Astman lääkehoito raskauden aikana

Säännöllistä astmalääkitystä ei raskauden aikana koskaan saa omin päin lopettaa. Odottajan astman huono hoitotasapaino raskauden aikana on sikiölle suurempi riski kuin astmalääkkeiden käyttö. Mahdollisista lääkemuutoksista on hyvä keskustella oman lääkärin kanssa.

Peruslääkityksenä raskaudenkin aikana ovat sisään hengitettävät glukokortikoidit sekä oireiden hoitoon tarkoitetut keuhkoputkia laajentavat niin sanotut sympatomimeetit. Montelukastia pidetään yleensä turvallisena, ainakin ensimmäisen raskauskolmanneksen jälkeen. 

Vaikeat astman pahenemisvaiheet voivat aiheuttaa sikiölle hapenpuutetta, joten ne tulee hoitaa tehokkaasti käyttämällä tarvittaessa myös suun kautta otettavaa glukokortikoidia kuurina. Hyvin vaikean astman hoitona joudutaan joskus käyttämään pitkävaikutteista teofyllamiinia. Hengitystieinfektiot hoidetaan herkästi antibiooteilla. Allerginen nuha hoidetaan antihistamiineilla ja nenäkortikosteroidilla. Raskaudenaikaisesta käytöstä on kertynyt eniten kokemusta loratadiinista ja setiritsiinistä.

Astmaa sairastavan seuranta raskauden aikana

Astman huono hoitotasapaino ja vaikea astma altistavat raskaudenaikaisille ongelmille, ja silloin äitiysneuvolaseurannan lisäksi tarvitaan erikoissairaanhoidon seurantaa. Voinnin ja hoidon seurannassa osuvin hoitovasteen mittari on kotona itse mitattu uloshengityksen huippuvirtaus (PEF, peak expiratory flow), sillä se ei muutu pelkästään raskauden takia.

Astman pahenemisvaiheissa tulee raskaudenkin aikana välttää mahdollisia allergeeneja (siitepöly, eläinepiteeli) sekä hoitaa hengitystieinfektiot. Raskauden aikana myös ruokatorven refluksisairaus on yleinen astman pahenemisen syy. Sängyn päädyn nostamisesta raskauden lopussa on usein hyötyä.

Astmaan liittyy vähäinen ennenaikaisen synnytyksen ja vastasyntyneen pienikokoisuuden riski.

Synnytys

Kun astma on hyvässä tasapainossa, synnytys voi tapahtua normaalisti alateitse, vaikka synnytyksen aikana hengityksen minuuttitilavuus suurenee huomattavasti. Toistuvat astman pahenemisvaiheet lisäävät keisarileikkauksen riskiä. Astmaa sairastava voi imettää normaalisti.

Artikkelin pohjana on käytetty naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Mika Nuutilan kirjoittamaa tekstiä kirjassa Odottavan äidin käsikirja (Kustannus Oy Duodecim 2014).