Yleistä nuorten seurustelusta

Mistä tietää, että seurustellaan? Nuoret sanovat, että tunteet seurustelukumppania kohtaan ovat erilaiset kuin hyvää ystävää kohtaan. Seurustelusta sovitaan ja siihen liittyy aina joitakin ehtoja, joista sovitaan yhdessä.

Seurustelua harjoitellaan ja usein seurustelukumppanit vaihtuvatkin paljon nuorella iällä. Nuoren on myös tärkeä tietää, että vaikka kaverit seurustelisivat, se ei tarkoita, että kaikki omanikäiset nuoret seurustelevat. Seurustelua vain seurustelun vuoksi tai paineen alla, koska "kaikki muutkin seurustelevat", ei kannata tehdä.

Seurustelu on hyvin erilaista eri ikäkausina ja jokainen kulkee seksuaalisuuden kehityksellisiä portaita eri tavalla myös seurusteluun liittyen. Ihastumista osoitetaan erilaisin keinoin, kuten kuvien ja viestien välityksellä sosiaalisessa verkossa tai mobiiliälylaitteilla. Kiinnostuksen kasvaessa rohkaistutaan ja sovitaan tapaamisia, kävellään käsi kädessä ja suudellaan. Kaikki ei tokikaan mene aina saman kaavan mukaan, mutta usein tapahtuu tämänkaltaista portaittaista etenemistä.

Seurustelusuhteen pituus nuoruusiässä on useimmiten melko lyhyt. Seurustelu on taito, jota harjoitellaan, kuten muitakin elämäntaitoja. Lyhytkin kokemus tapailusta, seurustelusta tai niiden yrityksestä, on tärkeä vaihe ihmissuhde- ja tunnetaitojen opettelussa sekä seksuaalikehityksessä. Seurusteluun kuuluu myös vastuu. Opittuaan huolehtimaan itsestään, nuori voi opetella vastuunkantoa myös toisista.

Kouluterveyskyselyn (2023) tuloksen mukaan peruskoululaisista tytöistä seurustelee 19,2 % ja pojista 17,3 %. Seurustelevien määrä kasvaa iän mukana, toisella asteella vastaavat luvut ovat jo tytöistä 41,9 % ja pojista 27,4 %.

Seurustelun pelisäännöt

Hyvä seurustelusuhde perustuu kahden ihmisen väliseen tasapainoon ja tasa-arvoon. Molemmat voivat tuntea ja tarjota turvallisuutta toiselle ja kumpikin voi ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan vapaasti. Jännittyneenä, puhumattakaan pelokkaana, olo ei kuulu hyvään suhteeseen. Toki jokainen meistä voi joskus käyttäytyä huonosti, mutta toista ei saa loukata ja kunnioittavaan yhdessäoloon kuuluu anteeksi pyytäminen.

Mikäli kuvittelee kumppanilleen sellaisia ominaisuuksia, mitä hänellä ei ole ja alkaa määritellä, millainen hänen kuitenkin pitäisi olla kelvatakseen tai mitä hänen pitäisi tuntea ja ajatella, seurustelusuhde ei toimi. Toisen muuttaminen ei onnistu ja toisaalta jokaisella on mahdollisuus itse muuttaa esimerkiksi käyttäytymistään. Mikäli toisen käytöksessä on suhdetta tai henkilöä uhkaavia piirteitä, tulee asiaa ryhtyä yhdessä ratkaisemaan keskustelemalla rakentavasti tai hakemalla ulkopuolista ammattiapua.

Hyvä tarkistuskysymys on: olenko ja käyttäydynkö tässä seurustelusuhteessa niin, että toisen on hyvä olla kanssani?

Seurustelun pelisääntöihin kuuluu myös se, että on mahdollisuus säilyttää hyvät ystävyyssuhteet. Liiallinen, rajoittava mustasukkaisuus ei kuulu hyvään seurustelusuhteeseen.

