Probioottien alkuperät

Tavallisimmin probiootteina on käytetty maitohappobakteereita tai bifidobakteereita, joita esiintyy luontaisestikin suolistossamme.

Uusien tutkimusten perusteella myös muut mikrobit ja jopa hiivat (esim. Saccharomyces boulardii) voivat olla probiootteja. Selvityksissä on tunnistettu ja kartoitettu bakteeri- ja hiivakantoja, joita tutkimalla on löydetty tavallisimmat nykyisin käytettävät probiootit.

Probioottisia mikrobeja on eristetty muun muassa äidinmaidosta, iholta, suoliston mikrobistosta ja käymisteitse valmistetuista elintarvikkeista.

Probioottien kartoitus

Probioottisten mikrobien tarkka kartoitus on tärkeä osa probiootin ominaisuuksia, koska kaikki mikrobit ovat erilaisia. Nykyisen käsityksen mukaan probioottimikrobi tulee tunnistaa geneettisin menetelmin analysoimalla koko probiootin perimä eli genomi. Tätä tietoa tarvitaan esimerkiksi viranomaistarkoituksiin. On tärkeää ymmärtää, että kaikki mikrobit, myös maitohappobakteerit (laktobasillit) ja bifidobakteerit, ovat ainutlaatuisia. Tämä merkitsee sitä, että lähisukuistenkin bakteerikantojen ominaisuudet ja vaikutukset voivat olla hyvin erilaisia. Tämä koskee myös probioottiyhdistelmiä. Kaikkien yhdistelmien vaikutuksia on niin ikään tarkasteltava interventiotutkimuksissa, koska parhaassa tapauksessa eri kantojen yhdistely voi vahvistaa terveysvaikutuksia ja pahimmassa tapauksessa hävittää terveysvaikutuksia.

Probiootti voidaan kartoittaa joko sellaisenaan tai elintarvikkeen osana. Puhtaita probiootteja tai probioottikombinaatioita on saatavilla muun muassa apteekeista kapseleina, tabletteina tai lapsille esimerkiksi vitamiinitippojen lisänä. Elintarvikkeita, joissa probiootteja on tavallisimmin, ovat meijerituotteet (jogurtit, piimät, herajuomat ja mehut) ja lusikoitavissa kauravälipaloissa (esim. Fazer Yosa).

Probioottien käyttötarkoitukset

Probioottien vaikutuksia arvioivia kliinisiä tutkimuksia on tehty runsaasti, ja myönteisiä tuloksia on todettu monelta terveyden osa-alueelta. Tavallisimmin tutkimustieto viittaa suoliston mikrobiston koostumuksen tasapainottamiseen, mutta probiooteilla on myös suoria vaikutuksia ihmiselimistön toimintaan. Probioottien käyttöä on tutkittu eniten lasten akuutin ripulitaudin hoidossa ja antibioottien haittavaikutuksien ehkäisyssä. Muita käyttökohteita ovat haitallisten taudinaiheuttajien (patogeenien) vaikutusten ehkäisy, suolen limakalvon tasapainottaminen, suoliston mikrobiston häiriöiden vähentäminen, turistiripulin hoito ja ennaltaehkäisy, laktoosin hajottaminen ja laktoosi-intoleranssin oireiden vähentäminen (jogurtissa käytetyt bakteerit). Parhaillaan on meneillään monia tutkimuksia, joissa tarkastellaan probioottien käyttämistä painonhallinnan apuna.

Kaikilla probioottikannoilla ei ole edellä mainittuja terveydelle edullisia ominaisuuksia, sillä kaikki probiootit ovat erilaisia ja niiden terveysvaikutukset ovat yksilöllisiä. Eri probiootit sopivatkin eri tarkoituksiin. Käytettävästä probiootista on oleellista kartuttaa tutkimustietoa, joka osoittaa sen tärkeimmät vaikutukset.

Suomessa käytössä olevat probiootit

Meillä tavallisimmin käytettyihin probiootteihin kuuluvat Lactobacillus rhamnosus GG -tuotteet (Valio Gefilus -tuotteet) ja Bifidobacterium lactis BB12:ta sisältävät elintarvikkeet sekä Lactobacillus reuteri -bakteeria sisältävät valmisteet. Apteekkivalmisteena on saatavilla myös Saccharomyces boulardii -hiivavalmiste, joka on tarkoitettu turistiripulin hoitoon ja ehkäisemiseen sekä antibioottiripulin hoitoon.

Probiootteja sisältäville elintarvikkeille ei vielä ole myönnetty terveysväittämiä Euroopan elintarviketurvallisuusviraston (EFSA) arvioiden perusteella. Sen vuoksi tavallinen kuluttaja ei saa helposti kattavaa ja perusteltua tietoa eri elintarvikkeissa olevien probioottien vaikutuksista ja turvallisuudesta. Helpoimmin taustatietoa voi saada apteekkien henkilökunnalta.

