Äidin elimistö palautuu synnytyksen jälkeen muutamassa viikossa raskautta edeltävään tilaan. Se tekee uuden raskauden alun mahdolliseksi. Toisaalta samaan aikaan maidontuotanto on käynnistynyt ja imettäminen on tullut mahdolliseksi. Täysimetyksen aikana munasarjojen toiminta harvoin käynnistyy säännöllisesti.

Palautumisen edistäminen

Elimistön toipuminen normaalista synnytyksestäkin vie aikansa. Ensimmäisillä viikoilla tapahtuu paljon. Lapseen tutustuminen, lapsen hoitaminen ja imetys vievät äidin huomion. Yöheräämiset lapsen kanssa ovat rasittavia. Moni äiti unohtaa itsensä hoitamisen ensimmäisinä viikkoina ja ruokailukin jää helposti toissijaiseksi. On olemassa kulttuureja, joissa suku, ystävät ja läheiset huolehtivat perheen hyvinvoinnista, ja äidin tehtävänä on vain vastasyntyneen imetys tai ruokkiminen.

Ensimmäisinä päivinä on hyvä levätä, nukkua ja rentoutua. Säännöllisestä syömisestä on tärkeää huolehtia. Vastasyntyneen voi jättää hetkeksi toisten aikuisten hoivaan ja varata pienen ajan itselle. Liikkuminen edistää toipumista ja ehkäisee laskimotukosten muodostumista, joiden riski on suurentunut lapsivuodeaikana. Synnytyssairaalassa opetetaan selkää, vatsalihaksia ja lantionpohjaa vahvistavaa voimistelua. Sitä kannattaa jatkaa kotona. Reippaamman liikunnan ja urheilun voi aloittaa jälkitarkastuksen jälkeen.

Kohdun palautuminen

Synnytyksen jälkeen kohtu painaa noin kilon. Viikossa sen koko puolittuu. Kuudessa viikossa kohtu on pienentynyt raskautta edeltävään kokoonsa. Jos äiti imettää, kohtu kutistuu vielä pienemmäksi. Tällöin sen paino on 60–100 grammaa.

Kohtu pysyy pienenä kuukautiskierron käynnistymiseen asti. Kohdun lihassolut eivät vähene pienentymisen aikana, mutta ne kutistuvat. Imetyksen seurauksena erittyvä oksitosiini tehostaa kohdun palautumista. Kohdun palautumista seurataan synnytyksen jälkeisinä päivinä sairaalassa ja jälkitarkastuksen yhteydessä neuvolassa. Synnytyksen jälkeen kohdun pohja laskeutuu navan tienoille. Viikon kuluttua sen voi tuntea navan ja häpyluun puolivälissä. Kahden viikon kuluttua synnytyksestä sitä ei voi enää tuntea vatsanpeitteiden päältä.

Kohdunkaulan kanava on avautunut synnytyksessä ja alkaa supistua pian synnytyksen jälkeen. Kahden viikon kuluttua kanava on uudelleenmuotoutunut raskautta edeltävään tilaan. Sen sisäsuu on sulkeutunut, mutta ulkosuu saattaa jäädä hieman avonaiseksi. Joskus kohdunnapukan ja kohdun kaulakanavan limakalvojen raja siirtyy kohdunnapukan puolelle. Kaulakanavan limakalvo on verekäs ja erittää limaa. Sisätutkimuksessa se näkyy punaisempana kuin kohdunnapukka muuten. Tätä saatetaan kutsua haavaumaksi, vaikka kyseessä ei olekaan haava. Kohdunnapukan muutoksia ei normaalin synnytyksen jälkeen ole tarpeen tutkia muutoin kuin jälkitarkastuksessa.

Kohtua kannattavat siteet venyvät raskauden aikana. Myös ne lyhenevät kohdun pienentyessä. Kohdun sivuilta lähtevät siteet kiinnittyvät lähelle nivusia, joihin jälkisupistelu ja -kipu saattavat heijastua. Usean synnytyksen jälkeen kannatinsiteet ovat heti synnytyksen jälkeen niin venyneitä, että kohdunnapukka näkyy emättimen suulla. Kohdun pienentyminen ja kannatinsiteiden lyhentyminen korjaavat seuraavien viikkojen aikana tilannetta. Kohdun laskeuman korjautuminen vie aikaa, minkä takia sen paranemista ei kannata arvioida ennen kuin kuukautiset ovat alkaneet ja raskauden mukanaan tuomat ylimääräiset kilot karisseet.

