, joita käytetään verenpaine- ja sydänlääkkeinä. Toisin kuin muut nesteenpoistolääkkeet, spironolaktoni voi aiheuttaa kaliumpitoisuuden suurenemista.

Liian suuri kaliuminpitoisuus aiheuttaa samanlaisia ongelmia kuin liian pieni pitoisuus: se altistaa sydämen toiminnan häiriöille ja aiheuttaa lihasheikkoutta. Lue lisää artikkelista Hyperkalemia (kohonnut veren kalium).

Tutkimus ei edellytä paastoa ennen näytteenottoa.