Sukellusmatkailu ja matkailuun liittyvä laitesukellus ovat lisääntyneet huomattavasti. Varusteiden ja koulutuksen kehityksen myötä laitesukellusharrastuksen aloittaminen on tullut helpoksi, ja useimmissa rantalomakohteissa matkailijoille on nykyisin tarjolla monipuoliset sukelluspalvelut.
Varsinaiselle sukelluslomalle lähtö edellyttää useimmiten etukäteisvalmisteluja. Jos matkalle lähtevän sukeltajan edellisestä sukelluksesta on kulunut pitkä aika, on hänen syytä kerrata taitojaan esimerkiksi sukellusliikkeen tai -seuran allasvuoroilla ennen matkalle lähtöä. Sukeltajan lääkärintarkastuskortti, kansainvälinen sukelluskortti ja sukelluspäiväkirja ovat useissa maissa välttämättömiä. Sukellusliikkeet ja monet sukellusseurat järjestävät myös jatkokoulutusta olosuhteistamme poikkeavissa ympäristöissä sukeltamiseen.
Lähes kaikki sukelluskeskukset järjestävät opastettuja ympäristööntutustumissukelluksia, joiden aikana matkailijoille kerrotaan paikallisista sukellusolosuhteista, niiden mahdollisesti edellyttämistä erityistoimista ja sukelluspaikan nähtävyyksistä. Matkan aikana sukeltavan kannattaa sukelluskoulutuksestaan ja -kokemuksestaan riippumatta aloittaa uudessa ympäristössä sukeltaminen osallistumalla tällaiselle ohjatulle sukellukselle.
10–12-vuotiaiden osallistuminen laitesukelluskurssille vaatii lapsen fyysisten valmiuksien ja henkisen kypsyyden huolellista arviointia. Mikäli vanhemmat kokevat lapsensa valmiudet riittäviksi, on lopullinen arvio ja kurssin pitäminen syytä jättää lasten sukelluskoulutukseen perehtyneelle sukelluskouluttajalle.
Ilmasto ja sukellus
Suomalaisten sukellusmatkat suuntautuvat useimmiten lämpimiin maihin. Lämpimässä ja kirkkaassa auringonpaisteessa mahdollinen dehydraatio aiheuttaa laitesukelluksen yhteydessä terveysriskejä, joiden välttäminen on helppoa nauttimalla riittävästi nesteitä. Alkoholi- ja kofeiinipitoiset juomat saattavat lisätä riskejä entisestään mm. lisäämällä nestehukkaa, joka altistaa esimerkiksi sukeltajantaudille (dekompressiotauti).
Matkalle on tärkeää valita sukelluspuku veden lämpötilan mukaan. Paksu ja erittäin lämmin, pohjoisiin vesiin tarkoitettu sukelluspuku ei ole trooppisissa vesissä miellyttävä. Toisaalta veden lämpötilaan nähden liian kylmä sukelluspuku keskeyttää pinnanalaiseen maailmaan tutustumisen turhan pian ja lisää myös terveysriskejä. Myös erittäin lämpimissä trooppisissa vesissä sukeltajan ja snorklaajan kannattaa käyttää ohutta, ihoa auringolta ja pieniltä naarmuilta suojaavaa sukelluspukua. Myös pelkästään pinnalla kelluvan ja pinnanalaista maailmaa maskilla ja snorkkelilla tarkastelevan kannattaa muistaa auringon polttava vaikutus ja käyttää esimerkiksi vaaleaa t-paitaa. Mikäli polttavia meduusoja tiedetään olevan alueella, kannattaa iho suojata (ks. Uiminen).
Vesieläimet ja -kasvit
Lähes kaikki vesieläinten ja -kasvien aiheuttamat vammat johtuvat eliön puolustautumisesta. Vammat ovat nykyisin harvinaisia ja helposti estettävissä asianmukaisella sukellustekniikalla. Sukeltajan kannattaa huolehtia oikeasta nosteesta, jolloin pohjakosketuksen välttäminen on helppoa. Samalla sukeltaja voi osaltaan suojella herkkää pinnanalaista luontoa.
Lentäminen sukeltamisen jälkeen
Vakavin, mutta samalla helposti vältettävä, sukellusmatkailuun liittyvä ongelma on lentäminen liian pian sukeltamisen jälkeen. Lentokoneen matkustamossa oleva maan pinnan tasoa matalampi ilmanpaine lisää sukeltajantaudin riskiä. Myös matka yli 300 m:n korkeuteen vaikuttaa samoin. Tämän vuoksi sukeltajan on viimeisen sukelluksen jälkeen odotettava, että elimistössä oleva ylimääräinen typpi ehtii poistua. Odotusajan pituuteen vaikuttavat mm. tehtyjen sukellusten määrä ja ominaisuudet. Tarkkoja raja-arvoja ei tällä hetkellä tiedetä, joten sukellusmatkailijan kannattaa tutustua vain maanpäällisiin nähtävyyksiin ennen paluulentoa vähintään 18 tunnin ajan, useimmiten kuitenkin vähintään vuorokauden. Erityisesti jos sukelluksia on tehty matkan aikana useana perättäisenä päivänä tai on tehty dekompressiopysähdyksen vaatinut sukellus, kannattaa sukeltaminen lopettaa vähintään vuorokautta ennen lentoa.
Sukeltaminen korkealla sijaitsevassa paikassa
Koska ympäröivä paine on myös korkeassa ilmanalassa (mm. vuoristojärvet) merenpinnan tasoa matalampi, on vuoristoalueilla sukellettaessa käytettävä erikoismenetelmiä ja sukellustaulukoita. Matkailijaa, joka suunnittelee sukeltavansa korkeassa ilmanalassa sijaitsevissa vesissä, kannattaa kehottaa ottamaan yhteyttä ennen matkan alkua sukelluskouluttajaansa ja perehtymään tarvittaviin menettelytapoihin.
Vakuutukset
Laitesukellukseen liittyvien tapaturmien hoitokustannukset on suljettu pois useimmista matkavakuutuksista. Sukellustapaturman hoitokustannukset saattavat ulkomailla olla huomattavia. Matkailijan onkin syytä tarkistaa oma vakuutusturvansa ja laajentaa sitä tarvittaessa tai hankkia erityinen sukeltajille tarkoitettu vakuutus.
