Mitä luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat?

Luonnossa liikkumisesta ja oleskelusta saadaan monipuolisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Vaikutukset ovat mitattavia, ja niitä on tutkittu jo melko kattavasti Suomessa ja kansainvälisesti.

Tyypillisin hyvinvointivaikutus on stressitilanteista palautuminen luonnossa. Luonnossa oleskelu lisää myönteisiä ja vähentää kielteisiä tunteita sekä parantaa tehtäväsuoriutumista ja tarkkaavuutta. Esimerkiksi masennuksen ja ahdistuksen tunteet lievittyvät tutkitusti luonnossa, mitä voidaan hyödyntää oireiden hoidossa. Luonnossa liikkuminen vahvistaa itsetuntoa sekä pystyvyyden ja kyvykkyyden tunnetta. Sen on havaittu myös tuottavan lisähyötyä sisäliikuntaan verrattuna, kuten tehokkaampaa mielialan kohenemista ja kognitiivista elpymistä. Luontoympäristöjen on todettu auttavan lapsilla tunteiden hallinnassa ja lievittävän esimerkiksi tarkkaavaisuushäiriöiden oireita. Lapsuusiän luonnonläheisen asuinympäristön ja helpon luontoon pääsyn on havaittu suojaavan mielenterveyden sairauksilta myöhemmällä iällä.

Merkittävä terveysvaikutus on myös immuunipuolustuksen vahvistuminen henkilöillä, jotka altistuvat luontoympäristöjen hyödyllisille mikrobeille. Nämä mikrobit vähentävät riskiä sairastua autoimmuunisairauksiin ja allergioihin.

Luonto houkuttelee myös liikkumaan, mikä parantaa kuntoa ja auttaa esimerkiksi painonhallinnassa. Luonnon terveyshyödyt auttavat moniin moderneihin kansansairauksiin, jotka ovat tyypillisesti yhteydessä esimerkiksi pitkittyneeseen stressiin ja riittämättömään fyysiseen aktiivisuuteen. Kroonistuneen stressitilan tiedetään olevan yhteydessä lisääntyneeseen riskiin sairastua esimerkiksi masennukseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. WHO on tunnistanut luontoympäristöjen tarjonnan lisäämisen ja käytön yhdeksi merkittäväksi keinoksi vähentää tarttumattomien tautien aiheuttamia haittoja kansanterveydelle.

Miten hyvinvointivaikutuksia saadaan?

Vaikutuksia saadaan tavallisimmin asuin- ja työympäristöjen lähiluonnosta, mutta myös luontoretkiltä ja vapaa-ajan asumisesta. Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia saadaan monen kanavan kautta. Välittymisen mekanismeja ei tunneta vielä kattavasti, mutta tutkimuksissa mekanismeja on tunnistettu ainakin viisi.

Ensinnäkin luonnossa altistutaan kaupunkiympäristöä vähemmän melulle ja ilmansaasteille. Puusto ja muu kasvillisuus sitovat ilmansaasteita, ja puut varjostavat ja viilentävät lämpötiloja rakennettuun ympäristöön verrattuna. Laajemmat luontoalueet myös vaimentavat melua.

Toiseksi luonnossa tyypillisesti mieliala kohenee ja stressin hallinta helpottuu. Rentoutuminen on todettu myös fysiologisesti esimerkiksi metsäkäynneillä, joissa sydämen sykkeen on havaittu olevan matalampi ja syketaajuuden vaihtelun suurempi kuin ulkona rakennetussa ympäristössä.

Kolmanneksi luonto houkuttelee usein myös liikkumaan, mikä edistää terveyttä. Liikkuminen luonnossa tuntuu usein vähemmän rasittavalta kuin sisätiloissa, jolloin liikkumisen tavoitteet ovat helpommin saavutettavissa.

Neljäs vaikutuskanava liittyy sosiaalisiin suhteisiin. Luontoympäristössä voidaan rauhoittua ja vetäytyä sosiaalisista suhteista tai vahvistaa suhteita kulloisenkin tarpeen mukaan. Viidenneksi konkreettinen kontakti maaperän tai kasvillisuuden hyödyllisiin mikrobistoihin voi vahvistaa ihmisen puolustusjärjestelmän toimintaa.

Käytännössä eri vaikutusmekanismit voivat vaikuttavat samanaikaisesti. Eri henkilöillä tai erilaisissa luontoympäristöissä mekanismien merkitys voi kuitenkin vaihdella. Luonto koetaan moniaistisesti, ja merkittävä osa hyvinvointivaikutuksista on tahdosta riippumatonta. Saatuihin hyötyihin vaikuttavat myös luontokohteen koettu laatu, turvallisuus, ympäristön kiinnostavuus ja sopivuus omaan käyttöön. Luonnossa liikkumiseen liittyy hyötyjen ohella terveysriskejä, kuten puutiaisvälitteisten sairauksien ja tapaturmien mahdollisuus.