Kunnioitus seurustelusuhteessa

Kunnioittava suhtautuminen nostaa esiin seurustelukumppanin positiiviset puolet ja korostaa onnistumisia. Kunnioittava ihminen arvostaa ja kunnioittaa myös itseään. Hän ei ryve itsesäälissä, solvaa itseään tai halveksi esimerkiksi omaa ulkonäköään. Jos kunnioittaa itseään, ei kohtele itseään eikä toista huonosti. Tasapainossa olevalla nuorella ei ole tarvetta alistaa toista.

Kunnioittava ja hyvä seurustelusuhde on tavoittelemisen arvoinen asia. Hyvässä seurustelusuhteessa voi kasvaa ja kehittyä omana itsenään. Tiedetään myös, että hyvällä suhteella on monia myönteisiä terveysvaikutuksia.

Mistä hyvä suhde syntyy tai miten se tehdään? Suhteesta tulee hyvä tai huono sen mukaan, millainen siitä yhdessä kumppanin kanssa tehdään. Suhteessa on aina perustarpeita. Sellaisia ovat esimerkiksi hyväksyntä, huomiointi, arvostus, turvallisuus sekä tunteiden ja ajatusten vahvistaminen. Ei ole välttämättä helppoa huomioida toisen tarpeita, kun on nuori ja ehkä itselleenkin vielä vieras. Seurustellessa kannattaa kuitenkin keskittyä omaan käytökseensä, koska kumppania ei voi muuttaa.

Sosiaalinen media seurusteluun liittyvänä osana

Älypuhelimet, kannettavat tietokoneet ja tabletit mahdollistavat monet asiat. Ihastua voidaan, vaikka ei olla koskaan tavattu kasvokkain. Nettituttavuudelle voi kertoa helpommin tunteistaan, ihastumisesta ja rakastumisesta. Netissä jäävät pois sanattomat viestit, ja se on toisaalta myös netin heikkous.

Sosiaalinen toiminta on muuttunut aiempaa enemmän yksityiseksi, omassa huoneessa tai helposti missä tahansa paikassa tapahtuvaksi. Nuoret voivat erilaisilla sivustoilla kertoa itsestään ja etsiä muun muassa seurustelukumppania. Somemaailmassa voi toimia ja tavata toisia nuoria, tutustuminen on helppoa ja se koetaan turvalliseksi. Se, että toinen ymmärtää, on kiinnostunut ja jakaa samanlaisia ajatuksia vaikuttaa ratkaisevasti suhteen muodostumiseen.

Tunne siitä, että voi olla potentiaalinen seurustelukumppani jollekin toiselle, rohkaisee tapaamisen toteuttamiseen. Varsinainen kasvokkain tapahtuva kohtaaminen jännittää ja aiheuttaa positiivista stressiä nuorelle. Suurin osa tapaamisista sujuu hyvin, jos netissä annettu kuva itsestä vastaa todellisuutta. Oma identiteetti vahvistuu ja itsevarmuus lisääntyy.

Erityisen merkitykselliseksi somemaailma voi muodostua omaa seksuaalista suuntautumistaan tai sukupuoltaan pohtivalle nuorelle tai vammaiselle nuorelle. Netissä tapahtuva keskustelu lisää uskallusta puhua oman itsen kokemisesta myös elävässä elämässä.

Monet nuoret tunnistavat ja osa on myös kokenut seksuaalista häirintää, kaltoinkohtelua ja hyväksikäyttöä netissä. On normaalia, että nuori epäröi ja hämmentyy. Nämä tunteet myös suojaavat nuorta ottamasta riskejä.

On tärkeää, että nuorella on käsitys siitä, miten netissä on turvallista toimia ja mikä asettaa hänet alttiiksi riskeille. Grooming eli netissä alkava nuoren seksuaalinen hyväksikäyttö ja sen valmistelu on yleistyvä ilmiö, jonka vaikutuksista ei riittävästi puhuta. Se voi vaurioittaa kasvavaa nuorta ja hänen itsetuntoaan.

