Punainen liha

Punaiseksi lihaksi katsotaan nauta, porsas ja lammas. Ne ovat hyviä proteiinin, raudan, sinkin, seleenin sekä tiamiinin, riboflaviinin, B₆-vitamiinin ja B₁₂-vitamiinin lähteitä. Rasvaisissa tuotteissa on kovaa rasvaa, joten niitä tulee käyttää vain harvoin.

Punaisen lihan käyttö on yhdistetty suurentuneeseen paksu- ja peräsuolisyövän riskiin, ja se voi suurentaa myös sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen ja rintasyövän riskiä. Tämän vuoksi punaisen lihan käyttömääräksi suositellaan korkeintaan 350 grammaa viikossa (kypsäpaino).

Siipikarjan liha

Siipikarjan liha, johon kuuluvat broileri, kalkkuna, ankka ja hanhi, on rautaa lukuun ottamatta samojen ravintoaineiden lähde kuin punainen liha. Sen rasvakoostumus on parempi kuin punaisen lihan. Siipikarjan lihan terveysvaikutukset ovat huonommin tutkittuja kuin punaisen lihan, joten selkeää tutkimusnäyttöä edullisista tai haitallisista vaikutuksista sairauksien riskiin ei ole.

Lihavalmisteet

Lihavalmisteissa, kuten makkaroissa ja leikkeleissä, on usein varsin merkittävästi suolaa ja ne ovat usein rasvaisempia kuin tuore liha. Lihavalmisteiden valinnassa onkin hyvä suosia sydänmerkkikriteerit täyttäviä tuotteita. Lihavalmisteiden käyttö on yhdistetty suurentuneeseen paksu- ja peräsuolisyövän riskiin riippumatta käytetyn lihan laadusta. Sen vuoksi niiden käytön tulisi kuitenkin olla mahdollisimman vähäistä.