Psykologinen joustavuus on käsite, joka on tullut tutuksi hyväksymis- ja omistautumisterapian (HOT) viitekehyksen myötä. HOT on todettu toimivaksi lähestymistavaksi monenlaisia mielenterveyden ongelmia hoidettaessa, mutta myös kevyemmässä valmennuksellisessa työssä. Tässä yhteydessä siitä käytetään myös nimeä hyväksymis- ja omistautumisvalmennus.

Psykologinen joustavuus on mielen taito, josta voidaan erotella kolme pääteemaa: läsnäolo, avoimuus kokemuksille sekä merkityksellinen toiminta (kuva ).

Psykologisen joustavuuden osa-alueet

Valintapiste apuna haastavissa tilanteissa

Edellä kuvatun tyyppisiä valintatilanteita voidaan kutsua "valintapisteiksi" (kuva ). Valintapisteessä sinun on mahdollista valita joko toiminta, joka vie sinua kohti itsellesi tärkeitä asioita (kohti-suunta) tai toiminta, joka vie sinua poispäin itsellesi tärkeistä asioista (pois-suunta).

Kohtaamme näitä valintapisteitä arjessamme jatkuvalla syötöllä. Toimivassa arjessa olemme osanneet muodostaa sellaiset rutiinit, jotka saavat meidät lähes automaattisesti valitsemaan sen toiminnan, jonka tiedämme olevan meille hyväksi. Läheskään kaikissa valintapisteissä ei siis tarvitse olla tietoinen valintaa tehdessään, mutta kun haluamme muuttaa jotakin omaa toimintamalliamme paremmin hyvinvointiamme tai suorituskykyämme tukevaksi, on tietoisuus valintapisteessä ehdottoman tärkeää. Meidän täytyy havahtua hetkeen juuri ennen valinnan syntymistä ja ymmärtää, että meillä on mahdollisuus toimia myös toisin.

Aiemman esimerkin kuormittunut urheilija ei välttämättä pidä ensin edes mahdollisena vaihtoehtona, että keventäisi treenejään. Jos hän kuitenkin tarkkailee tilannettaan ja omia ajatuksiaan tietoisesti, voi hän lopulta havahtuakin olevansa valintapisteessä ja huomata mieleensä nousevan eri vaihtoehtoja. Tämän jälkeen hän voi miettiä, mikä valinta vie suurimmalla todennäköisyydellä kohti hänelle tärkeitä asioita ja lähteä toimimaan tuon valinnan mukaisesti.

Psykologinen joustavuus auttaa urheilijaa valitsemaan viisaasti eri valintapisteissä. Olipa kyse sitten voimakkaasta kilpailujännityksestä, liiallisesta vaativuudesta, heikentyneestä motivaatiosta, vaikeudesta kohdata pettymyksiä tai loukkaantumisen käsittelystä, voidaan kaikissa tilanteissa tutkia tarkemmin erilaisia valintapisteitä ja pohtia, minkälainen toiminta auttaisi kyseisessä tilanteessa todennäköisimmin kohti haluttuja tuloksia. Valintapisteessä on tärkeä tiedostaa mieleen nousevat koukuttajat (vaikeat ajatukset ja tunteet) sekä miettiä, mitkä asiat toimisivat tilanteessa tukijoina toimivamman valinnan tekemiseen.

Yksi tärkeimmistä oivalluksista kaikissa valintapistetilanteissa on kuitenkin se, ettei koukuttavista ajatuksista ja tunteista tarvitse päästä eroon, kunhan ne oppii tiedostamaan ja ottamaan niihin hieman etäisyyttä. Etäisyyttä omiin ajatuksiinsa ja tunteisiinsa voi luoda yksinkertaisimmillaan niin, että nimeää havaintoja mielessään: "huomaan, että minulla on tällainen ajatus" tai "huomaan, että minusta tuntuu nyt tältä". Tällöin on tietoinen mielensä sisällöstä ja läsnä tilanteessa sen sijaan, että vain reagoisi tiedostamatta ajatusten ja tunteiden ohjaamana.