Seurustelu ja tunteet

Uskallus ja taito puhua avoimesti, rehellisesti ja salailematta omista tunteistaan ja ajatuksistaan on yksi tärkeimmistä tekijöistä seurustelusuhdetta rakennettaessa. Tätä taitoa voi harjoitella, samoin kuin tunteiden vastaanottamista. Seurustelusuhteet, joissa tunteista puhuminen ja tunteiden ilmaisu mahdollistuvat, ovat usein syviä, rehellisiä ja avoimia. Tunteiden kanssa tulee toimeen ja niitä vaikeimpiakin oppii käsittelemään yhdessä toisen kanssa ja toisen avulla. Syntyy ainutlaatuinen yhteys, jossa tulee hyväksytyksi omana itsenä ja hyväksyy toisen hänenä itsenään. Oman aidon itsensä kanssa on hyvä tulla juttuun.

Aikaa kannattaa viettää ja seurustelusuhdetta rakentaa sellaisen ihmisen kanssa, johon tuntee aitoa yhteyttä. Tämä tarkoittaa sitä, että toisinaan joutuu jättämään taakseen suhteen, joka vie enemmän energiaa kuin antaa sitä.

Miksi tunteista puhuminen on usein vaikeaa ja vaatii opettelua? Meistä monella on varmasti kokemusta myös siitä, että kun on avoin ja rehellinen, joutuu alttiiksi pelkäämilleen asioille. Näitä ovat muun muassa nolatuksi tai torjutuksi tuleminen tai se, että itsestä annettu kuva ei vastaakaan todellisuutta. Pelkona voi olla myös se, että kun paljastaa tunteensa ja antaa itsestään hyvin henkilökohtaista tietoa, joku voi käyttää sitä itseä vastaan.

Seurustelu ei tarkoita automaattisesti seksiä, vaikka tunteita onkin paljon pelissä. Se, että on valmis seurustelusuhteeseen, ei tarkoita, että on valmis seksiin. On myös tavallista, että seurusteleva pari on eri lähtökohdissa seurustelun alkaessa. Toinen on halukas ja valmis seksiin, mutta toinen taas ei. Joskus seurustelusuhde voi päättyä, koska suhteeseen liittyvät odotukset ovat kovin erilaiset. Myöhemmin on mahdollisuus, että syntyy seurustelusuhde, jossa voi kokea läheisyyttä, kunnioitusta, arvostusta ja turvallisuutta sekä yhteyden, jossa nuori on valmis nautinnolliseen seksiin.

Erimielisyyksistä ja ristiriidoista selviäminen

Seurustelu on yksi iloa ja suuria tunteita tuottava asia nuoren elämässä. Seurusteluun kuuluu myös tilanteita, jolloin syntyy erimielisyyksiä ja riitoja. On tylsää ja jopa mahdotonta olla aina samaa mieltä, jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiin ja myös mahdollisuus muuttaa niitä. Aina ei kannata sanoa omaa mielipidettä ääneen, vaan harkita, mitä siitä mahdollisesti seuraa. Kilpailu siitä, kumpi sai loukattua tai haavoitettua enemmän, on aina vahingoittavaa.

Tapa riidellä ja ratkaista erimielisyyksiä opitaan lapsuudenperheessä. Ihmisellä voi olla myös tunteisiin liittyviä taakkoja, joita hän on kantanut lapsuudesta asti, ja ne siirtyvät helposti seurustelusuhteeseen kannettavaksi. Syyllisyyden tunne on yksi tavallisimmista siirtyvistä tunteista. Seurustelevalla parilla voi olla erilaiset mallit selvitä hankalasta tilanteesta.

