Tarpeettoman monilääkityksen suhteen riskiryhmässä ovat erityisesti iäkkäät sekä henkilöt, joilla on useita kroonisia sairauksia. Monen samanaikaisen lääkkeen käyttö lisää sekä haittavaikutusten että lääkkeiden yhteisvaikutusten riskiä. Hankalimmillaan haittavaikutuksia joudutaan hoitamaan uusilla lääkkeillä.
Usein akuuttien sairauksien yhteydessä tarvitaan monilääkehoitoa. Silloin kyseessä on yleensä lyhyt hoitojakso ja osa lääkkeistä voidaan lopettaa paranemisen myötä. Potilaalla voi myös olla useita kroonisia sairauksia, joiden asianmukainen hoito edellyttää usean lääkkeen käyttöä. Näissä tapauksissa monilääkitys on perusteltua ja se voidaan pitää hallinnassa aktiivisella seurannalla ja eri alojen yhteistyöllä.
Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta
Lääkehoidon kokonaisuuden hallintaa pyritään kehittämään monella tapaa. Sähköinen resepti on ollut Suomessa pakollinen vuoden 2017 alusta, ja se mahdollistaa aiempaa paremmin potilaalle määrättyjen lääkkeiden seurannan. Kehitteillä on myös valtakunnallinen Lääkityslista, joka jatkossa antaa ajantasaisen kokonaiskuvan käytössä olevista lääkkeistä. Lääkehoidon hallintaa parantamalla pyritään laadukkaamman hoidon lisäksi myös vähentämään tarpeettomista lääkehoidoista syntyviä kuluja.
Lääkäreillä on käytössään erilaisia työkaluja, jotka edistävät lääkehoidon turvallisuutta. Lääketietokantoihin voidaan liittää tietoa potilaalle määrättyjen lääkkeiden yhteisvaikutuksista ja haittavaikutuksista. Sähköiset päätöksentukijärjestelmät huomioivat lääkettä määrätessä potilaskertomukseen tallennetut tiedot, kuten diagnoosit ja laboratoriokokeiden tulokset.
Yksittäisen potilaan kohdalla voidaan myös arvioida kaikkien käytössä olevien lääkkeiden tarkoituksenmukaisuus. Esimerkiksi Duodecimin Lääkityksen kokonaisarvio (löytyy terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitetusta Terveysportista ja on integroitu erilaisiin potilastietojärjestelmiin) on käytännön sähköinen työkalu monilääkityksen arviointiin. Arvioinnin tekee yleensä lääkehoidosta vastaava avoterveydenhuollon lääkäri tai tähän koulutettu farmasisti, ja tuloksista tuotetaan raportti mahdollisia lääkitysmuutoksia varten.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ylläpitää Lääke75+ -tietokantaa, jonka tarkoituksena on tukea 75 vuotta täyttäneille soveltuvan lääkehoidon valintaa ja parantaa lääkitysturvallisuutta. Se sisältää tietoa lähes 500 lääkeaineen tai niiden yhdistelmien käytöstä iäkkäillä.
Lääkkeiden ottoon liittyvät käytännön ongelmat
Monilääkitys voi tuottaa käytännön ongelmia potilaalle. Usein herää kysymyksiä esimerkiksi siitä, mihin aikaan lääke otetaan, otetaanko se ruoan kanssa vai tyhjään vatsaan, ja voiko kaikki lääkkeet ottaa yhdellä kertaa. Lääkettä määrättäessä tarkistetaan, että lääke todennäköisesti sopii muiden käytössä olevien lääkkeiden kanssa. Myös apteekki tarkastaa tämän toimittaessaan lääkkeen potilaalle.
Olennaiset annosteluun ja lääkkeen ottamiseen liittyvät ohjeet löytyvät reseptistä. Lääkkeen mukana tulee myös pakkausseloste, jossa kerrotaan muun muassa mahdollisista yhteisvaikutuksista muiden lääkkeiden kanssa sekä lääkkeen ottamisesta ruoan ja juoman kanssa. Tarvittaessa apteekki voi ohjata potilasta. Myös Fimean Lääkekasvatus.fi -sivustolta ja Terveyskylän Lääketalo-sivustolta löytyy tietoa lääkkeiden oikeasta käytöstä.
Osalla lääkkeistä ruokailulla tai ottoajankohdalla on hyvin vähän merkitystä. Joskus kuitenkin on tarpeen ohjata lääkkeen otto esimerkiksi tyhjään vatsaan (vähintään tunti ennen ruokailua tai 2–3 tuntia ruoan jälkeen) tai täyteen vatsaan imeytymisen parantamiseksi. On myös joitakin yleissääntöjä lääkkeenottoajankohdan suhteen:
- hormonilääkkeet yleensä aamulla (esimerkiksi tyroksiini ja kortisoni; tämä vastaa parhaiten elimistön omaa hormonituotantoa)
- nesteenpoistolääkkeet aamulla tai päivällä (jotta vessassa ei tarvitse käydä tiheästi yöaikaan)
- kolesterolilääkkeet illalla (koska kolesterolia muodostuu eniten yöllä).
Potilaiden, joilla on useita lääkkeitä samanaikaisesti käytössä, kannattaa tarkastuttaa lääkityksen ajantasaisuus säännöllisesti, yleensä vähintään kerran vuodessa. Näin lääkelistalla säilyvät vain tarpeelliset lääkkeet ja tarpeettoman polyfarmasian aiheuttamat ongelmat saadaan minimoitua.
Kirjallisuutta
- Monisairas potilas. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 25.1.2022).
- Timonen P. Hallitsemmeko iäkkäiden monilääkityksen? Sic! – Lääketietoa Fimeasta, 29.6.2015.
- Terve koululainen > Lääkekasvatusyhteistyö
- Rationaalinen lääkkeen määrääminen, toimittaminen ja käyttö nykyisissä ja tulevissa SOTE-rakenteissa. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 12/2018.