Kuinka paljon luonnossa tulisi liikkua tai oleskella?

Luonnon terveyshyödyt saadaan säännöllisesti toistuvista käynneistä. Sen vuoksi luontoalueiden tulisi olla lähellä ja helposti saavutettavissa. Kaupunkiluonnon hyvän saavutettavuuden on todettu lisäävän luontokäyntejä ja vähentävän eri väestöryhmien terveyseroja.

Annos-vastesuhdetta ja vaikutusten kestoa on tutkittu melko vähän, mutta myönteiset vaikutukset ovat useimmiten tyypillisesti lyhytaikaisia ja päiviä kestäviä. Vaikka vaikutukset ovat lyhytaikaisia, säännöllisillä käynneillä niistä tulee pitkäaikaisia.

Mielenterveyshyötyjä on todettu syntyvän, kun viheralueilla käydään vähintään puolen tunnin ajan 2–3 kertaa viikossa tai tehdään kuukaudessa 2–3 pidempää luontoretkeä kaupungin ulkopuolisiin luontokohteisiin. Mikäli käyntejä on enemmän, vahvistuvat myönteiset vaikutukset mielialaan. Hiljattain Helsingissä tehdyssä väestötason tutkimuksessa lyhyt käynti kaupunkiluontoalueilla 4–5 kertaa viikossa oli yhteydessä pienempään tarpeeseen käyttää mieliala-, astma- tai verenpainelääkitystä.

Luonnossa liikkumisen hyödyt ovat samanlaisia kuin muustakin liikkumisesta saatavat hyödyt. Terveysliikunnan suositukset ehdottavat määräksi 30 minuuttia kohtuullisesti rasittavaa fyysistä aktiivisuutta päivässä. Tämän voi toteuttaa hyötyliikkumisena ja oleskeluna esimerkiksi omassa pihassa tai puutarhassa tai virkistys- ja kuntoliikkumisena lähiluonnossa tai kauempana sijaitsevilla luontokohteilla. Hyötyjä saadaan myös tekemällä työ- ja asiointimatkat ainakin osittain viher- ja luontoalueiden kautta.

Millainen luonto edistää terveyttä ja hyvinvointia?

Erilaiset luontoympäristöt, kuten metsät, puistot ja puutarhat, voivat edistää terveyttä. Se, millainen luontokohde on sopivin, riippuu kuitenkin jonkin verran yksilöllisistä toiveista ja odotuksista. Valtaosa kaikista ulkoilukerroista tehdään oman asuinympäristön lähiluontoon, jossa arvostetaan helppoa saavutettavuutta, kaunista maisemaa, luontokokemuksia, rauhaa sekä ulkoilureittejä.

Suomalaisten tyypillisin liikuntaympäristö on metsä, joka on tutkimuksissa nimetty usein myös mielipaikaksi. Terveyttä parhaiten tukevat metsät ovat laaja-alaisia, varttuneita tai iäkkäitä, mutta myös rakenteeltaan monipuolisia ja vaihtelevia. Hoidetut metsät sopivat niille, jotka kaipaavat turvallisuutta, hyvää näkyvyyttä ja helppokulkuisuutta. Luonnonmukaisesti hoidetussa metsässä on puolestaan monimuotoisuutta, kerroksellisuutta ja vahva metsäntuntu, jotka edistävät elpymisen kokemuksia. Mahdollisuus oleskella vesiympäristöjen läheisyydessä on myös usein toivottu osa luontokäyntejä. Hyvinvointia edistävä alue on kävijälle turvallisen tuntuinen, saasteeton ja meluton.

Mielenterveyden vahvistajina myös puistot ja puutarhat ovat hyviä vaihtoehtoja. Kaupunkilaisille, joille metsä tai muu laajempi luontoalue on vaikeammin saavutettavissa, viihtyisä pienempikin lähipuisto voi toimia hyvin.

Oleskelu ja puutarhanhoito omassa pihassa tai siirtolapuutarhassa tuo monipuolisia hyvinvointihyötyjä. Puutarhatoiminnan myönteisistä vaikutuksista erityisesti masentuneiden kohdalla on tutkimuksissa saatu hyviä tuloksia. Ruotsissa on esimerkiksi tarjolla kuntoutuspaikkoja terapiapuutarhoissa, joissa työuupuneita kuntoutetaan puutarhatoiminnan keinoin.