Välillä ratkaistavana on erimielisyys, joka vaivaa toista tai molempia ja edellyttää päätöksentekoa tai kompromissia. Ratkaistavasta asiasta tulee ongelma, jos sitä ei käsitellä ja ongelmasta seuraa usein riita. Esimerkiksi vihan tunne tekee riidoista haastavia ja voimakkaan tunteen vallassa voi tehdä asioita, joita ei tarkoita. Tapa riidellä on usein isompi ongelma kuin itse riidan aihe.

Olennaista on käsitellä erimielisyyksiä ja riitoja rakentavasti. Rakentava riitely tarkoittaa, että etsitään sovintoa, ratkaisua tai kompromissia erimielisyyteen tai riitaan. Selvittelyssä on tärkeää, että molempien mielipidettä arvostetaan. Myös anteeksi pyytäminen ja anteeksi antaminen täytyy opetella, ellei niitä vielä osaa. Meistä jokainen voi tehdä virheitä sekä saada ja antaa anteeksi.

Sovinto on tavoite erimielisyyksien ja riitojen kohdalla, tällöin asiat eivät jää puhumatta tai vaivaamaan mieltä. Erimielisyydet ja riidat voivat olla rakentavia, niissä oppii usein itsestään ja toisesta ja ne voivat toisinaan olla ilmapiiriä puhdistavia. Ne voivat lujittaa suhdetta entisestään.

Hyvässä seurustelusuhteessa voi luottaa siihen, että toinen haluaa hyvää, eikä tahdo tuottaa pahaa oloa tai tarkoituksella loukata.

Seurustelun lopettaminen ja jätetyksi tuleminen

Joskus erimielisyydet kasvavat niin suuriksi, että seurustelusuhde päättyy. Toisinaan seurustelukumppani ei ehkä olekaan sellainen, kuin nuori oli kuvitellut. Seurustelu ei enää tunnu hyvältä, oma elämäntilanne ei ole sopiva seurustelulle tai tunteet ovat syystä tai toisesta laimentuneet. Mikäli tuntee olonsa epävarmaksi seurustelun suhteen, on hyvä antaa ajan kulua ja keskittyä itselle tärkeisiin asioihin, kuten ystäviin tai harrastuksiin.

On aina tärkeää kertoa syy, miksi ei enää halua jatkaa seurustelua. Kertominen auttaa jätettyä osapuolta toipumaan nopeammin, eikä hänelle jää vain epämääräistä oloa tai vastaamattomia kysymyksiä pyörimään päähän jätetyksi tulemisen syistä.

Seurustelusuhteen voi päättää tyylikkäästi ja loukkaamatta toista. Järkevää on puhua aina kasvotusten toisen kanssa, jotta asiat saadaan käytyä läpi, eikä kummallekaan jää kysymyksiä suhteen päättymiseen liittyen. Koskaan ei tule jäädä hyväksikäyttävään suhteeseen, on tärkeää pitää huolta itsestään ja lopettaa esimerkiksi voimavaroja vievä seurustelu. 

Pettymykset kuuluvat elämään. Seurustelusuhteen päättyminen aiheuttaa sydänsuruja; pahaa oloa, surua, epätoivoa, loukatuksi ja hylätyksi tulemisen tunteita. Nämä tunteet ovat luonnollisia reaktioita pettymyksen jälkeen. Nuoren tunteita ei saa ohittaa tai väheksyä.

Tunteita ja jätetyksi tulemista on opeteltava. Toista kohtaan tuntemistaan suurista tunteista vie aikaa toipua, usein pitkäänkin, eikä toipumista voi hoputtaa. On hyväksyttävää näyttää tunteitaan, kunhan sen tekee hyväksyttävällä tavalla. Toisen solvaaminen vaikkapa netissä ei ole hyvä tapa.

