Tämä on Orphanet-artikkeli Orphanet-esittely
Lipidimetabolian häiriön aiheuttama synnynnäinen hermoston ja ihon sairaus, jolle on tyypillistä kalansuomutauti, älyllinen jälkeenjääneisyys ja spastisuus. Kliiniset piirteet kehittyvät sikiöaikana tai imeväisiässä, lapset syntyvät yleensä ennenaikaisesti. Tavallisesti jo vastasyntyneellä nähdään hyperkeratoosi, joka kehittyy yleistyneeksi iktyoosiksi, joka näkyy erityisesti taivealueilla, niskassa, vartalolla ja kehon ääriosissa. Kutina on hallitseva oire. Vastasyntyneellä nähdään lisäksi usein lievästi punoittava dermatiitti, joka häviää iän myötä.
Neurologiset oireet ilmaantuvat alle 2-vuotiaana mm. motorisen kehityksen hidastumisena spastisen diplegian tai harvemmin tetraplegian vuoksi. Noin puolet potilaista ei pysty kävelemään. Epileptisiä kohtauksia ilmaantuu noin 40 %:lle. Älyllinen jälkeenjääneisyys vaihtelee lievästä vaikeaan, joskin joitain kognitiivisesti normaaleja potilaita on raportoitu. Puheen viivästyminen ja dysartria ovat yleisiä, kuten myös silmien valonarkuus ja likinäköisyys, ja verkkokalvolla nähdään kristalli-inkluusioita fovean ympärillä.
Tauti periytyy autosomissa peittyvästi ja sen aiheuttavat mutaatiot ALDH3A2-geenissä (17p11.2), joka koodaa rasva-aldehydidehydrogenaasi-entsyymiä (FALDH), joka katalysoi rasva-aldehydien oksidaatiota rasvahapoiksi. Yli 90 ALDH3A2-geenin mutaatiota on tunnistettu, mm. pistemutaatioita, jotka johtavat aminohapon korvaantumiseen toisella aminhapolla, DNA:n puutokset (deleetiot) ja ylimäärät (insertiot), geenin luennan häiriöt (splicing errors) sekä laajemmat, useita geenejä käsittävät DNA:n puutokset.
Diagnoosin epäily perustuu kliinisiin oireisiin ja se varmistetaan ALDH3A2-geenin sekvenoinnilla ja mutaatiotunnistuksella ja tarvittaessa ihokoepaloista viljeltyjen fibroblastien FALDH- tai rasva-alkoholi- oksidoreduktaasi-aktiviteetin mittauksella. DNA:han perustuva diagnoosi saadaan ALDH3A2-geenin sekvenoinnilla ja mutaatiotunnistuksella. Sikiödiagnostiikka on mahdollista, jos tautia aiheuttava mutaatio tunnetaan. Perinnöllisyysneuvontaa tulisi tarjota. Jos perheen lapsella on sairaus ja vanhemmat ovat mutaation kantajia, on tulevilla sisaruksilla 25 %:n riski periä mutaatio.
Hoito on moniammatillista. Ihon hoitona ovat paikalliset kosteusvoiteet, marraskettä pehmentävät ja irrottavat aineet ja systeemisten retinoidien käyttö. Epileptisiä kohtauksia hoidetaan epilepsialääkkein ja spastisuutta helpotetaan botuliinitoksiini-injektioilla tai kirurgisilla toimenpiteillä. Ruokavalio, johon kuuluu keskiketjurasvahappolisä, saattaa auttaa iktyoosiin, mutta vaikutus on rajallinen. Potilaat elävät yleensä aikuisikään, mutta vaativat elinikäistä hoitoa. Neurologiset oireet ja älyllinen jälkeenjääneisyys eivät juuri etene murrosiän jälkeen. Mitä varhemmin oireet alkavat, sen vaikeampi tauti yleensä on. Esiintyvyydeksi on arvioitu 1/250 000 maailmanlaajuisesti, mutta oireyhtymä on yleisempi Ruotsissa perustajavaikutuksen vuoksi.