Hyväksyntää ja avoimuutta kontrolloinnin sijaan

Hyväksyntää ja avoimuutta korostava psykologinen joustavuus voi tuntua jossain määrin täysin päinvastaiselta lähestymistavalta, kuin mihin urheiluvalmennuksessa on tyypillisesti totuttu. Vanhat, perinteiset psyykkisen valmennuksen keinot ovat korostaneet mielen kontrolloinnin taitoja suoritukseen valmistauduttaessa. Tässä jokseenkin vanhentuneessa ajatuksessa mielen sisältö nähdään joko suoritusta tukevana tai sitä häiritsevänä, jolloin luonnollisesti kaikesta suoritusta häiritsevästä mielen sisällöstä tulisi hankkiutua eroon. Psykologisen joustavuuden näkökulmasta paljon tärkeämpää on kuitenkin se, miten mielemme sisältöön suhtaudumme kuin se, mitä tuo sisältö varsinaisesti on. Avoin ja hyväksyvä suhde omaan mieleen mahdollistaa sen, ettei meidän tarvitse pyrkiä kontrolloimaan mielemme sisältöä, vaan voimme ottaa kaikenlaiset ajatukset ja tunteet vastaan. Tiedämme, että voimme luottaa omaan taitoomme toimia viisaasti ja tietoisesti, eli kyetä vaikuttamaan itse omaan toimintaamme automaattisesti heräävistä ajatuksista ja tunteista huolimatta. Minä päätän, ei mieleni.

Omaa ajattelua on todella vaikea hallita, emmekä myöskään voi valita, mitä missäkin tilanteessa tunnemme. Ajatusten ja tunteiden kontrollointi on siis äärimmäisen vaikeaa ja kaiken lisäksi todella kuormittavaa. Vaikka jossakin tilanteessa kontrollointi voikin tarjota hetkellisen avun, on se etenkin ainoana haastavien tunteiden ja ajatusten käsittelyn keinona varsin kestämätön ratkaisu. Onkin tärkeää pyrkiä vaikuttamaan ennen kaikkea niihin asioihin, joihin voimme suoraan vaikuttaa, kuten keskittymisemme suuntaamiseen sekä omaan toimintaamme.

Mikään ajatus tai tunne ei yksinään kykene pilaamaan tai parantamaan suoritustamme, ellei jokin muutu myös toimintamme tasolla. Juuri tämän takia on ensisijaisen tärkeää kyetä tunnistamaan omia ajatuksiaan ja tunnereaktioitaan. Itsetuntemuksen kautta voi oppia ymmärtämään, minkälainen on itselle tyypillinen reagointitapa missäkin tilanteessa. Apuna voi käyttää jälleen valintapistettä ja pohtia sen avulla tarkemmin, mitkä asiat houkuttelevat pois-suuntaiseen käyttäytymiseen ja mitkä toimivat tukevina tekijöinä kohti-suuntaiselle käyttäytymiselle.

Taito kehittyy vain harjoittelemalla

Jos omaa psykologista joustavuuttaan haluaa kehittää, on sitä myös harjoiteltava säännöllisesti. Avoimuus, hyväksyntä ja tietoinen läsnäolo ovat joustavan käyttäytymisen mahdollistajia, mutta varsinainen taito ei kehity, ellei sitä harjoittele myös käytännössä. Jokainen kerta, jolloin toimii tietoisesti vastoin omia automaattisia ajatuksiaan, kehittää psykologisen joustavuuden taitoa. Jos esimerkiksi lähtee treeneihin siitäkin huolimatta, että mielessä on ajatus "ei huvittaisi lähteä", tulee samalla kehittäneeksi joustavuuttaan. Ja joka kerta, kun saa palautettua harhailevan ajatuksen takaisin itselleen tärkeään asiaan, on vahvistanut tietoisen läsnäolon taitoaan. Ja kun epämiellyttävän ajatuksen välttelyn sijaan voikin vain olla sen kanssa ja hyväksyä ajatuksen läsnäolon, tulee samalla taas hieman avoimemmaksi ja kasvattaa mielensä joustavuutta.

Psykologista joustavuutta voi harjoitella joko erillisten, sitä varten kehitettyjen harjoitusten avulla tai milloin vain omassa arjessa toimiessaan. Urheilijat voivat harjoitella sitä myös jokaisen treeninsä yhteydessä. Harjoittelun ei tarvitse olla kuormittavaa ja aikaa vievää, vaan joskus se voi olla vain sen tiedostamista, mitä tunteita huomaa olevan läsnä treenien alkaessa tai itsensä muistuttamista tietoisesta läsnäolosta treenin aikana.