Pettymyksen jälkeen on tärkeää käsitellä tapahtunutta, jotta siitä pääsee pikkuhiljaa yli. Ystävät ja läheiset voivat olla erityinen apu eteenpäin pääsemisessä. Myötätunto itseä kohtaan auttaa. Pettymyksen ja pahan olon tai hylkäämisen tunteet on hyväksyttävä, itseään voi lohduttaa ja rohkaista. Itsesäälin, itsensä rankaisemisen ja toivottomuuden kehä on tärkeä katkaista. Tässä voi auttaa esimerkiksi keskustelu sellaisen aikuisen kanssa, jolla on elämänkokemusta, viisautta ja mahdollisuus auttaa vaikeassa tilanteessa.

Pettymystä voi purkaa myös esimerkiksi harrastamalla, arjen tekemisillä, liikkumalla tai kirjoittamalla tuntemuksistaan. On tärkeää oppia tunnistamaan itselle sopiva tapa purkaa pettymyksen tunteita. Tunteiden käsittely on tärkeää, etteivät asiat jää painamaan mieltä. Nuoruudessa koetut pettymykset seurustelusuhteissa ovat tärkeitä oppimiskokemuksia aikuisuuden parisuhteita varten.

Aggression tunne ja sen hallinta seurustelusuhteessa

Aggressioenergialla rakentuu monia tärkeitä asioita, joita nuori tarvitsee elämässä ja myös seurustelusuhteessa. Näitä ovat muun muassa itsetunto ja itsearvostus, erillisyys toisesta, omat rajat ja kyky pitää puoliaan seurustelusuhteessa. Kyky ilmaista mielipiteitään, toiveitaan ja esimerkiksi seksuaalisia tarpeitaan suhteessa rakentuu myös aggressioenergialla. Sosiaaliset taidot ja tunnetaidot, halu suojata itseään ja kyky sanoa EI, ovat myös edellä mainitulla energialla rakentuvia.

Itsensä, omien reaktioiden ja tunteiden tunteminen on aina hyödyllistä. Itsensä tunteminen lisää mahdollisuutta hallita omia reaktioitaan ja pärjätä omien tunteittensa kanssa, silloinkin kun esimerkiksi riitatilanteessa syntyy voimakkaita tunteita toista kohtaan. Ihminen voi harkita ja päättää, mitä tekee omilla tunteillaan, mutta tämä taito, esimerkiksi aggression tunteen hallinta, vaatii harjoittelua.

Kun ihminen kokee jonkin asian uhkaavan itseään, aggression tunne herää. Näitä kokemuksia ovat muun muassa tilanteet, joissa herää mustasukkaisuuden tunne tai yksilö kokee pettymyksen tai loukkauksen itseään kohtaan. Aggression tunne auttaa ihmistä puolustamaan itseä tai tärkeänä pitämiään asioita omassa elämässään.

Kun aggression tunteen käyttää yhteiseen hyvään suhteessa, suhteen kehittämiseen, myönteiseen toimintaan yhdessä tai asioiden aikaiseksi saamiseen, tunne on rakentavassa käytössä. Keskeistä onkin, miten aggression tunteen oppii tunnistamaan ja kuinka siitä oppii keskustelemaan kumppanin kanssa. Tällöin mahdollistuvat aggression tunteen hallinta ja keinot purkaa haastavia tunteita siten, ettei siitä aiheudu kenellekään ikäviä seuraamuksia, eikä mitään peruuttamatonta tapahdu.

Aggressioenergia voi näkyä vihana ja suuttumuksena, mutta on tärkeää muistaa, ettei aggressio tarkoita kuitenkaan väkivaltaa. Tunteet ovat tunteita, ne eivät ole tekoja. Väkivalta ei ole koskaan hyväksyttävää. Tarvittaessa tulee hakea apua. Apua voi saada esimerkiksi opiskeluhuollosta tai esimerkiksi soittamalla Väestöliitto ry:n Poikien puhelimeen, Mieli Ry:n Kriisipuhelimeen tai Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimeen. Chat-palveluista tarjolla on muun muassa Sekaisin-chat 12–29-vuotiaille nuorille. Apua on hyvä hakea heti, sillä väkivalta ei ole ratkaisu, vaan johtaa useimmiten lisääntyviin ongelmiin.