Jälkivuoto

Jälkivuoto kestää noin viisi viikkoa. Vuoto sisältää verta ja istukan alaisen limakalvon jäänteitä. Ensimmäisen viikon aikana vuoto on veristä ja punaista. Se vaalenee seuraavan viikon aikana. Kahden viikon kuluttua verisyys vähenee ja vuoto ohenee. Usein jälkivuodon loppuessa tulee vielä lyhyt verisen vuodon vaihe.

Ensimmäiset kuukautiset voivat alkaa jälkivuodon loppuessa, erityisesti, jos äiti ei imetä. Silloin kuukautiset voivat käynnistyä noin viiden viikon kuluttua synnytyksestä. Imettäminen saattaa pidentää niukan jälkivuodon keston jopa kahdeksaan viikkoon.

Parin viikon kuluttua synnytyksestä uudelleen alkava runsas verinen vuoto on yleensä merkki jostakin ongelmasta. Silloin on syytä hakeutua lääkärin tutkimukseen. Runsaan verisen vuodon syynä voi olla kohdun tulehdus tai istukan palan jääminen kohtuun. Vuoto voi olla peräisin muualtakin kuin kohdusta, esimerkiksi episiotomiasta.

Emättimen palautuminen

Lantionpohjan lihakset ja emätin venyvät raskausaikana ja ponnistettaessa. Emättimen limakalvoihin tulee turvotusta synnytyksen aikana. Emättimessä on hyvä verenkierto, ja sen vauriot yleensä paranevat nopeasti arpia jättämättä. Turvotus laskee nopeasti.

Emättimen palautuminen kestää muutamia viikkoja. Lantionpohjan lihaksia vahvistavan jumpan voi aloittaa niin pian kuin se ei enää aiheuta kipua.

Jos hormonitoiminnan käynnistyminen imetyksen vuoksi kestää pitkään, limakalvot saattavat muuttua estrogeenipuutteen vuoksi ohuiksi ja herkästi rikkoutuviksi. Ohuet limakalvot ovat myös herkkiä tulehduksille. Niitä voi vahvistaa paikallisesti annosteltavalla estrogeenilääkityksellä, jota saa apteekista myös ilman reseptiä. Sitä voi käyttää myös imetyksen aikana. Liukuvoiteita kannattaa käyttää ehkäisemään yhdyntäkipuja.

Munasarjatoiminta

Imetyksen aikana munasarjojen toiminta on heikentynyt usean kuukauden ajan synnytyksen jälkeen. Kuukautisten puuttuessa ei kypsiä munarakkuloita yleensä kehity ollenkaan. Vähitellen aivolisäkkeen hormonieritys käynnistyy ja munasarjojen toiminta palautuu. Kuukautiskierron palautuessa on tavallista, että ensimmäistä kuukautisvuotoa ei edellä munasolun vapautuminen. Myös keltarauhasen toiminta on usein aluksi vajavaista. Vaikka hedelmällisyys on voimakkaasti alentunut täysimetyksen aikana, raskauden alkaminen on kuitenkin mahdollista jo ennen ensimmäistä kuukautisvuotoa. Jos äiti ei imetä, uusi raskaus on mahdollinen jo ennen synnytyksen jälkitarkastusta. Raskauden ehkäisystä synnytyksen jälkeen kannattaa keskustella neuvolassa viimeistään jälkitarkastuksen yhteydessä.

Vatsanpeitteet

Vatsanpeitteet palautuvat melko hitaasti. Jos raskausaikana paino on noussut huomattavasti, osa kiloista on vatsan ihon alle ja vatsaontelon sisälle kertynyttä rasvakudosta. Vatsanpeitteiden lihasten voimistamisen voi aloittaa heti, kun on toipunut synnytyksestä. Keisarileikkauksen jälkeen jumpan voi aloittaa 4–5 viikon kuluttua. Vatsalihasten erkauma palautuu synnytyksen jälkeen ensimmäisten kuukausien aikana, mutta korjaantumista tapahtuu noin vuoden ajan.

Normaalipainoon ja raskautta edeltäneisiin mittoihin on hyvä pyrkiä synnytyksen jälkeen, mutta laihduttamista ei pidä aloittaa ennen imetyksen loppumista. Painoa kannattaa tarkkailla, jotta se ei ainakaan nouse imetyksen aikana. Raskausarvet eivät häviä ihosta täysin, mutta ne muuttuvat vaaleammiksi ja ihosta vähemmän erottuviksi. Alavatsan keskiviivaan kehittynyt tumma juova (linea negra) häviää ensimmäisten viikkojen aikana.

Artikkelin pohjana on käytetty naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Anna-Paula Sariolan kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).