Synnytys ei ole ohi vielä, vaikka lapsi on jo syntynyt. Jälkeisvaiheessa on synnytettävä istukka ja sikiökalvot. Tämän helpottamiseksi synnyttäjälle annetaan kohtua supistavaa lääkettä (oksitosiinia) joko suoneen tai lihakseen.
Istukan irtoamista ennakoi kohdun supistelun alkaminen uudelleen. Supistukset irrottavat istukan tavallisesti 5–10 minuutissa. Istukka ja kalvot poistetaan vetämällä kevyesti napanuorasta ja tarvittaessa painamalla kohtua vatsan päältä. Istukan syntymisen aiheuttamaa epämiellyttävää tunnetta voi helpottaa ponnistamalla vähän istukan syntyessä.
Istukan irtoamisen apuna voidaan käyttää myös imetystä. Kun lapsi imee rintaa, äidin oman oksitosiini-hormonin eritys lisääntyy, ja se auttaa kohtua supistumaan ja istukkaa irtoamaan.
Kätilö tutkii jälkeiset (istukan ja sikiökalvot) huolellisesti varmistautuakseen siitä, että ne ovat tulleet ehjinä ja täydellisinä pois kohdusta. Jos istukan osia on jäänyt kohtuun, ne voivat aiheuttaa myöhemmin verenvuotoa, ja siksi ne on poistettava, eli on tehtävä kaavinta.
Synnytyksen "neljäs vaihe"
Joskus puhutaan synnytyksen neljännestä vaiheesta, jolla tarkoitetaan aikaa, jolloin kätilö ompelee mahdolliset repeämät tai välilihan leikkaushaavan, tarkistaa kohdun supistumisen ja arvioi synnytyksestä aiheutuneen verenhukan määrän. Ommelaineena käytetään itsestään sulavaa lankaa ja ennen ompelua laitetaan tai täydennetään aiemmin laitettua paikallispuudutusta.
Noin puolen litran verenhukka synnytyksessä on normaalia. Osa vuodosta tulee kohdusta ja osa repeämistä tai välilihan leikkaushaavasta. Kohtu on lapsen ja istukan synnyttyä iso veltto pussi, jonka sisäpintaa verhoavat lähes paljaana olevat verisuonien päät. Kohdun supistuessa nämä verisuonet menevät suppuun ja verenvuoto kohdusta lakkaa. Verenhukan minimoimiseksi kohdun nopea supistuminen synnytyksen jälkeen ja sen supistuneena pysyminen on erittäin tärkeää.
Kätilö tarkistaa kohdun supistumisen sekä auttaa sitä supistumaan painamalla kohtua voimakkain ottein vatsan päältä. Tämä voi väsyneestä äidistä tuntua epämiellyttävältä ja kivuliaaltakin. Tarvittaessa voidaan käyttää ilokaasua painamisen helpottamiseksi. Myös mahdollisesti paikoillaan olevaan epiduraalikatetriin voidaan laittaa kipulääkettä.
Äidin ja lapsen vointia seurataan synnytysosastolla parin tunnin ajan synnytyksen jälkeen. Jos molemmat voivat hyvin, he pääsevät yhdessä lapsivuodeosastolle, kun äiti on käynyt suihkussa ja WC:ssä sekä syönyt.
Artikkelin pohjana on käytetty naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Terhi Saiston kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).
Kirjallisuutta
- Tapanainen J, Heikinheimo O, Mäkikallio K, toim. Naistentaudit ja synnytykset. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2019.
