Mitä astma on?

Astmassa keuhkoputkien limakalvo on tulehtunut, minkä seurauksena limanmuodostus keuhkoputkissa on lisääntynyt, limakalvo on turvonnut ja värekarvatoiminta on heikentynyt. Ilma joutuu keuhkoputkistossa ahtaalle etenkin uloshengitysvaiheessa, mikä aiheuttaa astmassa tyypillisen uloshengityksen vinkunan sekä ilman pakkautumista keuhkoihin.

Mitkä ovat astman oireet?

Tyypillinen astmakohtaus on helposti tunnistettavissa voimakkaana yskänä, hengitysvaikeutena ja hengityksen vinkunana. Potilailla on usein jatkuvaa limaisuutta ja rohinaa sekä alentunut rasituksen sieto, minkä vuoksi lapsi välttää fyysistä rasitusta. Yöheräilyä voi esiintyä johtuen yskästä ja hengenahdistuksesta. Pitkittynyt yskä ilman muita oireita harvoin johtuu astmasta, mutta jos yskimiseen liittyy hengenahdistusta, tilanne on toinen. Astman diagnostiikassa onkin olennaista sulkea pois muut mahdolliset yskän syyt: toistuvat virusinfektiot, välikorvatulehdus, nenän sivuontelotulehdus ja hinkuyskä.

Mitkä tekijät laukaisevat astman?

Monet tekijät, kuten erilaiset hengitystieallergeenit, fyysinen rasitus, kylmä ilma ja infektiot, voivat laukaista astmaoireita. Tavallinen flunssa on yleisin astmaoireita laukaiseva tekijä ennen kaikkea varhaislapsuudessa. On tärkeää oivaltaa, että selvien ulkoisten syiden lisäksi monet sisäiset tekijät laukaisevat oireita. Näitä sisäisiä syitä tunnetaan toistaiseksi huonosti. Vuorokauden ajalla on vaikutusta, sillä yskä on usein pahimmillaan yöaikaan. Rasituksen jälkeen yskä ja ahdistus alkaa usein muutaman minuutin kuluttua ja kestää usein tunnin.

Miten astma todetaan?

Jos lapsella on astmakohtaus lääkäriin tultaessa, hengenahdistus ja uloshengityksen vinkuna ovat selviä merkkejä astmasta. Useimmiten lapsella ei kuitenkaan ole astmakohtausta lääkäriin tultaessa, vaan tarvitaan ns. keuhkofunktiotutkimuksia.

Yksinkertaisin testi on puhalluskoe, jossa lapsi puhaltaa huippuvirtausmittariin (PEF-mittari). Jos keuhkoputkissa on ahdistusta, puhallusteho jää oletusarvoa huonommaksi. Puhallusmittari voidaan antaa perheelle kotiin, ja lasta puhallutetaan esimerkiksi parin viikon ajan eri vuorokauden aikoina. Kotimittausten lisäksi tehdään yleensä hengityskokeet tarkemmilla laitteistoilla (spirometria, oskillometria). Tutkimuksen yhteydessä lapselle annetaan astmalääkettä, jolloin puhallusarvot paranevat (avautumiskoe).

Tyypillisesti astmaatikolla ilmenee hengenahdistusta rasituksen jälkeen, mikä voidaan todeta myös spirometriatutkimuksessa. Astman diagnosointi on viime vuosina parantunut niin, että pienillekin lapsille voidaan luotettavasti tehdä hengityskokeita. Keuhkojen toiminnan tutkimisen lisäksi selvitetään yleensä myös yleinen allergiataipumus eli tehdään ihokokeet ja veren allergiavasta-ainetutkimukset. Sekä pienten että isojen lasten osalta on luotu diagnostiset kriteerit, joita maassamme pitkälti noudatetaan.

Miten astmaa hoidetaan?

Astmaa sairastavan lapsen vointia ja hoitoa seuraa yleensä asiaan perehtynyt lastenlääkäri. Astmalapsen perhettä opastetaan yksityiskohtaisesti hoitoon liittyvissä monissa asioissa. Periaatteena on valita lapsen lääkkeet oireiden voimakkuuden mukaisesti ja käyttää pienimpiä mahdollisia lääkeannoksia. Nykyiset astmalääkkeet ovat turvallisia ja takaavat lähes aina oireettoman elämän.

Astman hoidossa käytetään seuraavia lääkkeitä:

• Keuhkoputkia ”avaavia” lääkkeitä käytetään sekä ahdistuksen ehkäisyyn että sen laukaisemiseen. Niitä voidaan annostella suihkeina hengitysteihin. Lapsilla voidaan suihkeiden antamisessa käyttää ns. tilajatketta, jonka avulla lääkkeiden pääsy hengitysteihin paranee.
• Glukokortikoidi- eli kortisonisuihkeet hillitsevät keuhkoputkien tulehdusta. Niitä käytetään sekä oireiden ehkäisyssä että hoidossa. Tutkimustulokset osoittavat, että glukokortikoidisuihkeet ovat paitsi tehokkaita myös turvallisia.
• Glukokortikoidin ja laajentavan lääkkeen yhdistelmävalmisteet ovat tehokkaita jatkuvasti tai kausiluonteisesti annosteltuina. Yhdistelmäsumutteiden käyttö on viime aikoina lisääntynyt.
• Lisälääkkeinä voidaan käyttää ns. leukotrieeniantagonisteja.

Milloin lääkäriin?

Epäiltäessä lapsella astmaa on aina syytä hakeutua lääkäriin. Tyypillisiä oireita ovat seuraavat:

• Lapsella on yskänkohtauksia, joiden aikana esiintyy limaisuutta, hengityksen vinkumista ja hengenahdistusta.
• Lapsella esiintyy erityisesti rasituksen jälkeen, kylmässä ilmassa ja aamuöisin kovia yskänpuuskia.
• Lapsella esiintyy viikkokausia jatkuvaa yskimistä, jonka syy on epäselvä.