Rajat seurustelusuhteessa ja seksuaalisuuden toteuttamisessa

Rajoilla on erittäin tärkeä merkitys omalle hyvinvoinnille sekä erilaisten ihmissuhteiden toimivuudelle ja selkeydelle. Rajat auttavat ottamaan vastuun omasta itsestään. Rajat kertovat, kuka olet ja mitä haluat tai mitä et halua. Selkeät rajat rohkaisevat muita kunnioittamaan sinua.

Kun on riittävän tietoinen omista rajoistaan, on riittävän sinut oman itsensä, seksuaalisuutensa ja elämänvalintojensa kanssa. Silloin kokee oman elämänsä ja esimerkiksi oman seksuaalisuutensa turvallisena ja miellyttävänä eikä tunne turhaa syyllisyyttä tai ahdistuneisuutta omassa arjessaan tai esimerkiksi omasta seksuaalisuudestaan. On tärkeää, että pitää kiinni rajoistaan seurustelusuhteessa. Suhteessa tulee olla vapaus ja vastuu seksuaalisuuteen ja muihinkin, omaa itseä koskeviin päätöksiin ja valintoihin. Tällöin on lupa olla oma itsensä, olla omaa mieltään ja on varaa kuunnella toistenkin mielipiteitä. Kun on tasapainossa itsensä kanssa, ei ole tarvetta alistaa muita.

Seurusteleva pari ryhtyy jossain vaiheessa tekemään asioita erikseen, ei aina yhdessä. He pohtivat, kenen kanssa tavataan yhdessä ja kenen kanssa erikseen. Tässä vaiheessa sovitaan esimerkiksi siitä, miten harrastukset sovitetaan yhteen seurustelun kanssa. Lisäksi opetellaan ottamaan omaa tilaa ilman, että se uhkaa liikaa toista tai aiheuttaa mustasukkaisuutta. Suhde muuttuu reaalisemmaksi seurustelun edetessä ja rajat alkavat selkiytyä. Itsenäistymisen ja riittävien rajojen löytymisen jälkeen molemmat tunnustavat toistensa arvon.

Seurustelusuhteessa, kuten muissakin ihmissuhteissa, on tärkeää ymmärtää, ettei kaikkia tarvitse eikä pidäkään miellyttää. Itsetuntoa vahvistavia taitoja kannattaa siis harjoitella, koska itsetunto suojaa elämän kolhuilta. Turvallisessa ympäristössä voi testata rajojaan ja ottaa haasteita vastaan. Näin pystyy muodostamaan realistisen kuvan omista vahvuuksistaan ja heikkouksistaan.

Riittävän hyvä itsetunto auttaa kokemaan itsensä kunnioituksen ja puolustamisen arvoisena. Siten on helpompi vastustaa loukkaavaa kohtelua ja sanoa ei tarvittaessa riittävän jämäkästi ja voimakkaasti. Jos kokee itsensä arvottomaksi tai on korostunut tarve saada hyväksyntää, on alttiimpi erilaisille kaltoinkohtelun muodoille ja epätasa-arvoisille seurustelusuhteille. Röyhkeys ei myöskään kuvaa hyvää itsetuntoa. Röyhkeys asenteena on usein suojakuori, jonka alle itsestään epävarma saattaa piiloutua.

Vanhempien ja muiden aikuisten tuki seurusteleville nuorille

Nuorena on joskus vaikea tunnustaa, että tarvitsee apua ja myös avun hakeminen voi olla vaikeaa. Kaverien kanssa keskustelu voi auttaa, mutta myös omat vanhemmat ja toisinaan kummi, setä, täti tai joku muu itsellesi turvallinen aikuinen voi olla se paras jutteluapu. Nuoren kannattaa olla rohkea ja pyytää apua selkeästi: minulla on tärkeää asiaa, kuuntelisitko minua. Apua on saatavilla niin opiskeluhuollon kautta kuin auttavien puhelimien ja chatin kautta, joihin voit olla yhteydessä nimettömänä.