Useat tieteelliset ja lääketieteelliset organisaatiot ja järjestöt ovat arvioineet probioottien käyttöä eri sairaustilojen yhteydessä. Esimerkiksi Euroopan lasten gastroenterologian, hepatologian ja ravitsemustieteen yhdistys suosittelee Lactobacillus rhamnosus GG:n ja Lactobacillus reuterin käyttöä akuutin ripulin hoidossa ja vastaavasti Lactobacillus rhamnosus GG:n ja Saccaromyces boulardiin käyttöä antibioottiripulin ehkäisyssä. Maailman gastroenterologijärjestöllä (WGO) ja American Gastroenterologiyhdistyksellä (AGA) on myös suosituksia probioottien käytöstä.

Mitä probiooteista on hyvä tietää

• Kaikki probiootit ovat erilaisia, ja niillä on erilaisia ominaisuuksia, vaikka ne olisivat samaa sukua tai jopa samaa lajia. (Esim. kaksi Lactobacillus rhamnosus kantaa voivat vaikuttaa hyvin eri tavoin.) On tärkeää käyttää tuotteita, joista löytyy selkeästi määriteltyjä ja tunnistettuja probioottikantoja, joiden vaikutukset on dokumentoitu tieteellisin perustein.
• Onko probiootti tehokkaampi elintarvikkeisiin sisällytettynä vai tablettimuodossa? Useimmiten tähän vaikuttavat henkilökohtaiset mieltymykset. Elintarvikkeiden sisältämät probiootit ovat tavallisimmin kylmäsäilytettyjä tuotteita, joilla on myös ravitsemuksellisia ominaisuuksia ja osa komponenteista saattaa suojata eläviä probiootteja. Kapselit ja tabletit tai tipat ovat helpompia kuljettaa mukana ja käyttää, ja niiden annostelu on tavallisesti helpommin toteutettavissa.
• Jos kärsii erityisistä oireista, on hyvä konsultoida lääkäriä, ravitsemusterapeuttia tai apteekin henkilökuntaa. He voivat etsiä probiootin, joka sopii tiettyyn vaivaan.
• Ovatko käymisteitse valmistetut (fermentoidut) elintarvikkeet, kuten hapankaali ja juustot, probioottisia? Eivät ole, mutta hapankaali ja muut fermentoidut elintarvikkeet ovat terveellisiä ruokavalion osia, joissa on usein paljon eläviä maitohappobakteereita. Niitä ei kuitenkaan ole tutkittu eikä kartoitettu, joten niiden terveysvaikutuksista ei ole tutkimustietoa.
• Mikä on probiootin minimiannos? Tarvittavat annokset vaihtelevat probiooteittain, ja ne riippuvat myös probiootin kantajatuotteesta eli elintarvikkeesta tai apteekkituotteesta. Minimiannoksen tarkastelu on tärkeä osa probioottitutkimusta, ja se on kantakohtainen. Useimmin minimiannos vaihtelee 100 miljoonasta elävästä bakteerista yli 10 biljoonaan bakteeriin tai hiivasoluun. Määrän tulee olla tutkimuksin osoitettu.
• Onko tuote, jossa on useita probiootteja, parempi kuin sellainen, jossa on vain yhtä probioottia? Usean probiootin yhdistelmä ei välttämättä ole parempi. Tärkeintä on, että lopputuote on tutkittu ja vaikutukset osoitettu.
• Jos käytetystä probiootista ei ole julkaistua tietoa, mutta se tuntuu vaikuttavan, kannattaako tuotetta käyttää? Vaikutukset ovat usein hyvin yksilökohtaisia, joten kyseessä on oma valinta (jatkaako vai ei).

Mitä probioottituotteen pakkausmerkinnöistä tulisi etsiä

• Mitä bakteeria tai hiivaa probioottivalmisteessa on? Merkinnöistä tulisi käydä ilmi mikrobin suku, laji ja kanta (esim. Bifidobacterium lactis Bb-12, Lactobacillus rhamnosus GG).
• Elävien bakteerien määrä elintarvikeannosta, probioottikapselia tai tablettia kohden
• Tutkimuksin osoitettu tarvittava annos tai annostelu
• Mahdolliset todetut terveysvaikutukset ja viitteet niihin
• Tarvittavat säilytysohjeet ja viimeinen käyttöpäivä tai parasta ennen -päiväys
• Valmistajan tai tuottajan yhteystiedot ja kuluttajapalvelun osoite tai puhelinnumero lisätietojen saamiseksi