Voiko luontoa käyttää sairauksien hoidossa?

Tutkimustietoa luonnon vaikutuksista sairauksien hoitoon tai kuntoutukseen on olemassa vielä melko rajallisesti. Luontoavusteisista terapioista ja kuntoutuksesta on saatu lupaavia tuloksia esimerkiksi masennuksen, uupumuksen, verenpainetaudin sekä sydän- ja verisuonitautien hoidossa. Tutkimukset ovat tähän saakka olleet osittain melko pienimuotoisia, minkä vuoksi tasokkaita tutkimuksia sairauksien hoidosta ja kuntoutuksesta tarvitaan lisää.

Suomessa on tarjolla erilaisia Green Care -palveluja, jotka hyödyntävät luontoa ja maaseutuympäristöä ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Toimintamalleja ovat esimerkiksi ratsastusterapia, terapeuttinen puutarhatoiminta ja luontoa hyödyntävän ekopsykologian menetelmät.

Voiko luonnon hyvinvointihyödyt tuoda sisälle?

Merkittävä osa päivästä oleskellaan nykyisin sisätiloissa. Monissa työympäristöissä, erityisesti tiiviisti rakennetuilla alueilla, luontoa ei välttämättä ole helposti saavutettavissa. Lisäksi monet ihmiset ovat tilanteessa, jossa ulkoilumahdollisuudet ovat rajalliset tai niitä joudutaan rajoittamaan.

Luonnon terveyshyödyt voidaan tuoda nykyisin digitaalisten tekniikoiden avulla aiempaa helpommin sisätiloihin. Pääosa ympäristön kokemisesta perustuu näköaistiin, mutta myös kuuloaistilla on luontoelämyksen syntymisessä tärkeä merkitys. Periaatteessa näiden kahden aistin kautta voidaan jäljitellä luonnossa saatavaa kokemusta melko hyvin. Virtuaaliluontoa voidaan katsella virtuaalilaseilla (VR-lasit) tai tuoda luonto sisälle digitaalisten laitteistojen avulla koettavaksi huonetilan yhdelle tai useammalle seinälle yhdessä äänimaailman kanssa. Virtuaaliseen luontokokemukseen voidaan yhdistää muidenkin aistien stimulointia, kuten tuoksuja tai tuntoaistiin liittyviä ärsykkeitä (kuva ).

Tutkimusten mukaan virtuaaliluonnolla on samantyyppisiä vaikutuksia kuin aidossa luonnossa oleskelulla. Suomalaisessa tutkimuksessa virtuaalisten luontotaukojen todettiin tehostavan stressistä palautumista työpäivän aikana muita taukovaihtoja paremmin. Luontotauolla katseltiin laadukkaita luontomaisemavideoita yhdessä luontoäänten kanssa, mikä edisti palautumista. Myönteiset vaikutukset näkyivät sekä psykologisissa mittareissa että alentuneessa keskisykkeessä.

Virtuaaliluonnolla on työympäristöjen lisäksi merkittävää käyttöpotentiaalia myös terveydenhuollossa, esimerkiksi sairaaloiden ja hoitolaitosten erilaisissa tiloissa. Stressin lievittymisen ja rentoutumisen lisäksi virtuaaliluonnosta on saatu myönteisiä tuloksia myös kivun lievityksessä.

Vinkkejä arkeen

• Etsi itsellesi arkiympäristöstäsi mieleinen luontokohde, ja käy siellä kävellen, pyöräillen tai muuten mieleisellä tavalla liikkuen 2–3 kertaa viikossa.
• Pyri tekemään työ- ja asiointimatkoja pyöräillen tai kävellen käyttäen lähellä olevia viher- ja luontoalueita.
• Pidä lounas- tai kahvitauko ulkona luonnossa tai paikassa, jossa voit nähdä luontoa.
• Kokeile töissä kävelykokousta sisäpalaverin sijaan tai lähde välillä luontoon, kun kuuntelet tai osallistut kokoukseen virtuaalisesti.
• Pyri etsimään työpäivänä ikkunanäkymä, josta näkyy luontoa tai laita työtilaasi mieleisiä luontokuvia.
• Lisää luontokohteissa vierailuja myös lomilla. Yhdistä lomamatkoja ja etätyötä matkakohteissa, joissa on helppo pääsy luontoon.
• Yhdistä sosiaalisia tapaamisia luonnossa liikkumiseen, ja pyydä kaverisi luontokävelylle tai pyöräilemään teille molemmille kiinnostavaan paikkaan.