Aikuisten kanssa voi käydä erilaisia arvokeskusteluja sekä haaveilla tulevaisuudesta ja miettiä, mitä asioita siihen kuuluu. On tärkeää pysähtyä pohtimaan haaveitaan, mitä haaveiden toteuttaminen vaatii ja millaista tukea haaveiden saavuttamiseen tarvitaan. Huomio ja motivaatio on helpompi siirtää itsestä huolehtimiseen, opiskeluun ja työhön sekä toimiviin ihmissuhteisiin, kun on jotain, mitä tavoitella ja mistä haaveilla.

Nuoret toivovat, että heitä kuunnellaan ja arvostetaan, ei välttämättä neuvota suoraan. Aikuisen kannattaa siis kuunnella ja tarjoilla vähemmän omia mielipiteitään suoraan. Pohdinta on erinomainen keino: "Oletko ajatellut, että toisaalta…". Ohjenuora "tue, älä tuomitse" toimii nuoren kohdalla hyvin.

Kunnioituksen kulttuuri ihmissuhteissa opitaan kotona, ja se tapahtuu mallioppimisen kautta. Kodeissa on hyvin erilaisia malleja. Kommentit nuoren tekemisistä voivat olla kunnioittavia ja arvostavia ja nuorta voidaan auttaa selviytymään erilaisissa tilanteissa, esimerkiksi ihmissuhteissa. Kun nuori on kohdattu kunnioittaen, hän oppii kunnioittamaan muita ihmisiä ja saa hyvän ihmis- ja parisuhdemallin.

Ei-kunnioittavat tavat voivat olla perheen sisällä tai aikuisten taholta tulevaa sanallista loukkaamista, nimittelyä, väheksyntää, halveksuntaa, ivaamista ja kiroilua. Nuoret osaavat käyttää tätä kiusaamistapaa myös muissa ihmissuhteissaan. Tällainen puhetapa jää päälle, se opitaan malleista tehokkaana ja tavallisena puhetapana. Sitä ei pidetä minään tai sen selitetään olevan vain "läppää".

Ei-kunnioittava tapa voi estää kunnioittavan kumppanin saamista tai nuoren pärjäämistä seurustelusuhteessa. Toinen nuori, joka on tottunut kunnioittavaan puhetapaan, ei hyväksy ronskia tai ei-kunnioittavaa käytöstä tai tapaa puhua.

Alkuisillekin tunteista puhuminen voi olla pelottavaa. Joskus esille voi tulla myös tunteita ja ajatuksia, joita ei ole valmis kohtaamaan ja käsittelemään. Nuorelle on kuitenkin tärkeää välittää tieto siitä, että tunteet ovat normaaleja ja tarvittaessa on saatavilla myös apua niiden käsittelyyn. Tunteita ei tarvitse pelätä. Elämästä tulee kevyempää, kun on mahdollisuus jakaa tunteita ja ajatuksia.

Aikuisen tukea voi saada myös erilaisista kolmannen sektorin palveluista, kuten Lasten ja nuorten puhelimesta, Poikien puhelimesta ja Hyvä kysymys -palvelusta.

Aikuinen voi hakea neuvoa VanhemmuudenApuu-sivustolta, Hyvä kysymys -palvelustaKriisipuhelimesta, Vanhempain puhelimesta ja chatista.

Kirjallisuutta

  1. Kouluterveyskysely 2023, THL
  2. Korteniemi-Poikele E, Cacciatore R. Seksuaalisuuden portaat. Opetushallitus 2015.
  3. Cacciatore R, Santalahti T. Sävyjä seksuaaliseen haluun, CD osa 3. Rentoutus. Positiivarit 2014.
  4. Rinkinen T. Nuorten kysymyksiä seksuaaliterveydestä Väestöliiton Internetpalvelussa. Väitöskirja 2012.